Itselläni alkoi keskenmeno myös todella haalealla rusehtavalla vuodolla ja alaselkäkivulla päivää ennen ensimmäistä neuvolaultraa.. Viikkoja oli reilu 7 kasassa. Ultrassa todettiin alkio, mutta sykettä ei löytynyt. Seuraavana päivänä alkoikin verinen vuoto ja parin tunnin järkyttävät vatsakivut. Fyysisesti pääsin suht helpolla, vuotoa kesti vajaan viikon ja ei missään vaiheessa ollut niin kovaa, että side ei olisi riittänyt. Vatsakivutkin kestivät vain tuon muutaman tunnin kunnes iso osa tuli spontaanisti ulos. Vaikka osasin odottaa keskenmenoa (jokin omituinen tunne kertoi, että kaikki ei ole kunnossa) henkisesti ei ole helppoa.. Keskenmenosta on nyt 2,5 viikkoa. Edelleen tulee itku jos jään asiaa ajattelemaan. Masentunut olo on kyllä aikalailla koko ajan. Yritän tsempata itseäni eteenpäin ja toiveikkaana uuteen raskauteen. En toivo keskenmenoa pahimmalle vihollisellenikaan. Se on kova paikka, tapahtuipa se missä vaiheessa raskautta tahansa. Kyllä syvältä sattuu kun telkkaria katsellessa ilmoitellaan raskauksista ja kaiken maailman raskaus/vauvaohjelmat.. paha mieli hiipii kyllä mieleen kaupungilla vastaan tulevan raskaana olevan naisen nähtyä. Ei ole elämä helppoa.
Tsemppiä teille kaikille jotka olette saman kokeneet.