Saako lapsi teillä itkemällä tahtonsa läpi?

Tuli tuosta unirättiketjusta mieleen.

Mua on sanottu livenäkin julmaksi äidiksi, vaikka kannatankin "pehmeitä" luomu ym hömppäarvoja.

Mutta lapsi ei saa kiukuttelemalla tahtoaan läpi. Jos lapsella on "oikea" hätä ja itku (esim. vauvalla) niin tottakai siihen reagoidaan. Mutta jos se on sitä esim. iltapalalla jos 3veeltä kysyy ottaako mansikka- vai banaanijogurttia niin jos se valittu mansikka on jo avattu nenän eteen, en ala sitä sen jälkeen enää vaihtamaan vaikka kuinka kiukkuaisi että ottaa sittenkin banaania.

 

ei saa, vaikka helpompaa olis antaa rääkyvälle se yks keksi vielä, kun kuunnella 50min raivoa..

 

saa.

 

Ei saa.
Pari kertaa on kokeillut ja todennut, ettei auta itku.

 

Aivan liian usein tuo 1v2kk poika tahtonsa saa itkemällä läpi. Johtuen siitä, että on useaan otteeseen saanut affektikohtauksen kovasti itkettyään. Ja minua nuo kohtaukset pelottavat kauheasti, vaikka periaatteessa tiedän, että vaarattomia ovat. Onneksi lapsen isä on tiukempi.

 

Ei tossa ruokajutussa saa, mutta vielä meillä ainakin 9kk saa tahtonsa läpi ku tiputtaa uninallensa sängyltä ja sit poraa perään.. :kieh:

 

Niin siis ei meilläkään muuten saa itkemällä tahtoaan läpi, mutta pointti oli siinä, että se lapsi EI LOPETA sitä itkemistä siitä unirätistä missään vaiheessa, muuta kuin itkemällä itsensä uneen. Eli jos sen antaa ylipäätään takaisin, silloin se on saanut sen itkiessään takaisin. Siksipä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin a) antaa se kun lapsi itkee tai b) ei antaa ollenkaan, kuten siis teinkin.

 

ei kumpikaan saa. justiinsa tyttö 3,5 veti 45min kilarit yksi ilta kun en suostunut vaihtamaan prinsessamukista maitoja auto-mukiin.

 

Ei

 

Ei saa. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Oikea hätä on eri juttu, siihen reagoin heti.

 

Ei saa. Raivota saa kyllä ihan rauhassa niin kauan kuin huvittaa... :xmas: (asiasta riippuen voi kestää kaaaaauan...)

 

Ei todellakaan saa. Monista asioista oon lepsunu lapsen kasvatuksessa, mut se on asia mistä pidän kiinni.

 

Saa, aina toisinaan :ashamed: Mutta mä oonkin tämmöinen pehmis :snotty:

 

Ei saa, siinäpähän raivoaa. Syliin saa tulla ja haleja saa mutta tahtoa ei saa läpi jos jotakin on päätetty.

 

Annan periksi heti tai en ollenkaan. Esimerkiksi jos jos lapsi sanoo, että olisi halunnut eri jogurtin, sanon heti että no äiti syö tämän. Tai jos ehdin kieltää, niin silloin kielto pitää.

 

Ei saa. Voi se raivota ja raivota ja raivota...Jos siis kyse siitä että takana ei ole mitään hätää.

 

Varmaan ikä vaikuttaa tähän asiaan. Kyllä annan joskus periksi asioissa jotka eivät ole sen arvoisia, että lasta kannattaa itkettää "turhaan". Esim. jos lapsi on väsynyt ja heittää unipupun pois sängystä niin nostan sen hänelle jos hän sitä kaipaa. En ymmärrä miksi en nostaisi? Hankalaa on 14kk lähteä pinnasängystä pupua hakemaankaan En kuitenkaan anna periksi asioissa jotka on pakko tehdä. Meillä puetaan päälle, vaihdetaan vaipat, käyttäydytään nätisti koiraa kohtaan ym vaikka niiden tekeminen harmittaisi ja sitä itkettäisiin.

 

Toisinaan saa, syy on ihan minun. :ashamed: Mutta lapset kun eivät ole tyhmiä, niin on alkanut ote hellitä tuon 3v uhmiksen kanssa, joten linjaa on tiukennettu toden teolla.. Nytkin huutaa sängyssään unikaveriaan, itse heitti sen pois samalla kun tuli alas, eikä suostunut jäämään päikkäreille.. Joten saa nyt sit nukkua ilman unikaveria.. Täisipas tuo muuten juur nukahtaakin, ei ainkaan mitään ääntä kuulu.

 

Ei saa. Mutta meillä ollaankin ns. vanhan liiton miehiä

 

Ei saa. 5-vee ei enää edes yritä 2 vee kyllä, mutta on vaan muuten niin sovinnainen tapaus, että ei juuri viitsi ääntään korottaa saati sitten rähjätä.

 

Ei saa. Varsinkaan itkemällä tai huutamalla, mulla iskee totaalijarru päälle

 

Välillä saa, välillä ei, isänsä ei anna periksi ei millään , itse olen lepsumpi

 

Ei.

 

Olen sanonut että tuhmalle/kiukuttelevalle lapselle ei anneta herkkuja tms. Joskus on käynyt nurkassa istumassa jos todella kilahtanut jostain esim. mukin vaihto hommasta. Jos ei kelpaa sellaisenaan, saa poistua pöydästä jne. vähän aikaa on ihmetellyt kun muut on syömässä, kysyn että kelpaako se elkuperäinen... Nykyään voidaan keskustella asiasta että: otetaan se toinen muki sitten ensi kerralla, jooko? ja hyvin on mennyt..

 

Saa joskus, ei kiukkuamalla vaan kyynelehtivillä silmillä joilla katsoo loukkaantuneena. Siinä melkein pyytää anteeksi kun ei heti pyynnöstä vaihanut muumia niiskuun, todella ovelaa ja niin teatraalista!