Siis miten helvetissä saan tytön nukkumaan pinnikseen??????

ihan vakavissaan unikoulun tarkoitus taitaa olla saada lapsi nukahtamaan loppujen lopuksi yksin omaan sänkyyn ja pysymään siellä koko yö. mun mielestä se, että vanhempi koittaa mahdollisimman hellästi, niinkuin itse parhaaksi katsoo, totuttaa lastaan nukkumaan omassa sängyssään ei vastaa unikoulua. siks toisekseen ap tais kysyä miten saa sen muksun nukahtamaan sinne sänkyyn ja kumpikin meistä vastasi siihen kysymykseen. mulla on mun kolmanne lapsen kohdalla ainoastaan huonoja kokemuksia syliin ja rinnalle nukuttamisesta ja sen takia en sitä suositellut. jos kysytään neuvoa, siihen varmaan saa vastata oman näkemyksensä? jos sulla on parempia neuvoja miten saada se vauva nukkumaan pinnikseen ni tuo toki esille ne.

Juu, mun puolesta itse kukin saa huudattaa vastasyntynyttään "viikkoja" just niin hellästi kuin haluaa

Vastasinkin jo oman kokemukseni perusteella tuolla jossain sivulla 1. Mutta mun "neuvo" on se, että ei edes yritä nukuttaa sairasta 3 kk:n ikäistä väkisin yksin pinnikseen. Varmaan se siellä oppii yksinään pysymään (miten ton ikäinen edes sieltä pääsisi pois?) mutta hyvää se lapselle tuskin tekee. Miten tuo huudattaminen ja omaan sänkyyn pakottaminen eroaa unikoulusta? Niitäkin kun on monenlaisia, satun tietämään.

 

Siis ihan vakavissanneko te suosittelette unikoulua 3kk:n ikäiselle, refluksista kärsivälle vauvalle?

En mä ainakaan unikoulusta puhunut, vaan vauvan nukuttamisesta omaan sänkyynsä.

 

Siis ihan vakavissanneko te suosittelette unikoulua 3kk:n ikäiselle, refluksista kärsivälle vauvalle?

En mä ainakaan unikoulusta puhunut, vaan vauvan nukuttamisesta omaan sänkyynsä.

No mikä ero niillä on? Unikoulun tarkoitus on opettaa lapsi nukkumaan yönsä yksin omassa sängyssä, noin keskimäärin

 

Koitappa tosiaan tuota että "vuoraat" sängyn pienemmäksi, meillä ainakin aluksi pinnasängyssä oli äp-pakkauksen peitto kääritty pienentämään sänkyä,koska iso avara sänky saattaa pelottaa vauvaa tai näin ainakin meillä toimi ja vauva nukahti helpommin äp-pakkauksen laatikosta,kun siirryttiin pinnikseen.

näin meilläkin vauva oppi pinnikseen tosi nopsaan, tsemppiä!

 

Miks se vauva ei vois käydä s ap;n kainaloon unille, samaan sänkyyn? Läheisyyttä?

 

Meillä kesti melkein kuukauden ennen kuin oppi nukahtamaan omaan sänkyynsä. Aloitettiin se niin että käärittiin vauva omaan peittoonsa, syötettiin sylissä peiton sisässä hämärässä makuuhuoneessa, josta nostettiin puoliunessa sänkyyn. Aina alusaa alkoi huutamaan, mutta sitten taas sylissä rauhoiteltiin ja takaisin, niin monta kertaa kunnes siltä illalta rauhoittui. Pikkuhiljaa huomasin että nukuttamisajat lyheni. Alussa saattoi kestää 5 tuntia nukutus, en siis huudattanut vauvaa missään vaiheessa, vaan aina rauhoittelin uudelleen ja uudelleen.

Miehen pinna ei tätä kestänyt, joten ihan yksin jouduin koko opettamisen tekemään.. Aloitettiin joskus 1kk ikäisenä ja nyt vauva on 5kk vanha ja muutaman kuukauden ajan on ollut nukkumaan käyminen niiiiin helppoa. Ei tarvitse enää pulloakaan eikä peittoon käärimistä. Illalla syödään nykyisin iltapuuro, tehdään iltapesut ja lauletaan unilaulu ja sitten nostetaan vaan sänkyyn ja tutti suuhun ja pusut otsalle. Ihan itse nukahtaa sinne MIELELLÄÄN kun vaan lähden itse huoneesta pois ja huone on hämärä.

Yksi hyvä kikka jonka kuulin jostain ja jota käytin itse on silittää otsaa nenän yläpuolelta, vauva refleksinomaisesti painaa silmät kiinni siinä. Tutti on myös hyvä apuväline, samoin kuin joku unilelu tai rätti. Me nukutetaan nykyisin vauva äp:n makuupussiin omaan sänkyynkin, kokee sen turvalliseksi kun ei pääse siinä huitomaan niin paljon tai kääntyilemään masulleen.

Tsemppiä ja hermoja teille, kyllä se alkaa sujumaan kun ette luovuta vaan pidätte hermot kasassa ja olette määrätietoisia! :heart: Ja sitä sängynpäätyä kannattaa tosiaan nostaa laittamalla pari kirjaa kummankin pinniksen jalan alle pään puolelta. Meillä on niin koko ajan sänky nostettuna.

Unohdin varmaan kertoa jotain, mutta saa kysyä jos tarvitset enemmän vinkkejä! =)

Niin ja en tietenkään väitä että toimii kaikille vauvoille mutta varmasti suurimmalle osalle. Itse olen tosi tyytyväinen kun heti pienestä lähtien olen opettanut nukkumaan omassa sängyssään, nukkumaan käyminen on nykysin kivaa sekä vauvalle että vanhemmille!

 

Siis ihan vakavissanneko te suosittelette unikoulua 3kk:n ikäiselle, refluksista kärsivälle vauvalle?

En mä ainakaan unikoulusta puhunut, vaan vauvan nukuttamisesta omaan sänkyynsä.

No mikä ero niillä on? Unikoulun tarkoitus on opettaa lapsi nukkumaan yönsä yksin omassa sängyssä, noin keskimäärin

eli jokainen lapsi käy jossain kohtaa elämänsä aikana läpi unikoulun ettei tarvitse nukkua äidin kainalossa vielä kouluiässäkin?
ainoa syy, miksi mä näkisin että lapsi kannattaa opettaa nukahtamaan vanhemman avustuksella ja läsnäollessa omaan sänkyyn on se, että mulla on kokemusta myös siitä mitä on huudattaa parivuotiasta ihan oikeiden unikouluoppien mukaan kun kukaan perheestä muuten ei enää jaksa jatkuvaa univajetta. se on kaukana hauskasta, 2v jaksaa huutaa aika paljon kauemmin ku yksikään vauva ja sille on jo muodostunut sellainen tottumus jota ei niin vaan muuteta. kun on muutaman yön valvonut aamu viiteen kirkuvan lapsen sängyn vieressä silittämässä sitä, ja senkin jälkeen heräillyt reilu tunnin välein siihen että se ipana kirkuu taas, tulee väkisinkin mieleen että miksen totuttanut sitä omaan sänkyynsä alle puolivuotiaana niinkuin kahden ensimmäisen kanssa tein? kaikki pääsi helpommalla silloin, myös se lapsi.

 

eli jokainen lapsi käy jossain kohtaa elämänsä aikana läpi unikoulun ettei tarvitse nukkua äidin kainalossa vielä kouluiässäkin?
ainoa syy, miksi mä näkisin että lapsi kannattaa opettaa nukahtamaan vanhemman avustuksella ja läsnäollessa omaan sänkyyn on se, että mulla on kokemusta myös siitä mitä on huudattaa parivuotiasta ihan oikeiden unikouluoppien mukaan kun kukaan perheestä muuten ei enää jaksa jatkuvaa univajetta. se on kaukana hauskasta, 2v jaksaa huutaa aika paljon kauemmin ku yksikään vauva ja sille on jo muodostunut sellainen tottumus jota ei niin vaan muuteta. kun on muutaman yön valvonut aamu viiteen kirkuvan lapsen sängyn vieressä silittämässä sitä, ja senkin jälkeen heräillyt reilu tunnin välein siihen että se ipana kirkuu taas, tulee väkisinkin mieleen että miksen totuttanut sitä omaan sänkyynsä alle puolivuotiaana niinkuin kahden ensimmäisen kanssa tein? kaikki pääsi helpommalla silloin, myös se lapsi.

Nyt mä en ymmärrä. Mikä "jokainen lapsi"? Mun lapsi esim. nukkuu ihan rauhassa omassa sängyssään tuolla, eikä ole ikinä unikoulutettu. Oisko ne yksilöitä nuo ipanatkin? Oisko niillä erilaisia vaiheita ja herkkyyskausia uusien asioiden omaksumiseen?

Mutta kai siinä välissä on jotain, eli 3kk:n ikäinen sairas vauva - 2-vuotias, joka ei tahdo luopua saavutetuista eduista?

 

Niin siis saan ryöpyn niskaani, ja menee ohi aiheen, mutta oikeasti miksi tuon ikäinen pitää opettaa nukkumaan omassa sängyssä? Haluattehan tekin nukkua oman ukkonne kanssa samassa sängyssä, niin miksi pieni ei haluaisi nukkua lähellä tuttua ja turvallista syliä? =)

 

eli jokainen lapsi käy jossain kohtaa elämänsä aikana läpi unikoulun ettei tarvitse nukkua äidin kainalossa vielä kouluiässäkin?
ainoa syy, miksi mä näkisin että lapsi kannattaa opettaa nukahtamaan vanhemman avustuksella ja läsnäollessa omaan sänkyyn on se, että mulla on kokemusta myös siitä mitä on huudattaa parivuotiasta ihan oikeiden unikouluoppien mukaan kun kukaan perheestä muuten ei enää jaksa jatkuvaa univajetta. se on kaukana hauskasta, 2v jaksaa huutaa aika paljon kauemmin ku yksikään vauva ja sille on jo muodostunut sellainen tottumus jota ei niin vaan muuteta. kun on muutaman yön valvonut aamu viiteen kirkuvan lapsen sängyn vieressä silittämässä sitä, ja senkin jälkeen heräillyt reilu tunnin välein siihen että se ipana kirkuu taas, tulee väkisinkin mieleen että miksen totuttanut sitä omaan sänkyynsä alle puolivuotiaana niinkuin kahden ensimmäisen kanssa tein? kaikki pääsi helpommalla silloin, myös se lapsi.

Nyt mä en ymmärrä. Mikä "jokainen lapsi"? Mun lapsi esim. nukkuu ihan rauhassa omassa sängyssään tuolla, eikä ole ikinä unikoulutettu. Oisko ne yksilöitä nuo ipanatkin? Oisko niillä erilaisia vaiheita ja herkkyyskausia uusien asioiden omaksumiseen?

Mutta kai siinä välissä on jotain, eli 3kk:n ikäinen sairas vauva - 2-vuotias, joka ei tahdo luopua saavutetuista eduista?

mun käsittääkseni tää kyseinen vauva tällä hetkellä on täysin terve? voi tosin olla että mulla on mennyt taas tapani mukaan jotain täysin ohi.. mun pointti olikin siinä että jos vanhemmat katsoo että sille perheelle on parhaaksi saada lapsi nukkumaan omaan sänkyynsä ja kysyy siihen apua ni miksi neuvoa päin vastaista?
however, lapset tosiaan on yksilöitä, se on tullut oman perheen sisällä ja työssä varsin selväksi. mä kuitenkin uskon että ap miehensä kanssa tietää mikä on parasta lapselleen/perheelleen ja yritin auttaa siinä.

tän inttämisen jatkaminen tämän jälkeen on varmaan aika turhaa kun kumpikin on selvästi saanut kantansa jo esille.

 

Jos se lapsi on tottunut nukahtamaan siihen sitteriin niin nostakaa ensin se sitteri sinne sängyn sisään ja nukuttakaa siihen. Vähän ajan päästä se sänky on jo tuttu ja turvallinen paikka nukahtaa niin voitte laittaa ilman sitteriäkin. Meillä molemmat muksut ensin nukutettiin omaan sänkyyn sitterissä ja vähän ajan jälkeen jätettiin se sitteri pois.
Alkuun siis keinuteltiin ja vähennettiin joka kerta sitä keinuttelua ja kun ei tarvinnu keinutella ollenkaan ja nukahti sitteri makuuasennossa, otettiin sitteri pois.

Jos teet muutoksen vanhasta uuteen asteittain pääset itse paljon helpommalla.

 

mä suosittelen myös mun kokemuksen perusteella että jos tyttö on tottunu nukkumaa sitterissä ni ensin sitteri sinne pinniksee.. sit hommasin meille sellasen riippumatonkin mikä oli pinniksessä kun se oli parempi vauvan selälle.. en tosin tiedä onko sopiva refluksi vauvalle..
yö syötöillä sitten välillä siirsin sinne ihan pinnikseen unia jatkamaaan..
ja nykyään kapaloituna nukkuu omassa sängyssään.. ja jos alkaa huuto kun sinne laittaa ni sitten syliin rauhottumaan ja sitten uusi yritys.. voimia teille varmasti teilläkin vielä pinniksessä nukutaan ja voimia myös refluksin kanssa.. :hug: