Silloin kun minä olin lapsi, oli harvinaista...

että kavereiden vanhemmat erosivat.

Ulos uskalsi mennä, ilman pedofiilien yms. hörhöjen pelossa (tai ls-ilmoitusten)

Ei tiedetty kännyköistä mitään (paitsi jenkkileffojen autopuhelimet)

Kavereiden luokse sai mennä ilman ennakkovaroituksia (samoin teki vanhempani, ei kukaan soittanut kelleen etukäteen)

Telkkarista näkyi vain 2 Suomen ja 2 Ruotsin kanavaa (asuttiin melko pohjoisessa)

Ah ja voih, niitä kultaisia lapsuusmuistoja 80-luvulta. :xmas:

 

Ja vauvan pystyi jättämään kaupan pihalle nukkumaan rattaisiin ostosten ajaksi.. Ei nykyään missään nimessä!

 

Samat pätee mun lapsuuteen, paitsi että pedofiilit ja hörhöt oli tosiasia jo silloin. Mun veljeäkin yritettiin houkutella autoon koulun pihalla joskus 80-luvun puolivälissä.

 

Mutta kun nykyään ihminen tyhmistyy ja SUVAITSEE asioita kun muuten on vanhanaikainen
voi kun minua säälittää ne jotka eivät ajettele omilla nystyröillään

 

Emme ilmeisesti ole eläneet samalla vuosikymmenellä. Itse synnyin 1980-luvulla.

 

Että vanhemmat laittoivat lapset hoitoon dokausillan ajaksi...ehei, siellä me jaloissa pyörittiin. :/

 

Ulos uskalsi mennä, ilman pedofiilien yms. hörhöjen pelossa (tai ls-ilmoitusten)


Kavereiden luokse sai mennä ilman ennakkovaroituksia (samoin teki vanhempani, ei kukaan soittanut kelleen etukäteen)



Ah ja voih, niitä kultaisia lapsuusmuistoja 90-luvulta. :xmas: [/quote]

 

Silloin kun minä olin lapsi, oli harvinaista, että olisi kehdannut ääneen sanoa, jos joku ahdisteli.. Kyllä sitä oli, muttei siitä vaan puhuttu.

 

Emme ilmeisesti ole eläneet samalla vuosikymmenellä. Itse synnyin 1980-luvulla.

Niin minäkin, mutta sellainen kuva minulla on että vauvat sai olla rauhassa vaunuissaan kaupan pihalla =)

 

Emme ilmeisesti ole eläneet samalla vuosikymmenellä. Itse synnyin 1980-luvulla.

Niin minäkin, mutta sellainen kuva minulla on että vauvat sai olla rauhassa vaunuissaan kaupan pihalla =)

Minä ainakin muistan Jammun ja itsensäpaljastelijoitakin näimme yms. Vauvoja ei jätetty meidän kulmilla ulos, jos mentiin kauppaan.

 

Silloin kun minä olin lapsi, oli harvinaista, että olisi kehdannut ääneen sanoa, jos joku ahdisteli.. Kyllä sitä oli, muttei siitä vaan puhuttu.

Joo, tuosta ei vain puhuttu. Ja muistan, että kyllä meitä varoteltiin, että vieraiden ihmisten auton kyytin tai mukaan ei saanut lähteä (namusetä jutut). Ja asuttiin alle 5000 asukkaan paikkakunnalla. Oliskos ap:lla aika kullannut muistot?

 

Meilläpäin asui ja liikkui vaikka minkälaista hörhöä, mutta ei niitä lapsena osattu pelätä. Vanhempien jutuista tiedettiin varoa tiettyjä tyyppejä, ja juostiin karkuun jos ne rupes sönköttämään. Ihmiset erosi kyllä, ja oli tappeluita. Joidenkin talot olivat hyvinkin epävakaisia. Jotkut lapset eivät saaneet kunnon ruokaa, pienet taaperotkaan. Meillä oli kotona perusruokaa ja harvoin herkkuja. Oli paljon kavereita, elettiin lasten maailmassa. Minäkin 80-luvulta.

 

Että vanhemmat laittoivat lapset hoitoon dokausillan ajaksi...ehei, siellä me jaloissa pyörittiin. :/

Se on oikeasti surullista ja näin meilläkin ollaan menty, mutta ei minun lapsien kanssa vaan kun itse olin pieni. Saa tottakai ottaa illalla pari olutta, mutta ei olla kännissä lasten edessä. Ja täytyy pystyä heräämään yöllä jos lapselle tulee hätä.

 

Silloin kun minä olin nuori, oli paljon itsensä paljastelijoita... Olen syntynyt 70-luvulla.

 

Silloin kun minä olin nuori, oli paljon itsensä paljastelijoita... Olen syntynyt 70-luvulla.

Korjau lapsi

 

Ei ollut koulun jälkeen iltapäiväkerhoja. Koulusta mentiin kotiin, syötiin välipalaksi mitä kotoa löytyi ja odoteltiin muutama tunti, että vanhemmat tulivat töistä.

 

Emme ilmeisesti ole eläneet samalla vuosikymmenellä. Itse synnyin 1980-luvulla.

Niin minäkin, mutta sellainen kuva minulla on että vauvat sai olla rauhassa vaunuissaan kaupan pihalla =)

Minä ainakin muistan Jammun ja itsensäpaljastelijoitakin näimme yms. Vauvoja ei jätetty meidän kulmilla ulos, jos mentiin kauppaan.

Itse synnyin 80-luvun loppu puolella, joten se on mennyt multa ihan ohi. Kai se on sitten jäänyt mieleen joltain äitini lapsuus vuosilta, joista se on kertonut.

 

Hahhah, 70 -luvulla oltiin hippejä, minä tanssin alasti 3vuotiaana vanhempieni häissä, eikä avioliitto (maistraatissa) tehnyt äidistäni yhtään uskollisempaa.
80-luvulla oi pedofiileja ihan niinkuin nykyäänkin.

 

Silloin kun olin lapsi, maailma oli aika toisenlainen. Lapsilla oli sellaista vapautta, jota ei ehkä enää
nykylapsilla niinkään ole. Vapaus juosta kulahtaneissa pihavaatteissa pitkin metsiä. Ei sitä silloin vertailtu kellä oli ne Reimatecit ja Rasavillit. Uskon, että oman lapsuusaikani lapsilla oli vapaus olla lapsia pidempään.
Toistenkin lasten vanhemmat saattoivat puuttua, jos näkivät lasten olevan tekemässä tyhmyyksiä.
Eikä sitä haistateltu vastaukseksi. Eikä tämän lapsen, jonka tekemisiin oli puututu vanhemmat rynnänneet nettiin moittimaan näitä asiaan puuttuneita. Silloin oli kuitenkin vielä edes vähän ajatusta siitä, että lasta kasvattaa koko kylä.

 

Meikäläistä ei ainakaan "suojeltu" maailman pahuudelta. Tshernobylit, Palmen murha, Jammu, pian sitten Saddamin uhoaminen ja eka Persianlahden sota, Bulgerin pojan murha (ihan nuoret pojat tappoivat taaperon)... kaikesta kuulin heti. Maailmantuska alkoi alle 10-vuotiaana kohdallani.

Ihan hyvä, sain varoituksia ja ohjeita; en elänyt pumpulit silmillä ja korvissa. Mielestäni ihmisluonto ja maailma eivät perustavalla tavalla muutu, samaa tää on aina vaan.

 

Niin, nuo kaikki oli harvinaista myös silloin kun minä olin lapsi -80-luvulla. Harvinaista siis sillä seudulla jossa minä asuin. Mutta, en sanoisi että tuo aika oli kuitenkaan onnea ja auvoa. Moni asia on paremin nyt kuin silloin.

 

Että vanhemmat laittoivat lapset hoitoon dokausillan ajaksi...ehei, siellä me jaloissa pyörittiin. :/

Se on oikeasti surullista ja näin meilläkin ollaan menty, mutta ei minun lapsien kanssa vaan kun itse olin pieni. Saa tottakai ottaa illalla pari olutta, mutta ei olla kännissä lasten edessä. Ja täytyy pystyä heräämään yöllä jos lapselle tulee hätä.

Juu, ja ketään ei kiinnostanut vaikka lapset soitti uutenavuotena ravintoloihin ja kyseli olisiko vanhempia näkynyt... Ravintolat meni muuten silloin klo 24 tai 01 kiinni.

 

Tiedän pojan, joka 8-vuotiaana keräsi yksin pulloja yöllä!
Maalla.
Ja poliisiauto tuli, he kysyivät vain mitä poika tekee ja antoivat pojalle
yhdn pullon lisää!!
Ei muuta.
Nykyaikana ei tuollainen enää menettelis.

 

Tiedän pojan, joka 8-vuotiaana keräsi yksin pulloja yöllä!
Maalla.
Ja poliisiauto tuli, he kysyivät vain mitä poika tekee ja antoivat pojalle
yhdn pullon lisää!!
Ei muuta.
Nykyaikana ei tuollainen enää menettelis.

Ei onneksi.

 

Silloin kun olin lapsi, maailma oli aika toisenlainen. Lapsilla oli sellaista vapautta, jota ei ehkä enää
nykylapsilla niinkään ole. Vapaus juosta kulahtaneissa pihavaatteissa pitkin metsiä. Ei sitä silloin vertailtu kellä oli ne Reimatecit ja Rasavillit. Uskon, että oman lapsuusaikani lapsilla oli vapaus olla lapsia pidempään.
Toistenkin lasten vanhemmat saattoivat puuttua, jos näkivät lasten olevan tekemässä tyhmyyksiä.
Eikä sitä haistateltu vastaukseksi. Eikä tämän lapsen, jonka tekemisiin oli puututu vanhemmat rynnänneet nettiin moittimaan näitä asiaan puuttuneita. Silloin oli kuitenkin vielä edes vähän ajatusta siitä, että lasta kasvattaa koko kylä.

Höpöhöpö, menin sanomaan naapurin rouvalle että hänen poikansa heitti minua isolla kivellä päähän niin tämä rouva sanoi: haista huora vittu! ja minulla tuolloin ikää 9v, naapuri selvin päin.