Syyskuiset 2019

@Helmiina90 mulla oli pitkään vas muniksessa joku 2-3n sentin kysta eikä se muuten ole haitannut kuin ovisten aikaan kaameana jomotteluna. Luulen et se on nyt hävinnyt kun jomotukset rauhoittuivat. Kukaan sitä ei seurannut, raskauden ultrissa vaan todettiin sellaisen olevan.
Tällä viikolla on pahoinvointi paljon helpottanut. Lähes normaali on olotila kun vaan muistaa syödä sopivasti. Maitotuotteet etoo edelleen joten neuvolantäti eilen käski purkista ottaa kalsiumin. Sydänääniä yritettiin kuunnella mutta saatiin vaan istukan suhinoita kuuluviin joten ens vkolla uusintayritys ja ultralla katsotaan jos ei kuulu. Nyt 9+6, tsemppiä kaikille oloihin

 

@Helmiina90 mulla oli pitkään vas muniksessa joku 2-3n sentin kysta eikä se muuten ole haitannut kuin ovisten aikaan kaameana jomotteluna. Luulen et se on nyt hävinnyt kun jomotukset rauhoittuivat. Kukaan sitä ei seurannut, raskauden ultrissa vaan todettiin sellaisen olevan.
Tällä viikolla on pahoinvointi paljon helpottanut. Lähes normaali on olotila kun vaan muistaa syödä sopivasti. Maitotuotteet etoo edelleen joten neuvolantäti eilen käski purkista ottaa kalsiumin. Sydänääniä yritettiin kuunnella mutta saatiin vaan istukan suhinoita kuuluviin joten ens vkolla uusintayritys ja ultralla katsotaan jos ei kuulu. Nyt 9+6, tsemppiä kaikille oloihin

Kiva että pahoinvointi helpottanut. Lääkäri sanoi kystista et jos on yli 3cm mitat niin silloin seuranta. Tietysti menin jo lukemaan munasarjan kiertymisestä yms kystan takia.... Hölmö minä

 

Tsemppiä kaikille pahoinvoiville! Vaikka tais täällä olla joku joka sitä itselleen toivoikin. Olen onnellinen, että omalla kohdalla etominen on väistynyt vaikka välistä tuleekin pahaolo silti. Aamulla oli ihan normi olo, aloin silti varuiksi heti kaivamaan jotain suuhuni. Meinasin kahviakin hörpötä mutten uskaltanut siinä pelossa että se alkaa sitten yrjöttää olen kyllä kahvia juonut pieniä määriä päivässä mutta aamulla se on ollut nyt täysin poissuljettu.
Tuntuu että on virtaakin enemmän kun öklötys poissa. Tosin nyt hajuherkkyys riivaa, meinasin autolla ajaessa yrjötä kun oma jalkahiki alkoi haista niin kovin nenään, eikä mulla normisti ole edes mitkään hikijalat, myös eteinen haisee, miehen jalat haisee...

 

Hurjaa kyllä miten jotku kärsii koko raskauden pahoinvoinnista, ja silti on valmiita käymään sen läpi moneen kertaan itestä jo viikko tuntu ikuisuudelta. Aamulla oli aika kipeä maha ja se vähä säikäytti, on tää kyllä ihme aikaa ku sekä oireettomuudesta että oireista onnistuu säikähtämään

 

Moikka ja onneksi olkoon

Mulla nyt 5+3 ja viimeviikolla pirautin neuvolaan, tänään mulla on sit soittoaika sinne.
Esikoista odottaessa voit kyllä soittaa jo, he sit varailee sulle sieltä sopivaa aikaa, varmaan parin vko sisälle

Soittelin neuvolaan ja aika onkin jo 2vkon sisällä. ja heti siitä seuraavana päivänä alkoi pahoinvointi, jota ei aiemmin ollut ollut. Todella epämukavaa mut kunnolla oksentanut en vielä ole. Etova olo ja vessassa istuskellut olen kyllä ja yökkinyt. Lisäksi väsymys töiden jälkeen ihan lamauttavaa. Harmittaa ettei mitään kotitöitä edes jaksa. Onko täällä muita Tampereen seudulta, ilmeisesti halvin varhaisultra ovumia fertinovalla, vai onko jollain muuta tietoa?

 

Pitäiskö listaan lisätä synnärit vai tuntuuko että ois sitte helpommin tunnistettavissa?

 

Mulla on ollut aina haaveena monta lasta, toki ensimmäisen raskauden aikaan olin aika järkyttynyt tuosta pahoinvoinnin ja oksentamisen määrästä, se oli vielä kaikista pahin ekassa raskaudessa mutta en viittinyt neuvolassakaan siitä mainita kun luulin että se oli normaalia

Mutta jotenkin nopeasti se kaikki unohtuu, aika kultaa muistot ja nytkään en enää muista millaista se on. Olen vielä kotona lasten kanssa niin helpompi kun ei tarvitse yrittää käydä töissä, en kyllä pystyisi käymään.

Te muut olette varmaan jo sen verran pidemmällä ettette enää testaile? Menin tilaamaan vielä muutamat testit lisää mutta eilen tosiaan tuli jo tasavahvat viivat niin eipä olekaan järkeä testailla enää, miksihän noita pitikään edes mennä ostamaan

rv 5+4

 

Pitäiskö listaan lisätä synnärit vai tuntuuko että ois sitte helpommin tunnistettavissa?

Mulle sopii kyllä, kun sijaintini jo vähän paljastin. Ja puutun muuten listalta muutenkin, voiko joku lisätä vai tekeekö jokainen sen itse ?

Mulla on ollut aina haaveena monta lasta, toki ensimmäisen raskauden aikaan olin aika järkyttynyt tuosta pahoinvoinnin ja oksentamisen määrästä, se oli vielä kaikista pahin ekassa raskaudessa mutta en viittinyt neuvolassakaan siitä mainita kun luulin että se oli normaalia

Mutta jotenkin nopeasti se kaikki unohtuu, aika kultaa muistot ja nytkään en enää muista millaista se on. Olen vielä kotona lasten kanssa niin helpompi kun ei tarvitse yrittää käydä töissä, en kyllä pystyisi käymään.

Te muut olette varmaan jo sen verran pidemmällä ettette enää testaile? Menin tilaamaan vielä muutamat testit lisää mutta eilen tosiaan tuli jo tasavahvat viivat niin eipä olekaan järkeä testailla enää, miksihän noita pitikään edes mennä ostamaan

rv 5+4

Minä en ole testaillut niiden ekojen kahden päivän jälkeen. Jossain välissä teki mieli mut mies sano et turhaan nyt niitä testejä ostella. Varhaisultraa odotellessa.

 

Ei meitä oo ees tutkittu sen enempää ku että ultrattu, että kaikki siinä ok. Miula on ylipainoa niin paljon, että eivät ees tutkis ennen laihdutusta. Ja toki enää ei ees sitten ku on yhteisiä lapsia näin monta. Ton ferritiinin aattelin et pitää tarkistuttaa jos tätä neljättä ei taas ois kuulunu. Mut en kerenny mitään ees ajatella ku vajaa kk sitten imetin vielä kolmosta

@Enemy onnea raskaudesta,toivotaan että kaikki sujuu hyvin Onko teillä syytä löytynyt kun jouduitta hoidossa käydä? Meillä ei syytä löytynyt, nyt epäillyt että oisko syy olemattomassa varastoraudassa ollut. Todettiin tokan raskauden aikana ja luultavasti ollut jo teinistä asti. Nyt söin ihan tosissaan keväästä asti rautaa nii saatiin nouseen ja nyt yllärinä raskaana Aikaisemmat lapset on saatu ivfllä alkuun.

Tsemppiä sairasteleville ja pikaista paranemista

 

Kuinka moni täällä vielä imettää? Entä montako lasta olisi toiveissa?
Onko täällä isoja perheitä? Muistin, että joku taisi olla?
Mä kun kävin siellä tk:ssa hakee ne antibiootit niin lääkäri kysy onko lapsia ennestään. No sanoin, että 4 + se kkm ja nyt raskaana niin tokas, että eikö noi jo riitä ja oisittepa nähnyt sen ilmeen. Mies oli hän. No ollaan saatu kuulla lapsiluvusta vaikka mun mielestä 4 on vähän

 

No siis meillä on 5 lasta, kuudes tulossa. Kyllähän on saanut kuulla kauhistelua lähipiirissä

Kaikki kun on pienempiä perheitä, 1-3 lapsisia. Neuvolassa on oltu ihanan kannustavia ja lasten kerhossa myös, siellä varsinkin yksi ihana pidemmältä ajalta tuttu kerhotäti on ihanan kannustava. En ole siis kyllä raskaudesta kertonut vielä mihinkään. Mutta kyllä katsotaan pitkään perään kun kylillä kuljetaan lasten kanssa Ja kun olen vienyt eskarilaista muiden lasten kanssa niin on moni äiti nostanut hattua Tuntuu vähän hassulta kun ei itsestä tunnu niin isolta meidän perhe kuitenkaan, voisin hyvin kuvitella tähän vielä 3 lasta lisää .

 

@Ninnu118 Olen muuten monen kuullut sanovan samaa että ihan hoitajat/lääkärit on huomauttaneet että eikö jo riitä. Ihan käsittämätöntä! Mulle ei ole koskaan sanottu mutta aina kyllä ihmetellään miten ihmeessä jaksan.

 

@Ninnu118 Mä lopetin imetyksen vajaa kuukausi sitten. Mä olen aina ajatellut, että musta tulee joskus äiti kahdelle. Onpa ajattelematonta kommentoida toisen lapsenlukua tolleen, erityisesti terveydenhuollon puolelta. Eikö ole heidän työnsä tukea ja auttaa eikä arvostella. Se on jokaisen oma asia montako lasta hankkii.

 

@Veeja täällä kans KAIKKI haisee!!

Mulle käy kans synnärit listassa


Miina & Pätkis 6+0 POKS!

 

Imetin näitä molempia reilu vuosikkaaksi, sitte lopetettiin äidintahtisesti. Tyttö unohti heti seuraavana päivänä, vieroitin silloin 1v1kk vanhana. Poika muisteli ja kävi halimassa äitin tisuja vielä seuraavat puoli vuotta Vieroitin 1v4 kk vanhana. Seuraavankin kans toivon täysimetyksen sujuvan joskin suhtaudun nyt vähän avoimemmin mielin siihen että välillä saa korvikettakin, ainaki sit vähän isompana vajaa vuosikkaana.

Ja meille tää syyskuinen laps on tosiaan kolmas Kumpikin ollaan toivottu kolmea "miniminä", miehelle maksimi on varmaan se sama kolme tai sit ehdottomasti korkeintaan neljä. Mä voisin hyvinkin kuvitella meille neljännenkin vielä joskus Mut onhan tää äitiys kaikkine fyysine rasituksineenkin sen verran iso juttu itelle että saatetaan jättää tähän kolmanteenkin. Nyt oon sitä paitsi "jo" 31 enkä kovin vanhana enää viittis alkaa. Ite toipuu paremmin nuorempana ja raskaudet on riskittömämpiä nuorempana. Ja meillä on ollu pikkulapsiarkea vuodesta 2014 ja jotenkin tuntuu et vaik se onkin aivan ihanaa niin saatetaan kaivata välillä muutakin Kolmen lapsen kans myös pärjää taloudellisesti ja auton puolesta helpommalla ku neljän. Toisaalta sit musta tuntuu et meille olis vielä tulossa tyttö ja poika Joten ei sitä tiiä, jos vielä sit yksi - mut sitä enempää ei pysty. Järki kyl sanoo neljännestäkin meidän tilanteeseen nounou mut ei se meillä ennenkään oo näitä asioita päättäny

Tänään oon yrittäny syödä mussuttaa joka välissä jotain ja saanu alas mm. 3/4 kasvispizzaa, ihan luksusta sen jälkeen ku on useamman päivän puoliksi paastonnu.

 

@Helmiina90 Ihanaa, että ultrassa kaikki hyvin onko mieli jo parempi?

Täällä kanssa haaveena useampi lapsi, nyt ajateltuna 4-5 olisi hyvä lapsiluku jos niin monta suodaan Tännekkin pahoinvointi rantautui pari päivää sitten ja tuli ihan puskista. Aamulla piti heräämisen jälkeen mennä suoraan oksentamaan ja oli niin hirveä olo ettei pystynyt töihin lähteä. Nyt parina päivänä ollut hyvin etova olo aamulla/aamupäivällä, mutta syömisellä saanut pidettyä sen kurissa. Tänään meni 14h työpäiväkin ihan hyvin olosta huolimatta. Meillä oli eilen eka neuvola. Neuvola ajattelee raskauden olevan pari viikkoa pidemmällä, koska laskevat edellisestä keskenmenovuodosta kun ei menkkoja välissä tullut. Itse kyllä tiedän hedelmöittymispäivän ja viikot. Mutta pitkien ja epäsäännöllisten kiertojen vuoksi saatiin neuvolan kautta lääkärin ultra ensi tiistaille. Jännittää jo onko siellä tyyppi oikeassa paikassa sykkeen kanssa
Tänään 6+0 ja uusi viikko käyntiin.

 

Meille on tulossa 4. ja viimeinen vauva me ollaan aina puhuttu että 3-4 ois meidän luku ja nuorimman odotusaikana ajattelin että tää on viimeinen ja samalla tein työtä ettei olis paha mieli luopua ajatuksesta vielä yksi vauva musta tuntu jotenki tosi surulliselta ajatella että tää nyt on viimeinen raskaus ja vauvan synnyttyä viimeinen lapsi .. sitten viime syksynä kun nuorin täytti 1v niin päätettiin että hänelle yritetään vielä "ikäsusarusta" ettei ois kauheesti ikäeroa ja nyt mulla ei ainakaan vielä ole mitenkään huono eikä paha mieli, että tämä on viimeinen hassua kun luulin, että mulla on krooninen vauva kuume ja että se ei ikinä lopu eihän sitä koskaan tiedä, mutta nyt ainakin tuntuu vahvasti siltä, että meidän perhe on kohta kokonainen ja saadaan alkaa keskittyä lasten kasvuun, eri elämän vaiheisiin ja sisarussuhteisiin ja heidän kasvettua tulee sitten taas enemmän omaa aikaa ja sitä myötä uudenlaista elämää tosi onnellinen ja seesteinen olo siis jos ei lasketa pelkoa siitä että onko se neljäs vauva edes mukana enää

Mulla eka neuvola ens keskiviikkona ja oireina edelleen mahakivut ja ehkä havaittavissa lievää huonoa oloa ja ettei mitään ruokaa eikä herkkuja tee mieli pystyn kyllä silti syömään kun otan vaan ruokaa.. niin ja kahvi saa huonoa oloa aikaan

Rosmariini 7+5

 

@Ninnu118 Mä imetän just 1v täyttänyttä poikaa ja haluaisin päästä eroon imetyksestä, mutta aika hankalaa ku toinen vaatimalla vaatii tissiä tiheään, enkä oikein tiiä miten saisin nuo lohdutukset ja nukutukset (heräilee yleensä 1-2h välein läpi yön ja nukahtaa vaan tissillä) sitte hoidettua. Oon vähä hukassa tän homman kans

Meillä on tilanne että asutaan maassa mikä ei oo kummankaan kotimaa eikä ole tukiverkkoa apuna. Mies on sellasesta maasta/olosuhteista että keskiluokallaki on ainaki yks kotiapulainen (asuu normaalisti perheessä ja hoitaa lapsetki yötä päivää) ja voi olla useitaki, siellä ei miehet osallistu juuri lastenhoitoon. Oli siis tiedossa mulle että tää homma tulee oleen täysin mun vastuulla, mutta onhan se välissä rankkaa ku oon käytännössä 24/7 pojan kans ja ei ole ketään sukulaista tms apuna. Mun ei tartte aatella työhommia, ku miehellä on firma eikä ois rahallisesti järkevää edes mun käydä töissä. Oon siis ”onnekas”, mutta ihmisten on myös vaikea ymmärtää että mies ei oo ikinä edes vaippaa vaihtanu eikä oo ollu yksin lapsen kans ku hyvin harvoin ja korkeintaan jonku 1,5h. Sen mielestä normaalimpaa ois avun palkkaaminen ku sen apu, mutta mulla on tosi korkea kynnys siihen enkä kehtais olla kotiäiti jolla myös palkallista apua. Tuntuis niin riittämättömältä. Mies kyllä nauttii lapsesta tosi paljo ja vietetään paljo aikaa yhessä ettei siitä oo kiinni. Se haluais vaikka 4 mutta mulle tää 2 ois tarpeeks, sekä iän että oman jaksamisen puolesta. En varmasti jaksais tätä uusiks muutaman vuoden päästä niin siksi oli tervetullut toinen heti perään tulipas tekstiä ja saa nähdä tunnistiko joku

 

@Daisy85 , mä varmaan tuossa tilanteessa kysyisin mieheltä et haluuko se ottaa vastuulleen lapsen nukuttamisen yöunille ja ekat pari yötä nukuttamisen kun laps herää keskellä yötä. Jos mies ei halua niin sit sinuna päättäisin et nyt riitti yötissinä olo ja selvä ero lapselle tissittelyn ja nukahtamisen/nukkumisen välille. Imetät aterioiden yhteydessä mut et ollenkaan niin että lapsi nukahtaa rinnalle. Aluksi on varmaan haastavat ekat päivät mut voin luvata et lapsi oppii myös pois tuosta tavasta, nukahtamaan ilman tissiä Sit vähitellen vähennät imetyskertoja päivällä. Tarjoa vettä ruokailujen ulkopuolella. Otat heti alusta sen asenteen että nyt mennään äidintahtisesti ja lapsi ei enää saa yhtenään olla tissillä. Ja yöllä et imetä yhtään. Äkkiä lapsi siihen tottuu, noin iso pärjää kyllä yön syömättä Sä tarviit energiaa että jaksat ja jos et halua imettää kahta niin nyt on hyvä aika alkaa vierottaa. Mitä johdonmukaisempi ja tarkempi linja sulla on, sitä nopeemmin lapsi oppii uudet säännöt ja tavat. Se on lapsellekin reiluinta. Päätät vain milloin aloitat ja sit se on menoa

 

@Lukka Kiitos neuvoista!! Nukahtaminen päikkäreille voi sujua ilman tissiäki ku väsyy vaan kunnolla eka. Tai saattaa näyttää jo nukkuvan ja yhtäkkiä hoksata että eipä se tissi vielä käynytkään suussa ja vielä vaatia sen minuutiksi enneku on ihan out Ja illalla nukahtaminen on yleensä tosi nopeaa, ongelma on vaan se heräily. Mies yrittää kyllä auttaa yöllä, mutten oo enää halunnu että auttaa ku poika on vaan heränny sen kans enemmän ja kestäny pitempään nukahtaa uusiks. Tiiän että pitäs lapselta yötissi saada jo aikasemmin pois mutten oo osannu oikein lopettaa enkä todellakaan halua imettää kahta. Pitäs kai muutama yö jaksaa valvoa huudon kans (oletan että sitä ois ku ei saakaan mitä haluaa?) ku ei kai sitä mitään helpompaa keinoa ole jättää pois.. pitäs kai myös yrittää pitää huomio mahdollisimman paljo muualla aina ku ollaan vaan kotosalla ettei huvikseen vaadi siihen tissille roikkumaan

 

Joo, ymmärrän, imetin itekin pitkään vauvantahtisesti. Lopetin koska väsyin ite. Seuraavan kans aion olla himpun armollisempi itelleni.

Ja kunhan teidän lapsi oppii nukahtamaan ilman tissiä niin alkaa myös nukkua yöt paremmin. Lapsihan havahtuu sit öisin siihen että missä se tissi onkaan jos on siihen nukahtanu

 

Täällähän ollaa paljon aktiivisempia kuin tuolla facen puolella ehkä se sielläkin aktivoituu kun kaikki uskaltautuu mukaan ryhmään

Itse puksutan täällä vaan melko oireettomana edelleen vaan eteenpäin, joka hiukan ehkä jännittääkin.. Alavatsa kipuja kyllä on aika rutkasti ollut ja mahatauti saatiin tuossa rämpiä läpi lasten kans ja koko vkohan siinä meni tulevana torstaina olisi uus gyne käynti ja varhaisultra, ni josko siellä sit selkiäisi onko salamatkustaja kyydissä vai ei luulis jonkun vuodon alkavan jos ei olisi..

Peikko ja matkustaja 6+5

 

Mä en tiedä montako haluan. Mulla jo vanhin täytti viime vuonna 14 moni sanonut, että otan osaa kun oot aloittanut alusta. Siis täh mä en ymmärtänyt.
No mä imetän vielä meidän 2v10kk ja paljon kommenttia tullut. Mä toivoisin lapsen vieroittuvan itse. Oonko jotenkin laiska vai. Muutenkin niin tahto nainen että. Meillä neuvolassa koko ajan sanotaan, joko oot ajatellu lopettaa. Mielenkiintoista kuulla mitä muut ajattelee imetyksestä
Äh unohdin sanoa, että mä jo 32v

 

@Helmiina90 Ihanaa, että ultrassa kaikki hyvin onko mieli jo parempi?

Täällä kanssa haaveena useampi lapsi, nyt ajateltuna 4-5 olisi hyvä lapsiluku jos niin monta suodaan Tännekkin pahoinvointi rantautui pari päivää sitten ja tuli ihan puskista. Aamulla piti heräämisen jälkeen mennä suoraan oksentamaan ja oli niin hirveä olo ettei pystynyt töihin lähteä. Nyt parina päivänä ollut hyvin etova olo aamulla/aamupäivällä, mutta syömisellä saanut pidettyä sen kurissa. Tänään meni 14h työpäiväkin ihan hyvin olosta huolimatta. Meillä oli eilen eka neuvola. Neuvola ajattelee raskauden olevan pari viikkoa pidemmällä, koska laskevat edellisestä keskenmenovuodosta kun ei menkkoja välissä tullut. Itse kyllä tiedän hedelmöittymispäivän ja viikot. Mutta pitkien ja epäsäännöllisten kiertojen vuoksi saatiin neuvolan kautta lääkärin ultra ensi tiistaille. Jännittää jo onko siellä tyyppi oikeassa paikassa sykkeen kanssa
Tänään 6+0 ja uusi viikko käyntiin.

Kiitos Hannaah kysymästä, on kyllä parempi mieli! Mun "lapsettomuus" lääkäri oli aivan ihana ultratessa ja ultras todella tarkkaan... Mieli rauhoittui todella. Ja viikon -kahden päästä vielä naistentaudeissa toinen ultra munasarja kystien vuoksi niin silloin näkee tyypin viel taas uudelleen <3 Taustani huomioiden saatan vielä päästä ylimääräiseen ultraan ennen nt tä eli nyt vastaavaa ei ainakaan pääse tapahtuun että huomattaisiin menehtyminen vasta noin 12viikolla niinkuin viimeksi. Ja tietenkin toivon että tällä kertaa onni on meidän puolella ja kaikki menee hyvin. Hirveetä tämä kuvotus, mutta jollain lailla olen tästäkin onnellinen tiedän ainakin että kaikki mahdollisesti on hyvin koska oireita on

 

@Daisy85 Itse painiskelin saman asian kanssa. Erona vain, että mun lapsi 2v. Sai siis iltaisin unitissiä, muut tissittelyt olin jättänyt hiljalleen kerta kerralta pois pitemmällä aikavälillä, helpoimmasta alkaen. Oli helpointa itselle ja lapselle vieroittaa hiljalleen, kun toiselle tissi niin rakas. Yhtenä iltana koitin, että mitäköhän meinaa, jos en anna unitissiä. Hän hetken pyöri ja hoki tissiä ja sitten nukahti. Voi sitä surua ja haikeutta, mitä koin siinä hetkessä, mutta siihen jäi siis meidän imetystaival. Tissit on edelleen lapselle tosi tärkeät ja haluaa tutkia niitä ja painaa päätä niitä vasten. Mutta siis näin meillä, vierottui tavallaan itsestään.