Ruotsin kieli on vieras kieli Suomessa

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Mistä tiedät ruotsalaisten olleen kehittyneempiä ja oppineempia kuin suomalaiset?

Kun muutkin kansat tappavat niin ruotsalaisetkin saa tappaa? Onko se sitä kehittyneisyyttä ja oppineisuutta?

Onhan Suomen eduskunnassa sentään yksi puolue jota ei rantahurrien säätiöt ole lahjoneet.
Miksi kaikki oppineisto sitten oli ruotsinkielisiä? Ja suomalaiset ei tehnyt muuta kuin metsästi oravia ja hylkeitä

Koitas nyt Fenno-Pekka ymmärtää että nyt puhutaan historiasta. Elämä on, ja No can do
 
vierailija
:ROFLMAO:

Kannattaisko hiukan kerrata tota historiaa ja termejä..
En ymmärrä miksi kun Suomi kuitenkin oli siirtomaa.

Siirtomaa eli kolonia on jonkin valtion hallinnassa oleva mutta sen rajojen ulkopuolinen (usein merentakainen) alue, jonka väestö koostuu emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä.
colony, noun, a country or area under the full or partial political control of another country and occupied by settlers from that country.
Definition of colony

1a : a body of people living in a new territory but retaining ties with the parent state //a colony of settlers
b : the territory inhabited by such a body //the 13 British colonies in America
Kolonialismi (latinan sanasta colonia ’siirtokunta’, ’asutus’) on toimintaa, jossa valtio hallitsee toista valtiota tai aluetta omien alueellisten rajojensa ulkopuolella. Tällaisia maita kutsutaan siirtomaiksi. Syyt siirtomaiden hankkimiseen ovat moninaisia: tarkoituksena on usein hallita alueen työvoimaa, raaka-aineresursseja ja kaupankäyntiä. Siirtomaita hankittiin myös strategisista syistä, arvovallan nostamiseksi ja yksinkertaisesti ennalta ehkäisevästi, jotta toinen valtio ei voisi liittää aluetta siirtomaakseen.
 
vierailija
Tää on just niin tätä. Itse en ole pakkoruotsin kannalla, mutta koska tuo Fenno-Pekka latelee täällä noita hienoja ajatuksiaan, niin en yksinkertaisesti kehtaa osallistua keskusteluun.
 
vierailija
Miksi kaikki oppineisto sitten oli ruotsinkielisiä? Ja suomalaiset ei tehnyt muuta kuin metsästi oravia ja hylkeitä

Koitas nyt Fenno-Pekka ymmärtää että nyt puhutaan historiasta. Elämä on, ja No can do
Kyllä näin oli. Suomalaiset oli määrätty metsästämään oravia ja ruotsin kuningas keräsi oravan ajoista veron.

******

Kieli jolla on estetty suomen kielen kehittyminen ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä ei mitenkään voi olla tärkeä suomalaisuudelle. Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys ja virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset korttelit ja erilliset terveysasemat ym.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Svedupetterit ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Svedupetterit eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Muutama vuosi sitten päätettiin että pakkoruotsi aloitetaan vuotta aikaisemmin eli jo kuudennelta luokalta ala-asteella.
Esooon piikkilankakoulusta
http://espoonperinneseura.net/perinnetieto/Lahnuksen-kansakoulu-autonomian-aikana.html
 
vierailija
Voi Pekka, voi Pekka. Kun Viikingit tuli 1.000 luvulla Suomeen tekemään kauppaa ja myös ryöstämään, niin nämä skandinaavit osasivat sentään riimukirjoituksen. Suomalaiset ei osanneet kirjoittaa...
 
itsensänolaajalle
Eivät viikingit osanneet kirjoittaa. Joku viikinki osasi kirjoittaa. Yksi tutkija sanoo että riimu kirjoitukset ovat muinaissuomea.
Se joku oli kaksoisveljesi Fenno-Matti :sneaky: :ROFLMAO::LOL:

Mitä kirjoitustapaa ja kirjaimia käytettiin muinais-suomen kielen...
Mitä kirjoitustapaa ja kirjaimia käytettiin muinais-suomen kielen kirjoittamiseen. Viikinki ajalla käytössä oli futhar/riimukirjaimet. Mitä viikinkikaudella siis käytettiin suomessa kirjoitettuina kirjaimina tai merkkeinä, vai oliko siihen aikaan suomessa vielä asukkaita, ja jos oli, keitä he olivat ja mitä kieltä puhuivat? Voidaanko esim. Kalevala aikaa mieltää viikinki-ajanjaksoksi?




16.09.200801:20
Helsingin kaupunginkirjasto


Arkeologiset löydöt osoittavat vakuuttavasti, että Suomessa oli asukkaita viikinkiajalla, noin 800−1050 jKr. Maan eteläosissa asui (varsinais)suomalaisia, hämäläisiä ja karjalaisia, jotka harjoittivat maanviljelyä ja karjanhoitoa, ja muualla maassa eli pyyntielinkeinoista toimeentulonsa saavia lappalaisia/saamelaisia. Maan eteläosien asukkaat puhuivat silloisten suomen ja karjalan kielten (”muinaissuomen”, ”muinaiskarjalan”) murteita.

Viikinkiajalla Suomen asukkaat eivät olleet kuitenkaan kirjoitustaitoisia, joten he eivät siis käyttäneet sen paremmin riimu- kuin muitakaan kirjaimistoja. Kirjoitetun suomen kielen historia alkaa vasta 1540-luvulla, jolloin ilmestyivät ensimmäiset suomenkieliset painotuotteet. Näitä vanhempia suomenkielisiä tekstejä ei nykyisen Suomen alueelta tunneta. Sen sijaan Venäjältä, Novgorodista, on arkeologisissa kaivauksissa löydetty vuosiin 1238–68 ajoitettu tuohikirje, jonka teksti, pakanallinen loitsu, on kirjoitettu kyrillisillä kirjaimilla, mutta jonka kieli ei ole muinaisvenäjää vaan jotakin itämerensuomalaista kieltä, ehkä karjalaa (”muinaiskarjalaa”).

Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi nykyisessä muodossaan (ns. uusi Kalevala) Elias Lönnrotin laatimana vuonna 1849. Kalevalan ensimmäinen versio (ns. vanha Kalevala) oli ilmestynyt kahtena osana jo vuosina 1835 ja 1836. Kalevalan aineistona Lönnrot käytti kalevalamittaista suomalaista kansanrunoutta. Kalevalamittaisen runonlaulun iäksi on arvioitu korkeintaan 2 500–3 000 vuotta, mutta monien runojen aiheet voivat olla huomattavasti vanhempaa perua. Lähes kaikki Kalevalan säkeet ovat aitoa kansanrunoutta, mutta kokonaisuudessaan teos on valinnan ja yhdistelyn tuloksena syntynyt Lönnrotin luoma teos. Kalevala ei siis kuvaa viikinkiaikaa Suomessa, vaikka populaarissa tietoisuudessa viikinkiaika ehkä usein mielletään ”kalevalaiseksi ajaksi” tai ”Kalevala-kulttuuriksi”.

Lähteitä:

Kirjallisuus:

Häkkinen, Kaisa: Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia. WSOY. Juva 1994.

Uino, Pirjo: Novgorodin tuohikirjoitukset – tekstiviestejä tuhannen vuoden takaa. Teoksessa Karjalan synty. Viipurin läänin historia I, s. 459–460. Jyväskylä 2003.

Internet:

http://heninen.net/koivunkirja/suomeksi.htm

http://www.facta.fi/?aid=3014767&changeactive=true
 

Yhteistyössä