Syyskuun söpöläiset <3 - Heinäkuussa

Heippa! Onpas kiva kun täällä on vilkasta keskustelua =) Me palailtiin lomalta ja miehellä alkaa taas arki. Oon siksi ollut vähän hiljaisempi täällä kuin myös koneella noin muutenkin.

Ilokarpalo: :hug:

Sain vasta nyt aikaiseksi täyttää nuo kelan paperit netissä. Jonkin verran on tullut siivottua ja järjesteltyä nurkkia puhtaiksi. Hassua luulin että tää siivousvimma tulisi paljon myöhemmin, lähempänä la:ta. Mutta hyvä kun nyt kun mieskin oli lomalla ja jaksoi n paremmin.

Mulla on ollut mielimaassa kun sokerirasituksessa paastoarvo oli juurikin sen 5,3. Muut arvot hyviä. Nyt olen kotona seiraillut ja mittaillut. Olikohan täällä muita kasvis-vegaaneja samassa tilanteessa?

Hoh, päätin ostaa äitiysavustuksella kuntopyörän, niin voin lasten päiväuniaikaan vaikka polkea sillä. Mulla aika rajalliset mahdollisuudet päästä urheilemaan kun mies tulee niin myöhään töistä ja me kummatkin ollaan silloin niin väsyneitä.

Rv 29+jotain

 

Kiitos sympatioista kärtty-vanha-äijä-tapahtumaan liittyen! Joo kyllä mulla sisäisesti kiehahtikin, mutta jotenkin pidin vaan suun kiinni ja sadattelin mielessäni. Hassua kyllä, ehdin myös miettiä, että masuasukkaasta ei varmaan tuntuisi mukavalta, jos aikaisin räyhätä. Joka tapauksessa tunteet tuntuu olevan enemmän pinnassa, milloin ärsyttää mikäkin asia yhtäkkiä kauhean paljon.

Piti jotain kommentoida kun, mutta nyt en muista mitä, eikä edellinen keskustelusivu näy. No, ens kerralla enemmän.

Ilokarpalo ja Pipana 32+4

 

Keltakukalle toivottelen onnea! Me oltiin samassa Helmikuun helmet 2013 -ketjussa viime vuonna ja muistan sinut sieltä Täällä oltiin nyt heinäkuisissa, ja meidän tyttö sai pikkuveljen heinäkuun alussa. Toivottavasti nyt sinulla menee loppuraskaus paremmin ja vähemmän dramaattisesti. Meillä meni nyt synnytys hyvin alakautta, edellinen tuli sektiolla perätilan vuoksi.

Pilkku_ ja poju 8 vrk

 

Kiitos kaikille kommenteista ja Pilkku_ onnea teille toisesta pienokaisesta! Hieno homma, kun kaikki meni nyt hyvin alakautta!

Ilokarpalo mahdettiinko törmätä perjantaina Tallinnassa? Näin ainakin kaksi suomalaista vatsat pömpöllään. Mulla oli jalat ihan tuusan nuuskana päivän jäljiltä, mutta muuten reissu meni ihan tosi hyvin ja oli ennen kaikkea virkistävää mielelle

Täällä menee jotenkin seesteisesti tällä hetkellä. Pesänrakennusviettiä pukkaa ja tekee mieli järjestellä juttuja, mutta toistaiseksi olen jättänyt tekemättä. Vauvanjuttuja en osaa vielä laittaa valmiiksi. Ehkä sitten pari viikkoa ennen laskettua aikaa voisi ruveta kaivamaan esille.

Keltakukka 33+0

 

Keltakukka: voi olla. Reissun aikana näin muutaman suomalaisen "pömppömahan" myös, mutta kasvot ei jääneet sen kummemmin mieleen. Menin Viking XPRS:llä. Laivalla oli myös yksi aika lailla pieni kantoliinassa, näin moneen kertaan kun käveli ohi, itse kun istuin enemmän paikoillaan. Saa nähdä kuinka energinen sitä itse on pikkuisen kanssa, jaksaako reissun lähteä vai pysytteleekö lähimaisemissa.

Huomenna neuvola, terkkarina lomatuuraaja kun oma th on lomilla. Täytynee mainita näistä alavatsasäryistä.

Ilokarpalo ja Pipana 32+4

 

Keltakukka ja Ilokarpalo: Tallinnassa olin minäkin PE :-D Ja Viking XPRS:llä tultiin takaisin päin. Näin myös äidin jolla vauva kantoliinassa

Huomenna neuvola. Yritän saada purettua mieltäni...

SuSette rv 29

 

Täältä pikaisesti väsynyt päivitys. Työt on nyt toistaiseksi tehty! Eilen oli viimeinen työpäivä ja nyt lomalle olisi enemmän tekemistä, kuin aikaa! Huomenna ajattelin viettää löhispäivän, mutta sitten olisikin jos jonkinmoista mökkireissua ja muuta edessä. Kun muut suunnitelmat loppuu, niin muuttaa pitäisi. Asuntoa ei kyllä vielä ole. Huh!

Kirjoittelin jossain vaiheessa, että ollaan miehen kanssa eroamassa. Mietittiin vielä sen jälkeen, pitäisikö kuitenkin yrittää ja asia jäi tavallaan roikkumaan. Nyt on molemmilla olo, että kaikki on tehty ja yritetty. Asunnon etsintä jatkuu siis. Vähän harmittaa, etten ryhtynyt aiemmin etsimään aktiivisemmin, koska nyt menee niin viime tippaan, isommillekin lapsille liian paljon muutoksia. Miehen kanssa ollaan hyvissä väleissä ja yhdessä järjestelemme asioita eteenpäin.

Nyt olisi mahdollista hakea yhtä suht kivaa 4h+k kohtuuhintaista rivaria, jossa oma sauna ja piha jne. On vain vähän kauempana, kuin alunperin ajattelin, mutta tosi kivalla asuinalueella ja lapset saisi oman huoneen. Myöhemmin sitten toinen voisi jakaa huoneen vauvan kanssa. Asunto on vaan yksityiseltä, ja olisin käytännön syistä halunnut kaupungin kämpän, kaupungilla vaan melko vähän neliöitä tarjolla. Ajattelin miettiä ensi viikkoon ja katsoa, kuuluuko kaupungilta mitään. Sitten alan sopimaan näyttöä tuohon kämppään, jos vielä tarjolla. Kuitenkin kuun loppuun mennessä pitäisi saada kämppä, jotta asiat olisi kunnossa, ennen kuin koulut alkaa. Mies haluaisi, että katsoisin rauhassa, saanko lähempää asuntoa, mutta ei tuo olisi kuin 5 km suunniteltua kauempana eikä tässä tosiaan oikeastaan aikaa ole.

Synnytyksestä tullut hassu olo, että saatan haluta mennä yksin. Jos mies kovasti mukaan haluaa, niin en kai viitsi kieltääkään, onhan hänelläkin oikeus olla paikalla, mutta tavallaan koen, että haluaisin olla silloin ihan yksin, en siis ottaisi ketään muutakaan tukihenkilöä. Tuntuu hassulta, koska en aiempia odottaessa olisi koskaan halunnut mennä yksin synnyttämään!

Jatkosuunnitelmana varmaan heittäydyn sitten täysipäiväiseksi opiskelijaksi ainakin puoleksi vuodeksi perhevapaiden ja kesän jälkeen. Katsoo sitten siitä eteenpäin, mihin elämä vie.

Sydäntähti 30+4 (piti ihan kalenterista laskea)

 

Susette82: hauska sattuma! Täsmälleen samana päivänä kolme palstalaista Tallinnassa ja ainakin kaksi samassa paluupaatissa

Ilokarpalo

 

Ilokarpalo & Susette me matkustettiin Tallinkilla eli laivalla ei sit ainakaan treffattu.

Sydäntähti harmi, kun pukkaa nyt tuollaisen muuttorumban nyt vielä ihan loppuvaiheeseen, mutta se on kiva kuulla, että miehen kanssa olette hyvissä väleissä.

 

Ja Susetelle vielä antoisaa neuvolakäyntiä ja Sydäntähdelle tsemppiä käytännön järjestelyihin ja elämänmuutoksen!

 

Mäkin matkasin torstai-perjantai Tallinnassa ja maissa oltiin pe aamuna. Tallinkin Europalla oltiin mulla oli päällä lyhyt farkkuhame ja kirkkaan sininen pitkä toppi

 

Täällähän on ollut varsinainen Tallinan matkaajien keskittymä

Sydäntähti, voimia muutoksen keskelle. Onneksi välit pysyvät miehen kanssa hyvinä.

Kuinka moni on käynyt synnytysvalmennuksessa? Me käytiin ja oli kyllä erittäin mieluinen kokemus. Jotenkin moni asia selkiytyi ja nyt omassa mielessä on jonkinlainen käsitys siitä mitä mahdollisesti tuleman pitää. Kaikkihan voi tietty mennä ihan päälaelleen, mutta valmennuksessa selitettiin asiat erittäin seikkaperäisesti ja mä oon jotenkin hyvin seesteinen synnytysajatuksen kanssa.

Raskaus on edennyt melko letkeästi, ilman suurempia ongelmia. Selkä vaivasi jossain kohtaa, enää ei sekään ole riesana. Jaksan oikein hyvin liikkua ja touhuilla normaalisti kaikenlaista.

Täällä on ollut keskustelua mahan koon kommentoinnista. Itse olen lopen kyllästynyt ison mahan taivasteluun: "Ootko varma, että siellä on vaan yksi?!" "Koskas poksahdat? Ai, vasta syyskuussa?! Ei uskois :O " Kivat kommentit ja asialliset kyselyt otan kyllä mielelläni vastaan.

Neuvolassa kävin viime viikolla ja kaikki oli hyvin. Vauva on pää alaspäin, ollut kyllä jo pidempään. Viihtyy oikeastaan koko ajan oikealla puolella, nyrkin iskut tuntuu alavatsalla ja rakossa ja potkut ylhäällä kylkiluissa tai oikella kyljellä. Mukavan vilkas poika tuntuu olevan edelleen. Ei tarvitse voinnista huolestua, sen verran taajaan antaa kuulua itsestään.

Kesäloma jatkuu äitiyslomaan saakka. Töitä ei siis tarvitse miettiä vähään aikaan, aika kivaa

Syyskuu14 30+3

 

Neuvolassa käyty ja avauduttu kera kyynelten. Täti oli ymmärtäväinen ja otti tosissaan. Ehdotti lääkitystä oloon, mutta en halua. Kyllä ne jonkin asteiset vieroitusoireet vauvalle aiheuttaa. Ja kun on yhden itkevän koliikkivauvan jo hoitanut, niin en halua ainakaan itse lisäitkua vauvalle aiheuttaa. Nyt kuitenkin neuvolassa tietävät tilanteen ja jos masis taas nostaa päätään synnytyksen jälkeen, niin onpa ainakin tiedossa nykyinenkin olotila. Hyvä fiilis siis kaiken kaikkiaan neuvolan jäljiltä.

Sf-mitta huitelee ylätasolla. Johtunee kuulemma siitä, että kohtu on niin korkealla kuin mahdollista ja vauva ylhäällä myös. Ihmekään kun hengitystä ahdistaa ja närästää ihan älyttömästi. Toivottavasti tyyppi tajuaa laskeutua alemmas ajoissa!

Hb oli noussut 135 ja saan lopettaa raudan. Ihan hyvä, kun se kovettaa mahaa. Painoa tullut tasaisesti, mutta ihan liikaa omiin tavoitteisiin nähden :-( Voi ahdistus! Edellisissä raskauksissa tuli toisessa 10kg ja toisessa 9kg. Nyt menee yli.... Vaikka olen huimasti vähentänyt makean mussutusta. Jäätelöä oon syönyt helteillä joka päivä mutta karkkia jne huomattavasti vähemmän kuin normaalisti menisi. No, ei auta kuin synnytyksen jälkeen tiputella kiloja.

raskausarpia ei ole tullut (koputtaa puuta), mutta kohjut senkuin pahenee. Joka päivä täytyisi olla tukisukat, mut jos lämmintä on melki 30, niin en kyllä pysty pitämään.

Tänään paiskittu pihahommia. Nyt iltapalaa ja sohvalle kintut ylös....ja närästyslääkettä tietty

SuSette ja huomenna poks 29

 

Moikka kaikille!

Joku (anteeksi, en muista kuka) kyseli jossain vaiheessa, että onko helteet vaikuttanut vauvan liikkumiseen. Meidän vauvahan liikkuu kausittain aktiivisesti tai vähemmän. Tulee noina rauhallisempina kausina aina vähän huolekas olo. Viimeksi oli ollut ennen neuvolaa pari päivää rauhallinen meno, mutta onneksi sitten sydänäänet oli vahvat ja hyvät. Jotenkin tuo taitaa tuolla vielä pyöriä -jos on selkä mahaa kohti ja raajat selkääni kohti, niin onhan se liikkuminen silloin vaisumman tuntuista minulle.

Olen nyt sitten pohtinut, että kasvaako tämä vauva täällä ihan normisti... (uusia huolia aina tuppaa pukkaamaan). Jotenkin kun itsestä tuntuu, ettei masu kasva... Vai onko se vaan sitä, ettei sitä itse tajua. Pitäis ainakin pitää itsensä erossa omatoimi-mittailuista. Mahan ympärys kun on ollut kai jostain kesän alusta samassa lukemassa. No, onneksi torstaina on neuvola, niin voin tästäkin avautua. Harmillista vaan, että oma "vanha" th:ni jäi nyt pois, menen yhdelle toiselle ja sitten varmaan seuraavalla kerralla saan uuden oman th:ni uskotukseni. =) Mullahan on ultrakin ylihuomenna, mutta valitettavasti neuvolamme ainoa erikoislääkäri on lomalla ja ihan yleislääkärille menen (ja hän nyt ei osaa vauvan kokoa tai muutakaan sen kummemmin kommentoida). Mutta toivon, että hän tsekkaisi kohdunkaulan ja -suun tilanteen vihlonnan ja suppareiden vuoksi. Että uskaltaako sitä vielä pikku reissua tehdä sen puolesta.

Pelkopolille tuli kutsu. Aika on vasta 18.8 eli rv 37+6! Huh huh. Aika on pelkolääkärille eikä kätilölle tuon kutsukirjeen mukaan. Onkohan siellä sitten tarkoitus mm. miettiä sitä käynnistysasiaa, jota kesäkuussa ä-polin lääkäri väläytteli... Hän puhui silloin, että rv 39+ voisi suunnitella käynnistystä. Alkoi vähän jännittää, kun sen kirjeen sain. Muutenhan olen synnytyksen työntänyt pois mielestäni tietoisesti.

Synnytysvalmennuksessa kävin esikoisen odotuksessa (10 vuotta sitten) ja oli se mielestäni hyvä juttu. 1. ja 2. synnytykseen meninkin reippain mielin. =)

Iskias ja selkävaivat ovat melkoiset. Alkupäivä menee hyvin, mutta iltaa kohti pahenee... yöllä vessaan pääseminen vaatii aina hetken seisoskelua sängyn vieressä ennenkuin uskaltaa edes yrittää liikkeelle.

Velmutar 33+0 (jokohan sitä ollaan 6 viikon päästä synnyttämässä tai ainakin hyvin lähellä, iik.)

 

Susette82: hyvä, kun sait kerrottua neuvolassa olosta! Nyt on siellä tiedossa ja voit helpommin palata asiaan, jos tarvii.

Mulla oli eilen neuvola. Oma th lomalla, ja oli kesäsijainen, joka kovasti painotti, että pitää seurata jos tulee niitä raskauden aikaisia erikoisjuttuja (toiseen liittyy voimakasta kämmenten kutinaa ja toinen on se raskausmyrkytys). Ei siis sillä, että mulla olisi riskiä, mutta tyyliltään oli tuollainen yleisesti "valistushenkisempi" kuin normi terkka. . Mulla oli pisatestin kanssa ongelmia, kun pissaa tuli niin vähän (oli ollut pakko käydä kotona aamulla ennen neuvolaa). No, tulos oli ihan vihreä glukoosi, mistä syystä sain tänä aamuna viedä kotona rauhassa otetun uuden pissanäytteen labraan. Onneksi ei sentään kolmatta sokerirasitusta, kun sitäkin tuo sijainen pohti (aiemmat rasitukset siis olleet ok).

Vauva terkkarinkin mielestä poikittain. Ja alavatsasärkyihin kommentoi, että kuulostaa normaalilta, toisille vaan tulee.

Huomenna maalle sukuloimaan sunnuntaihin asti vanhempien ja siskon kanssa. Saa nähdä miten sujuu 3,5h ajaminen (muilla mun lapsuudenperheestä ei ajokorttia, ja mies ei pääse lähtemään nyt mukaan vaan tulee perässä pe).

Hyvää viikon jatkoa!

Ilokarpalo ja Pipana 32+6

 

Susette, tosi hyvä että pystyit neuvolassa puhumaan olostasi! Nyt ne varmasti herkemmin reagoi jatkossa sinun oloihin.

Velmutar, täälläkin on itse mittailtu mahan ympärystä navan kohdalta ja on myöskin pysynyt oikeastaan koko kesän samoissa mitoissa! Välillä saattaa olla 1-2cm isompi ja parin päivän päästä taas samoissa mitoissa, riippuen missä asennossa vauva on.

Nyt kyllä tuntuu, että maha alkaa olla ihan täynnä vauvaa. Viime yönä en pystynyt nukkumaan yhdessä vaiheessa, kun oli sellaset tsembalot menossa mahassa. Muutenkin liikkeet näkyy nyt joka kerta mahan ulkopuolella ja alkaa tuntua epämukaville. Lisäksi liikkeet on tosi laajoja, yhtä aikaa ihan eripuolilla mahaa.

Huomenna neuvola. Olen yrittäny nyt hirveesti tsempata painoni kanssa, toivottavasti se ei olis nyt noussu kun viimeksi sitä oli liikaa.

Kävin muuten keräämässä mansikoita. Pyörillä kulkeva puutarhakärry oli oiva apuväline, kun sai poimia istualtaan. Ei menny selkäkään kipeäksi.

Mullakin oli muuten vähä aikaa sitteb inhottavaa tunnetta alavatsalla. Ei minusta supistus, mutta olo oli tukala (istuin autossa) ja helpotti vasta kun pääsin makuuasentoon kotona.

Vuuti, 30+1

 

Sydäntähti: Voimia muutokseen! Meidän naapurista vapautuu kaupungin rivarineliö, nätti ja omalla pikkupihalla hiekkalaatikko. Sinne vain

 

vuuti: no olipas kiva kuulla, että sulla myös vatsan ympärys about samoissa lukemissa pysynyt pitkään. =) Ehkä tässä ei sitten tartte sen enempää tuota miettiä. Paino mulla pysynyt prikulleen samassa, mutta kun meen huomenna eri terkkarille ja eri vaa´alle, niin vähän stressaa, että mitä se vaaka näyttää. Kun olen tuolla neuvolassa törmännyt eri lukemia näyttäviin vaakoihin aiemmissa raskauksissa... ja kun se nyt on mun kohdalla niin grammapeliä (niin ainakin sen itse koen), niin ottaahan se päähän, jos tuo huominen vaaka näyttää enemmän kuin oman th:n huoneessa ollut. Lisäksi kun on iltapvä-aika, niin on ehtinyt syödä toisin kuin aamuajoille oon menny syömättä... niin sekin voi heilauttaa vaakaa. Ärsyttää, kun pitää tommosta miettiä... Aamun paastoarvokin on muuten pysynyt mulla aikes hyvin kurissa. Tosin en edelleenkään tiedä, luotanko miten vahvasti tuohon mittariini.

sydäntähti: kuulostaa hyvältä, että teillä muutosten tuulten keskellä kuitenkin miehen kanssa välit kunnossa. =)

Susette82: komppaan muita siinä, että tosi hyvä, että olet puhunut fiiliksistäsi neuvolassa.

Katselin tuossa äsken masua peilistä ilman paitaa ja noh, on se kyllä aika iso. Vanhat raskausarvet alkaneet repeillä, tai siis niiden "päät" punertaa. Esikoisesta säästyin noilta (ihme kyllä!), mutta tokasta ja kolmosesta tuli ja näkojään repeilyltä ei vältytä nytkään. No, siellähän ne muiden joukossa...

Kesälomareissu meiltä tosiaan vielä tekemättä. Olikohan, että viikolle 35 asti pystyy reissaamaan, jos vointi hyvä (mitä se ei kyllä ole päivän edetessä, alkupäivä menee kivasti ja reippaasti, mut sit alkaa selkä, liitokset, supparit ym. vaivata)... muistan varmaan jostain esikoisen ajoilta tämmöisen ohjeistuksen. No, kyselen tosiaan huomenna siellä neuvolassa tästäkin.

Mukavaa viikon jatkoa!

Velmutar 33+1

 

Susette, ompas hienoa että kerroit neuvolassa tunnoistasi. Valitettavasti aina ensimmäiseksi tuputetaan niitä lääkkeitä, mutta jos vaan mitenkään ilman pärjää, niin hyvä =)

sydäntähdelle tsempit jatkoon! Helpottaa varmasti muutoksen tiellä kun välit entiseen siippaan ovat kuitenkin kohdillaan =).

vuuti, täällä vähän samanlaiset fiilikset. Vauva mönkii tosi lujaa iltaisin ja aivan kipeää jo ottaa kun ottaa jonnekin arkaan paikkaan ja vihloo ja kipristelee. Vaaveli kun pää alaspäin tuolla könöttää niin kyllä on ihanaa kun jaloilla hieroo tuosta navan yläpuolelta Kuinkahan kivuliasta touhua tämä on sitten lähempänä laskettua aikaa.

Tänään olen kasannut Ikean leikkikeittiön ja sellaisen lokerikon esikoistytölle uuteen huoneeseensa. Muutettiin tyttö pikkumakkarista isompaan ja on aivan onnesta soikeana ollut siellä nyt leikkimässä =). Vauva muuttaa sitten aikanaan tuohon pienempään huoneeseen missä tyttö oli. Täytyy sanoa että kuuma kyllä tuli, käyköön tämän päivän liikunnasta moinen.

RauRau ja pikku-ukko 32+0 poks!

 

Sydäntähti, tsemppiä sinne asunnon hankintaan. Jospa joku kiva löytyisi pian! Mitäs isommat lapset tuumanneet teidän erosta?

Neuvolassa käyty ja ihanaa kun oma neuvolatäti oli taas palannut lomilta. Yksiössä kaikki hyvin ja kaikki arvot kunnossa mullakin. Hemppa oli noussu 125 asti (oli alimmillaan 110, viimeksi 117) vaikken koskaan aloittanutkaan rautakuuria. Hyvä näin! Ja mikä parasta, mun paino oli tippunu melkein kilon! Terkkakin kehui. Viimeks tuli nimittäin se ylläripunnitus heti juhannuksen jälkeen kun hain sokerimittarin ja olin armotta mässännyt koko juhannuksen. Onneksi nyt siis paino laskemaan päin, on mistä lähteä eikä tartteis enää yhtään muuta tulla kuin vauvan paino.

Kyllä ainakin tarkkaan harkitsevat sen meikäläisen äitiyspakkauksen kohtalon. Nyt on asia ollut kuukauden käsiteltävänä (siellä kelan sivulla lukee) ja käsittelyajan pitäisi olla 2 viikkoa. No, heinäkuun palkka ja lomarahat tuli tiistaina, niin nyt saa työnantaja toimitettua minun puolen vuoden tulot kelalle niin jospa ne päättäis sitten samalla sen äitiysrahankin. Toivottavasti olis ollu puolen vuoden tulot tarpeeksi suuret, että se laskettaisiin sen mukaan!

Vuuti 30+2

 

SuSette ja sydäntähti, paljon jaksamista kummallekin! Ja uskoa siihen, että kyllä ne asiat suttaantuu ja aurinkoinenkin päivä vielä koittaa

velmutar, tulin liikkeiden suhteen siihen tulokseen että vauva oli juurikin kääntynyt niin, että potki tuonne selän puolelle, eikä ne liikkeet siksi tuntuneet. Sellaista ihmeellistä möyryämistä vain. No eilen taas käännyttiin ja nyt tunutvat liikkeet paljon selvemmin taas <3 On se vaan ihanaa, vaikka aina välillä kipeää käykin. Maha tuntuu isolta ja kaikki sitä edelleen kovasti kommentoi... Ihan kuin se muilta olisi jotenkin pois. Olin ihan mielisssään kun naapurin täti sanoi yhtenä päivänä että ethän tuota oo kovasti lihonu!

Selkä sanoi eilen taas sopimuksen irti, aivan yhtäkkiä. Se on ollut siis pitkään paremmassa kunnossa, ei ole juuri vihoitellut, ja olen pystynyt olemaan ja touhuamaan ilman tukivyötä. Eilen makasin kylässä televisiota katsoen tunnin sellaisella pehmeällä sohvalla, ja kun yritin nousta ylös niin iski niin hirveät kivut että siihen ylösnousemiseen meni aika kauan aikaa. Ja sen jälkeen vasen jalka meinasi pettää muutaman kerran alta. Kävin vielä illalla koiran kanssa lenkillä niin se vähän vertyi, mutta yöllä ei meinannut tulla uni kun sopivaa ja kivutonta asentoa ei löytynyt. No, jospa tämä loppuaika tässä menis vaikka kipujen kanssa kärvistellessä...

Hispula ja LL 30+3

 

Velmutarko se sanoi, että vanhat raskausarvet punertavat päistään? Minulla on edellisestä raskaudesta tasan yksi iso viiru, jossa havaitsin juuri saman ilmiön. Äh, ihan kauheasti en kaipaisi noita lisää mutta siitä huolimatta olen skipannut rasvailun melko totaalisesti. Tiedä sitten saako syyttää itseään :|

Tänään oli minullakin neuvola ja kaikki vaikutti olevan hyvin. Painoa oli tullut kolmessa viikossa +800g joka oli kuulemma edelleen maltillinen määrä. Ja tuossa oli lomapuputukset mukana. Hyvä minä :saint: Saldo näyttäisi nyt olevan 5,6kg, vielä on mahikset alle 10kg:n! Sf-mitta oli 30cm ja edellisessä raskaudessa se oli siinä vasta neljän viikon päästä, joka taas selittänee vatsan kokoa hiukan.

Vauvallekin tuli tehtyä taas hankintoja, esim. sitteri kirpparilta 5€:lla Tuon sitterin on tarkoitus toimia apuvälineenä perheen yhteisissä suihku- ja saunahetkissä, kun kädet meinaavat loppua kesken. Saa sitten rauhassa kastuakin kun ei ole ainut sitteri. Ikeasta tarttui mukaan pinniksen patja, jotenkin sitä haluaa patjan olevan ihan uusi.

Muuten ihana anoppi taas ihastuttaa möläytyksillään. Laukaisi nyt neljännen kerran jonkun keskustelun yhteydessä, että "mummi saa pelkkiä poikia", tämä kun on kolmas sellainen. Meidän lapset eivät ole mitään "pelkkiä" ja saisi olla saamari vieköön iloinen, että saa edes jotain kun jotkut jäävät kokonaan ilman. Kohta en kykene enää hillitsemään jos viidennen kerran tuon kuulen, taidan ostaa tädille nuken prinsessamekossa ja käsken leikkimään sillä...argh. Ei se tuota pahallaan sano mutta sietokyky se on rajallinen kullakin :stick:

-Napsi 29+6-

 

Napsi: hih, tuo nukke prinsessamekossa anopille on oiva keksintö! Minäkin taidan yllättää mummon tuollaisella Vaikka on sillä mummolla 2 prinsessa (teinejä) ja sitten nämä nuoremmat lastenlapset ovat poikia (6kpl). Plus tää meidän tuleva, joka varmaankin poika on. Kyllä, koemme samaa raskausarpi-ilmiötä, punertuvat päät... mutta siis positiivistahan siinä on, että jos ei tulisi uusia, vaan nuo vanhat (tai sun keississä vanha) vaan punertelisi.

vuuti: varmasti oli ihanaa kohdata taas oma th. Mä aloin tän päiväisen nla-käynnin perusteelle ikävöidä todella paljon omaa vanhaa terkkaani. Hänhän ei tule enää neuvolaan, sucks.

Täälläkin vauva mönkii/ painattaa välillä kipeesti, yleensä oikeita kylkiluita. Yritän suoristaa ja venyttää itseeni ja saada tyypille lisää tilaa, mutta ei se hirveesti auta tälläsen pätkä-äidin ollessa kyseessä.

Neuvolaa tänään h 33+2: Oli tosiaan eri th ja hän oli jotenkin hössö! Jäi ihan levoton olo siitä käynnistä. No, paino pudonnut tämän tädin (heh, tädin, on varmasti mua nuorempi) vaa´an mukaan 800g. Se vaaka näytti vain 1 kg enemmän kuin kotivaaka aamulla (tokihan sitten syöminen+vaatteet nosti painoa, joten tuo vaaka näytti varmastikin tosi hyvin samaa lukemaa kuin kotivaaka). Kun taas tän oman th:n huoneen vaaka näyttää lähes 2 kg enemmän kuin kotivaaka, joten ahdistavaa mennä sinne enemmän näyttävään vaakaan sitten ensi kerralla.

Verenpaineet taas näytti mitä sattuu (alimmillaan 137/ 86), kun taas kotona oli pari tuntia ennen neuvolaa 108/70. Jotenkin vaan hermoilen sitä neuvolaa (totta puhuen se painon punnitus ahdistaa aina mua niin), vaikka tykkäänkin siellä käydä.

Näytin yhtä luomea th:lle ja se sanoi, että joo, tuo on kyllä tommonen röhelöinen, mutta vaalea. Ei varmaan kannata HIRVEEN huolissaan olla. No, minähän sitten takerrun tuommoisiin sanoihin ja hikoilin kaikkine huolineni odottaessani lääkäriä... Lääkäri tuumas -ei huolta, ihan on tavallinen. Raskausaikaan kuuluva vähän "syylämäinen" muutos. Huh. Sanoinhan, että se th oli höselö (unohti laittaa seur. ajankin nla-korttiin).

No, lääkäri teki 1. sisätutkimuksen tähän raskauteen. Kohdunkaulan pituus 2cm ja suu kiinteä (onneksi). Muistelen aiemmista raskauksista kohdunkaulan olleen alkuraskaudessa 4cm ja ainakin vikassa raskaudessa oli pari viikkoa ennen synnytystä 1.5 cm. Mutta nythän ei tosiaan tilannetta ole tsekattu alkuraskaudessa.

Sf-mitta 30 cm (vieläkään ei ole päästy siihen lukemaan, mitä tuleva th:ni -hän oli silloin perehdytyksessä vanhalla th:llani- sai rv:lla 29, eli 31.5cm. Otti vissiin vähän löysästi.) lääkärin mittaamana. Kulkee juuri keskikäyrän yläpuolella.

Pelkopolikäynnistä juttelin lääkärin kanssa ja ihmettelin, kun se on niiiiiin myöhään. No, lääkäri tuumas, että nehän voi ottaa sut vaikka siinä samalla sisään sairaalaan. Apua. Tuskin nyt kuitenkaan... Ja sanoi, että jos synnytys käynnistyy, niin menet nopeesti sairaalaan. Teet vaikka turhia keikkoja sitten sinne. No, tuohan on mun kauhukuva nro 1, että paniikissa odotan vikat viikot ja päivät synnytyksen käynnistymistä ja TOIVON ehtiväni ajoissa sairaalaan... Minne lapset, jos päivällä käynnistyy (isot kenties koulussa ja minä 4veen kanssa kotona) ym. huolet. Apua vaan vol. 2. Nyt turrutan nämä ajatukset, en suostu ajattelemaan vielä tämmöistä!

Velmutar 33+2

 

Kiitos kaikille tsempeistä! Isommat lapset eivät ehkä ihan tajua vielä, varsinkaan esikoinen. Kuopus tosi empaattisena on surullinen ihan jo siksi, että huomaa meidän surun. Yrittää piristää kovasti, vaikka ei pitäisi olla hänen tehtävänsä. Esikoinen tulee tajuamaan vasta muuton jälkeen, mitä tämä kaikki todella tarkoittaa ja erityislapsena tulee kyllä ottamaan asian rankasti. Sattuu vielä olemaan melkoinen isin poika. Miehen kanssa ollaan alustavasti puhuttu, että jos en enää pojan kanssa pärjää, niin mies ottaisi hänet (luultavasti jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi). Mies vaan joutuisi lyhentämään työpäiväänsä, johon hänellä ei välttämättä olisi varaa.

Onhan tämä oikeasti kova paikka! Eilen kävin kirjoittamassa vuokrasopparin, elokuun alussa muutto. Tästä sai alkunsa ihan mahdoton itkupäivä, itkeä vollotin koko päivän, kun oli niin paha olla. Mies oli vähän samoissa tunnelmissa ja jäi kotiin juttelemaan, vaikka olisi menoja ollut. Edelleenkään ei muuta vaihtoehtoja nähdä, mutta kovasti mietittiin, että jospa joskus, kun elämä tasaantuu, niin voitaisiin aloittaa ihan alusta. Eihän näin välttämättä käy, mutta juuri tällä hetkellä se tuo toivoa elämään. Aika ironista, että koen etten selviäisi tästä kaikesta ilman tuota miestä.

Eilen oli neuvolakin, ei osannut terkka sanoa, miten päin pampula majailee. En kyllä tiedä itsekään. Aiemmin potki kylkiluihin, sitten parina päivänä potkut tuntui tuonne alakertaan, mutta eilen ei oikeastaan mihinkään. Kuulemma ei tunne ollenkaan, missä suunnalla on pää ja missä pylly ja näköjään aika hyvin mahtuu pyörimään vielä Hb edelleen 134, ekalla neuvolakäynnillä oli 138, eli ei pahemmin ole tippunut Painonnousu on onneksi alkuun nähden hidastunut, nyt oli viikkomuutos +360, kun turvotukset tullut kehiin, mutta kokonaisuudessaan 8,5 kg, kun ehdin jo ajatella alussa, että nousee johonkin yli 15 kg:n. Alussa painoa kun tuli yli 500g/vk.

 

SYDÄNTÄHTI: jaksamista ja voimia!
Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä n. 13 vuotta. Huonoja aikoja on luonnollisesti riittänyt ja kun ollaan aika tulisieluja kumpikin, niin riitoja syntyy helposti. Välillä ihmettelen että edes ollaan vielä yhdessä. Eroa ollaan monesti pohdittu, mutta vielä päästy yhdessä eteenpäin. Ehkä ei ikuisesti yhdessä ollakaan, mutta ihanat lapset on saatu aikaiseksi ja mies on hyvä isä. Päivä kerrallaan. Tsemppiä teille muutosten keskelle!

Lueskelin aamulla aikaisempien raskauksien neuvolakortteja ja olin pudota tuolilta, kun katsoin esikoisen aikaisia sf-mittoja. Mulla oli silloin 38+ viikolla saman kokoinen maha kuin nyt 29+. Pienoinen ero. Ihmekään kun silloin epäilivät, että vauva on ihan liian pieni eikä saa tarpeeksi ravintoa. Oli kuitenkin syntyessään 3190g ja 47cm. Pelottaa että nyt syntyy jättiläinen :/

Olo ollut todella matalalla eilen ja tänään. Itkua saanut vääntää vähän väliä... :-( Nyt on taas tuntunut mahdottomalta jaksaa tämä loppuraskaus, kun päivät tuntuvat pitkiltä ja ahdistavilta.
Varattiin laivamatkat naapurimaahan ja lähtö olisi SU. Pääsen siskon tytön vauvaa katsomaan, joka syntyi 1.7. Ollaan siellä melki viikko. Jospa taas ajankulu unohtuisi ja sukulaisten näkeminen piristäisi.

Helteisiä päiviä kaikille!

SuSette ja rv 30