sektio vai perätilasynnytys? kumman valitsisit?

Valitsin sektion myös tavalliseen alatiesynnytykseen, joten ehdottomasti sektion ottaisin jos vauva olis perätilassa. Mulla se sektio ei mennyt ihan niin kuin piti, oli paljon verenvuotoa ja paha haavatulehduskin tuli, mutta kaikenkaikkiaan se oli tosi hyvä kokemus, ja siitä jäi paljon parempi mieli kuin alatiesynnytyksistä.

 

Mulla kuvattiin lantio ja todettiin, ettei alakautta ole mahdollista synnyttää.
39+1 oli sektio. Pelkäsin koko sen 2 viikkoo, että vedet menee tai alkaa supisteleen.
Onneksi ei käynyt niin.

 

Sektio. En uskaltaisi synnyttää perätilassa olevaa vauvaa, kun nuo reilu kolmikiloisetkin on olleet tiukalla :/

 

Sektion olisin halunnut, mutta koska mulla täyttyi kaikki edellytykset alatiesynnytykseen, niin taivuttelivat mut synnyttämään alakautta. Kuopus oli täydellisessä perätilassa, riittävän pieni ja takana mulla kaksi alatiesynnytystä sitä ennen. Eipä kyllä ollut mitään herkkua se ponnistaminen jalat telineissä enkä toiste suostuisi. Vauva painoi syntyessään 2675g.

 

Suunniteltu leikkaus ehdottomasti!! Tiedän yhden, jolta jouduttiin murtamaan häntäluu kun vauvan pää jäi jumiin! Siinä vaiheessa ei sektiokaan enää auta.

 

Mitenhän ennenvanhaan tai kehitysmaissa selvittiin/selvitään näistä vaikeista synnytyksistä - siis kun ei ole etukäteisultria tai painoarvioita tai sektioita. Jos vauva jää jumiin, niin annetaanko vauvan kuolla?

 

Perätilasynnytyksen valitsisin, mutta tositilanteessa ratkaisu riippuisi tottakai painoarviosta, lääkäreiden mielipiteestä, jne.

Sektioon en ikinä haluaisi, ajatuskin siitä hirvittää ihan tosissaan. Mutta joskus on tietty vaan pakko.

 

Mitenhän ennenvanhaan tai kehitysmaissa selvittiin/selvitään näistä vaikeista synnytyksistä - siis kun ei ole etukäteisultria tai painoarvioita tai sektioita. Jos vauva jää jumiin, niin annetaanko vauvan kuolla?

No onhan siellä/silloin muinoin nuo kuolleisuusluvut nossa puuhissa ihan eri luokkaa kuin täällä ja nykyään.

 

no mulle annetiin aika sektioon,en kyllä olisi edes kokeileen synnytystä jos olisi ollut mahdolisuus valita

 

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo94041&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

kiitos!

 

Sektion valitsisin, riippumatta siitä miten päin vauva on.

 

Mullakin vauva oli tosi pitkään pt:ssa, joten ehdin ajatella asiaa (onneksi nyt kuitenkin oli kääntynyt rt:n, rv 35+risat). Sektion olisin valinnut, koska esikoinen oli 4200g ja luulen, ettei tämä kaveri ole paljon sitä pienempi. Sektio kauhistutti ajatuksena, mutta olisin sen siis valinnut.

 

ehdottomasti alatiesynnytyksen valitsisin jos lääkärit ois senkannalla kans.

 

Olin tässä samaisessa tilanteessa. Silloin juttelin sukulaisen kanssa, joka kätilö. Uskon että sain häneltä kyllä ammattilaisen näkemyksen molempiin vaihtoehtoihin. Hänen ensisijainen neuvonsa oli, että jos yhtään arveluttaa niin sektio. On huono homma lähteä kokeilemaan alakautta jos itsellä on pelkoa ja epävarmuutta.

Hän neuvoi pyytämään (jossain tehdään automaattisesti näissä tilanteissa) lantion kuvauksen, että näkee millainen luinen lantio todella on. Erityisesti jos vauva(t) aikaisemmin eivät esim ole laskeutuneet hyvin tms, on vaara että siellä onkin "piilossa" jotain mutkaa.

Pään ympärys mitataankin tarkasti, se vaikuttaa siihen onko synnytys ylipäätään mahdollinen perätilassa.

Itse olisin kallistunut sektioon. Olinkin helpottunut kun sitten niissä tarkemmissa tutkimuksissa selvisi että vauvalla on suhteessa kroppaan iso pää niin perätilasynnytys ei ole edes vaihtoehto. Ja kaiken kukkuraksi vauva kääntyi vielä viistotilaan niin eihän siinä sitten ollut vaihtoehtoja senkään puoleen.

Ja tuolla joku kyseli että miten kehitysmaissa näissä tapauksissa... Kyllähän se tosiasia on että siinä sitä menee henki tai kaksi kun synnytyksessä komplikaatioita ilmenee tai asennot on mitä sattuu.

Itsellä olis mennyt henki molemmissa synnytyksissä, eka kerralla jäi istukka irtoamatta ja tämä tosiaan oli viistossa niin ei sieltä olisi sitä mitenkään revitty pihalle

 

Mä valitsin sektion.. Esikoinen kyseessä oli.. Jos oisin joskus synnyttänyt alakautta onnistuneesti ja lantio todettaisiin tilavaksi ja lääkärit olisivat alatiesynnytyksen kannalla, niin voisinkin valita sen alatien..

 

Sektio ehdottomasti. Perätila vauvaan ei kuulema saa koskea ennen kun hän on kokonaan ulkona(kuulema levittää kätensä jos koskee) eli kätilö ei pysty kovin paljon edes auttamaan lasta ulos..

 

Valitsisin sektion.

 

Olin tässä samaisessa tilanteessa. Silloin juttelin sukulaisen kanssa, joka kätilö. Uskon että sain häneltä kyllä ammattilaisen näkemyksen molempiin vaihtoehtoihin. Hänen ensisijainen neuvonsa oli, että jos yhtään arveluttaa niin sektio. On huono homma lähteä kokeilemaan alakautta jos itsellä on pelkoa ja epävarmuutta.

Hän neuvoi pyytämään (jossain tehdään automaattisesti näissä tilanteissa) lantion kuvauksen, että näkee millainen luinen lantio todella on. Erityisesti jos vauva(t) aikaisemmin eivät esim ole laskeutuneet hyvin tms, on vaara että siellä onkin "piilossa" jotain mutkaa.

Pään ympärys mitataankin tarkasti, se vaikuttaa siihen onko synnytys ylipäätään mahdollinen perätilassa.

Itse olisin kallistunut sektioon. Olinkin helpottunut kun sitten niissä tarkemmissa tutkimuksissa selvisi että vauvalla on suhteessa kroppaan iso pää niin perätilasynnytys ei ole edes vaihtoehto. Ja kaiken kukkuraksi vauva kääntyi vielä viistotilaan niin eihän siinä sitten ollut vaihtoehtoja senkään puoleen.

Ja tuolla joku kyseli että miten kehitysmaissa näissä tapauksissa... Kyllähän se tosiasia on että siinä sitä menee henki tai kaksi kun synnytyksessä komplikaatioita ilmenee tai asennot on mitä sattuu.

Itsellä olis mennyt henki molemmissa synnytyksissä, eka kerralla jäi istukka irtoamatta ja tämä tosiaan oli viistossa niin ei sieltä olisi sitä mitenkään revitty pihalle

kiitos vastauksesta!
mulla on nyt viikkoja 32+3 ja neuvolassa sanottiin että vk:lla 36 heidän pitää tietää miten päin vauva on ja äippäpolilla kuitenkin eka kokeillaan kääntää vauvaa ja se ei tuota tulosta niin sitten olen tämän valinnan edessä.
takana mulla on kaks "helppoa" synnytystä ja mua vaan niin pelottaa se leikkaus
mutta pelottaa myös perätilasynnytyskin
mutta onhan tässä vielä jokunen viikko aikaa vauvalla kääntyä ja toivottavasti se kääntyskin iha itekseen etti tarvis ensinnäkään lähteä sairaalaan että sitä koitetaan kääntää..sattuukohan se?? :/
tässä vain jo valmistaudun etukäteen näihin mahdollisuuksiin

 

kai mä ottaisin sektion. kolme normaalia alatiesynnytystä takana, mutta silti.

 

Sektio ehdottomasti. Perätila vauvaan ei kuulema saa koskea ennen kun hän on kokonaan ulkona(kuulema levittää kätensä jos koskee) eli kätilö ei pysty kovin paljon edes auttamaan lasta ulos..

ensinnäkään kätilöt ei hoida perätilasynnytystä ponnistusvaiheessa, vaan sen hoitaa aina lääkäri. Ja vauva ei synny kokonaan ennen kuin siihen kosketaan, vaan kainaloita myöten, sen jälkeen lääkäri auttaa pään. Faktoja kannattaa selvittää ennen päätöksen tekoa. Mutu-jutut on sit ihan erikseen.

 

Mulla leikattiin juuri viikko sitten vauva perätilan takia. On mun kolmas lapsi ja edelliset synnytykset menneet todella hyvin ja helposti. Lopulta päädyin sektioon siksi, että vauva oli suurimman osan ajasta jalkatarjonnassa, eli ei olisi missään tapauksessa voinut synnyttää alkautta. Toiseksi, synnytykset on olleet nopeita, enkä halunnut mitään extrapaniikkia tämän perätilan tai mahdollisen jalkatarjonnan takia. Kolmanneksi myös siksi, että näin vauvan syntymähetki oli tiedossa ja pystyttiin järjestämään lastenhoitoasiat ja miehen lomajutut niin, että onnistuu tämä arki paremmin (verrattuna tilanteeseen, jossa sektio olis ollu se lopputulos kuitenkin ja tullu ennalta arvaamattomana ajankohtana).
Mietin tosi kauan tuota valintaa ja tällä hetkellä olen sitä mieltä, että jos joskus tulee valinnan paikka, valitsen alatiesynnytyksen.

 

Kääntäminen - tai sen yritys, kun mun vauva ei liikkunu tippakaan - ei varsinaisesti sattunu, vaan oli pikemminkin ikävän tuntuista.

 

Minä synnytin alakautta

 

mä olin tuossa tilanteessa keväällä. päätin, että haluan synnyttää alateitse ja siihen olisi ollut mahdollisuus, koska vauva oli alle 4 kg ja magneettikuvauksen perusteella tilaa olisi ollut. vaan toisin kävi, koska perätilaraskauksia ei käynnistetä ja meillä meni jopa oli sen suositellun 41+3 viikon pyhien takia.

joten tie vei leikkauspöydälle ja vauva syntyi sektiolla. kannattaa käydä sairaalan järjestämässä fysioterapiatunnilla, jossa kerrotaan leikkauksesta toipumiseen liittyviä juttuja. helistimen sivuilta löytyy lisäksi melko kattavasti juttua sektiosta.

 

Ei omaa kokemusta.
Esioisen olisin valinnut alakautta synnytettäväksi perätilasskin. Kakkosen kanssa taas mietin alkuraskaudesta kauan että kuinka päin vauva on, jo ajatus perätilavauvasta alko ahdistamaan (esikoisesta ponnistusvaihe 50 min) koska sekstio pelottaa ja kammottaa aivan todella paljon. Onneksi lapsi oli pää alaspäin.
Jos joskus kolmas lapsi tulee ja sattuu olemaan perätilassa, niin uskon että päätyisin sillä kerralla alatiesynnytykseen, edellisestä synnytyksestä jäi sen verran hyvä mielikuva ja varma olo.