Anni Swanin satukirja oli meidän koulun kirjahyllyssä, sillä ei ollut raakoja satuja, osa oli kivojakin, mutta synkkiä ne oli. Joku tyttö juoksi pimeään metsään, metsän puut alkoivat lähentyä yhtenäisenä seinänä, ilta tuli jne.
Mä rupesin kanssa kirjoittelemaan silloin alaluokilla vastaavia synkkiä tarinoita.
Mä rupesin kanssa kirjoittelemaan silloin alaluokilla vastaavia synkkiä tarinoita.
Telefooni afrikassa: Häntä pannaan toiseen korvaan ja toinen häntää käyttää 
miten tuo nyt sit pitäisi ottaa?
miten tuo nyt sit pitäisi ottaa?
jöröö
Ei kun Max ja Moritz oli vielä oma kauheutensa. Varmaan samalta aikakaudelta 1800-l
loppupuolelta, ja samoin saksankieliseltä alueelta, mutta eri kirja kyseessä.
Jäi ne. Kylään jäi vain pari rampaa lasta, jotka ei jaksanu kepeillä kinkata riittävän nopeasti joukon perässä. Siinä vielä todetaan, että vaikka näiden äidit olivat olleet surullisia lasten vammoista, niin nyt olivat onnellisia kun saivat pitää heidät. Very PC.Mites muuten kävi siinä Hamelnin pillipiiparissa? Eiks ne lapset jäänyt johonkin vuoren sisuksiin?
entässe
Entäs se taivaaseen nousemis kohta? Oisko siinä vähän lapin lisää mukana?Ei ole satua se.
Juu, Max ja Moritz ovat kamalia. Mulle luettiin niitä lapsena. :O
Niin ja piti siis kompata tuota vierasta. On oma kirjansa.
"Nilla"
Eikös se mene niin että toinen KÄRSÄÄ käyttää...Alkuperäinen kirjoittaja Ilkeä Harmaa;29960701:Telefooni afrikassa: Häntä pannaan toiseen korvaan ja toinen häntää käyttää
Yksi yllättävä ahdistavien satujen lähde on Astrid Lindgren. Smoolannin sankarissa on tosi kamalia pieniä tarinoita. Meerit oli lapsena hurjan ahdistava. Siinä siis kerrotaan onnettomuudesta, jossa kuolee kahdeksanvuotias tyttö. Tarina alkaa tytön hautajaisista. "Mutta kivi ei koskaan ehtinyt Joonaksen luo. Sen tulon esti pieni pehmeä tytönruumis." Hyrrrr.
satufani
Yksi jonka moni lapsi kokee ahdistavana satuna on Leikkitiikeri Luukas. Siinä jättiläinen kerää keijuja yms. ja tekee niistä tahdottomia patsaita puutarhaansa. Mutta tässä on kuitenkin onnellinen loppu ja ahdistavuudestaan huolimatta ainakin meidän päiväkodissa lapset on kaikki tykänneet tästä kirjasta! Parhaimmillaan noin 5-6-vuotiaille.
Joskus on tullut hiukan "retusoitua" satuja kun olen niitä tytölle lukenut ääneen. Mieleen tulee ainakin sellainen prinsessasatu, jossa ilkeä kuningatar vie prinsessan ja prinssin vastasyntyneet yöllä ja tahrii prinsessan suun vereen jotta voi aamulla pojalleen väittää tämän nuorikon syöneen lapsensa. En muista sadun nimeä.
myyrä puhemiehenä
http://img.yle.fi/uutiset/turku/article6337538.ece/ALTERNATES/w960/lastenkirja.jpg
Ei pelottava mutta ehkä nykyaikana hieman kohahduttava kun näytetään synnytys näin
Ei pelottava mutta ehkä nykyaikana hieman kohahduttava kun näytetään synnytys näin
kyssäri
Mistä noita vanhoja satukirjoja voisi kysellä, jos omaksi haluaa? Löytyykö kirjakaupoista sensuroimattomia satuja?
lukutoukkien emo
Libero-kerhon pistekaupasta ostin tyhmyyttäni kirjan jonka nimi on "nyt Pikku Pikkuruinen menee nukkumaan".
Oletin tietenkin että kirjassa olisi jotain nukkumaanmeno-rituaaleja mutta siinähän vain oli juttua kuinka Alma houkutteli Pikku Pikkuruista laatikkoon ja kun siihen laatikkoon meni kissa niin Alma huutaa "Tyhmä kissa".
Seuraavaksi laatikkoon menee lintu ja taas on Alma turpa rullalla; "Tyhmä lintu". Ihan kuin lapset tarvitseisivat mallia siitä kuinka toisia haukutaan...tein omat tekstit ja nyt on kirja kiva luettava.
Juu, tämä ei siis ole raaka kirja mutta tyhmä kylläkin. Oikeita lastensatuja meillä ei lueta pienille laisinkaan, en ole nähnyt tarpeelliseksi ruokkia pelkotiloja joillain palotteluilla, polttamisilla, raateluilla yms.
Oletin tietenkin että kirjassa olisi jotain nukkumaanmeno-rituaaleja mutta siinähän vain oli juttua kuinka Alma houkutteli Pikku Pikkuruista laatikkoon ja kun siihen laatikkoon meni kissa niin Alma huutaa "Tyhmä kissa".
Seuraavaksi laatikkoon menee lintu ja taas on Alma turpa rullalla; "Tyhmä lintu". Ihan kuin lapset tarvitseisivat mallia siitä kuinka toisia haukutaan...tein omat tekstit ja nyt on kirja kiva luettava.
Juu, tämä ei siis ole raaka kirja mutta tyhmä kylläkin. Oikeita lastensatuja meillä ei lueta pienille laisinkaan, en ole nähnyt tarpeelliseksi ruokkia pelkotiloja joillain palotteluilla, polttamisilla, raateluilla yms.
satufani
Sadut opettavat lapsia käsittelemään erilaisia tunteita, pelkoja ja kuolemaa. Turvallisen aikuisen kanssa luettuna pelottavatkin sadut ovat lapsen kehitykselle tärkeitä. Lasta ei kannata pitää pumpulissa.
"lähettäjä"
Meillä pelottavimmiksi on koettu Halstamojängän noita ( ja silti sitä pitää lukea uudelleen ja uudelleen), sekä Mio, poikani Mio.
Itse pelkäsin alakouluikäisenä Baskervillen kummitusta. Siinä oli jotain hirttojuttuja ym.
Itse pelkäsin alakouluikäisenä Baskervillen kummitusta. Siinä oli jotain hirttojuttuja ym.
"hmm"
minusta nuo jörö-jukat, maxit ja moritzin yms eivät eroa juuri mitenkään jostain tom & jerrystä. mikä muuten on oksettava ohjelma. mutta kummassakin käytetään hirveän paljon julmaakin väkivaltaa epäluonnollisin, mielikuvaa pehmentävin tuloksin (max ja moritz jauhaantuivat jyviksi verisen jauhelihan sijaan, tom-kissa selviää vain kivuilla ja pökertyneenä siitä että sitä hakataan vasaralla päähän) millainenkohan muuten olisi realistinen jakso tom & jerryä, jossa kuollutta, muussaantunutta kissaa hakataan eri esineillä, katkotaan häntää ja sytytellään tuleen?