Syyskuun söpöläiset <3 - Kesäkuussa

Hahhah, mä repesin kans tuolle Napsin muokkaamisen syylle :LOL:.

Mei*, okei eli ainakin jonkinlaisesti tuntuvia supistuksia tullut. Mulle tulee vaan niitä kivuttomia harjotussuppareita, tosin joskus pistelee mahaa ja saattaa säteillä reisiin mutta voi painaa jotain hermoa tms. silloin. Ja tässä yksi ilta tuli niin kova kivuton supistus, että piti nojata pöytään ja henki kulki todella vaivalloisesti. Ihan selkeästi herkempi kohtu supistelemaan nyt mitä esikoisesta.

Kiva kuulla teistäkin Hanix ja Crispy =)

Crocus, mulla myös maha tulee ihan tuohon eteen, takaa päin ei tietääsi mitään että odotan. Jokunen viikko sitten oltiin juhlissa jossa joku oli luullut mun olevan ihan viimeisimmilläni kun oli kuulemma niin iso maha eikä millään uskonut että syyskuulla vasta on laskettu aika. Hmph!

Minä sain tänään raparperiä ja oli ihan pakko tehdä heti kiisseliä. Mutta syön vasta huomenna, en kehtaa enää illalla herkutella kovin sokeripitoisella. Paino on pompsahtanut juhannuksen jälkeen lähes kilolla, en tiedä minkä verran siinä on vauvan kasvua ja minkä verrran pläskiä kun niin herkutellut.

Alle kaksi viikkoa olisi seuraavaan neuvolaan. Onkohan sen jälkeen jo parin viikon välein käyntejä vai onko niitäkin harvennettu...

Tällä hetkellä häpyluuliitos juilii ja selkä naksuu kun kävelee, hieman vissiin on jo löystynyt paikat. Pakarakipuakin on aika ajoin, mutta venyttelyllä sen saa vielä aisoihin. Ehkä nuokin pahenevat jos maha lähtee lasketumaan jossain välissä. Ja auttaisi tukalaan oloon joka varsinkin iltaisin vaivaa. Välillä myös mahaa vihloo, en tiedä johtuuko kasvusta vai vauvan liikkeistä.

RauRau ja pikku-ukko 29+1
 
Olikin monta viestiä luettavana, kiva! =)

Itse olen taistellut aamun paastoarvon kanssa ja ollut ihan hermorauniona siitä. Tuntunut, että mitä terveellisemmin ja tiukemmin syö, niin eikö vaan arvo oo enemmän persiillään. Meilläpäin ainakin tapana, onneksi, että oma mittari kontrolloidaan labrassa. Eli ensin otetaan laskimonäyte ja sen perään mittarilla näyte. Olen käynyt nyt kolmena aamuna siellä... Vanha mittari heitettiin neuvolan romukoppaan tänä aamuna, kun se oli antanut liian korkeita arvoja kahtena aamuna!! Tänä aamuna sitten sain uuden mittarin ja heti sen kanssa kontrolliin. Ja yhä sama homma, mittari näytti paastoarvoksi 5.9 ja suoninäyte 5.2 -kuten eilisaamunakin! Ja raja-arvona 5.5. Eli ihanaa, paastoarvoni on ok!!

Th sanoi, että pidetään nyt tämä nykyinen kone, mutta se näyttää 0.7 enemmän kuin oikeesti on. Eli tuo sitten huomioidaan. HUH!!!

Hanix ja vuuti: ruokavalio symp-emp-kompit teille. Täälläkin kun pidetään kunnon niukkis-dieettiä. Minullekin herkut maistunut, mutta tuntuis, että nyt alkaa jo tottua tähän diettailuun. Oonkin tosi tiukilla vetänyt ja painoa tippunut vähän.

Ja crispylle ja crocus76:lle paino symp-emp-kompit. Mullakin ylipainoa. Mutta nyt tosiaan ilokseni tuo ruokavalio tiputtaa painoa edes vähän. Haaveilen kyllä suuresti, että lähtisi nämä kaikki tulleet kilot... Yhteensä ehti tulla 6-7 kg. Oma tavoitteeni oli max. 3 kg, mutta eihän se niin menny.

SuSette82: muistan muuten kakkosen ajoilta, että heräsin aina yöllä selältäni.. synnytyskin kun alkoi, niin kellotin selälläni, kun heräsin suppariin.

Suppareita tosiaan täälläkin tulee. Mutta niin tuli ed. raskaudessakin ja poika syntyi rv 39+6. Että eiköhän tämäkin ihan lasketun ajan tuntumaan mene. Tosin mullehan puhui lääkäri synnytyksen käynnistyksestä, kun kävin ä-polilla. Pari nopeeta synnytystä takana ja matkaa sairaalaan se tunti. Olisi kova helpotus, jos noin tehdään. Vaikka ei sinällään käynnistys houkuta, mutta vielä vähemmän se synnytyksen alkamispaniikki ja pelko, että ehdinkö ajoissa sairaalaan. Niin, jos synnytys käynnistetään, niin se tehdään ilm. joskus rv 39+ eli luultavasti (ehkä!) vauva syntyis jo elokuun lopulla.

Imetysliivejä pitäs munkin hankkia. Lahjakortti mulla on paikalliseen alusvaateliikkeeseen ja siellä näkyikin olevan nättejä imetysliivejä. Että jos yhdet sieltä ja katsois muutaman netin kautta. Mulla nää valtavat daisarit vaatii kunnon liivit. Imetysaikoina kuppikoko ollut ihkut F-G. On siinä tissi poikineen. (Terveisiä Keltakukalle :))

Ja lopuksi kyssäri hiusten värjäyksestä! Ootteko värjännyt hiuksia ihan normaalisti? Nykyisin kun tuntuu olevan kahta koulukuntaa tässä asiassa ja alkuvuodesta kaverilta kuulin, että hän ei hiuksia värjää raskaana ollessa. Olin ihan että whaaat... No niin, olihan sitten jossain neuvolan oppaassakin maininta asiasta, että jos haluaa välttää ylimäär. kemikaalialtistusta, niin ei kannata hiuksia värjätä. Neuvolassakin kysyin ja sanoi th, että virallista suositusta ei ole. Että ehkä korkeintaan jokin kevytväri, th sanoi. Aiemmissa raskauksissa en ole moisia miettinyt eikä kukaan puhunut mitään värjäystä vastaan ja värjäilinkin ihan normisti kampaajalla.

Lomaa mennyt jo 4 viikkoa. Mitäs tässä vielä... varmaan reilu 4 viikkoa ja sit alkaa äippäloma 29.7.

Velmutar 30+3
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Keltakukka
Onpas täällä jo ihmiset pitkällä! Mulla alkaa äitiysloma vasta 18.8., mutta työttömyys jatkuu sinne asti. Olen siis ope, jolle ei makseta kesältä palkkaa. Toki kuukausi sitten jo loppui opetus, mutta tässä kesäkuussa on ollut kaikenlaista sälää.

Tänään poika oli viimeistä päivää perhepäivähoitajalla. Niin haikea olo. Vaihdetaan siis paikkakuntaa ja tarkoitus olis olla kahden lapsen kanssa kotona syksyllä. En tiedä, miten selviän. Hirvittää, jos tämä tulokas on huono nukkumaan. Tänä keväänä olen saanut tehdä paljon kaikkea "omaa" ja pian se tulee taas vaikeammaksi. Pitäisi osata jotenkin asennoitua uudestaan...

Supistuksista. Mulla on supistellu tällä viikolla aika paljon. Kivuttomia toki, mutta kertoo siitä, että menee vähän liian lujaa. Onneks otettiin nyt välittäjä myymään meidän asuntoa, kun ei se itse myyminen tällä aikataululla ollutkaan niin yksinkertaista. Tosi helpottunu olo ja uskallan luottaa siihen että syyskuun alussa ollaan uudessa kodissa.

Daisarit on F-kuppia ja kaikki paidat kiristää rintamuksesta. Vielä pystyn kuitenkin käyttämään tavallisia liivejä, sit kun alkaa kiristää niin ostan imetysliivejä. Näin yks yö imetysunta. Ihan liikuttavaa ajatella sitä pientä ihmistä hamuamassa.

Hiusten värjäys vaikutta olevan vähän omantunnon asia. Ekassa raskaudessa värjäsin normaalisti kampaajalla, mut nyt oon lykänny sinne menemistä. Toisaalta oon myös ihan pa ja odotan et aurinko vaalentaa. Jos se kesä nyt joskus alkais!

Sinadrius 27+5
 
Hiusten värjäys: mä oon aiemmissa raskauksissa värjännyt normisti mut ehkä hieman harvemmin. Nyt toimin samoin. Nyt kesällä pidän taukoa, kun aurinko haalistaa kuitenkin.

Rinnoista: niitä löytyy täältäkin ja normiliivit on kokoa 75 H. Tiputin painoa 7kg vuosi sitten keväällä ja olin niin onnellinen, kun tissit pieneni ekana :) No heti plussattua kasvoi takaisin :-( Painoakin tullut paljon. Selvästi eka tuli nopeasti pudotetut kilot ja sit siihen päälle tulee "oikeat" raskauskilot. Nää tissitkin lisäs painoo varmaan 2kg ;-) Oon kyllä ollut aina normaalipainoinen, että ei hätää sen suhteen. Ahdistaa tää paino ja muuttuva kroppa siltikin.

Vauvan liikkeistä: ei oo tarvinnu odotella liikkeitä. On meinaan sellainen myllääjä masussa. Tuntuu olevan joka päivä eri päin...

Viikonloppuja kaikille!

SuSette ja rv 27
 
Mistäs kaikesta sitä kirjottas..

Hiustenvärjäys: oon kerran värjännyt juurikasvun piiloon (musta väri) ja ehkä vielä toisen kerran jos pahaksi pääsee.. latvoille ois kiva tehä jotain, ne on vähän vaaleemmat kun muut hiukset ja ei varmaan oo niin paha ku ei päänahkaan joudu väri.

Töistä: Heinäkuun loppuun asti oon päiväkodissa työkokeilussa pienten ryhmässä ja tosi hyvin on mennyt ilman vaivoja. Ainut että napatyrä vähän välillä kipeytyy mut muuten pompin kuin villivarsa ;D Oma 1v9kk rakastaa pph:lla oloa ja sitä ei millään meinaa saaha sieltä pois :) Nyt meni siis ekaa kertaa kesäkuun alusta sinne ja on tän 2 kk vaan.

Sokerirasitus: 2 kertaa kävin nyt tän raskauden aikana kun esikoisen aikana keskimmäisestä arvosta kärähdin ja nyt meni puhtaasti alle arvojen :) ei sillonkaan kotimittauksissa ollu ikinä mitään ongelmaa, ehkä söin sillon herkkuja enemmän tai tiijjä häntä mistä se sit iski.

Takaapäin ei raskaus oikein näy, liekkö pitää paikkaansa sit se tyttö-/poikamaha juttu :D ens maanantaina neuvola seuraavan kerran, saa nähä onko sf-mitta vieläkin reippaasti yläkäyrillä niinku kahella edellisellä kerralla :) liikkeitä on reippaasti ja tosi voimakkaana ja alkaa huomata ne omat rytmit millon se jumppaa. Mut hyvin menee kaikin puolin!

aroon rv 27+1<3
 
Heissan taas pitkästä aikaa (vaikka lupasin käydä useammin :whistle: )!

Hiustenvärjäyksestä mä oon kuullu kans joskus sen, ettei suositeltais kemikaalien takia, mut sit järkevämmän perustelun kuulin olevan sen, että raskausaikana hiuslaatu voi muuttua niin, ettei väri esim. tartukaan kunnolla eli ei tule sitä, mitä pitäis tulla. Mä en usko, että värjäyksestä niin paljon mitään kemikaaleja imeytyis, että siitä ois vauvalle vaaraa. Sittenhän joutuis imetyksen ajanki olee värjäämättä, ku sitä myrkkyä saattaa imeytyä äidinmaitoon ja entäs hajuvedet ym. :)

Mulla oli tavotteena, ettei paino nousis niin suuriin lukemiin kuin edellisten aikaan ja olenkin 6kg alemmilla painoilla nyt, mitä edellisten odotuksissa näillä viikoilla. Perus- ja lihaskunto oli myös parempi lähtötilanteessa. Sf-mitta on pienempi edellisiin verrattuna jne. Itse siis suht tyytyväinen tän hetken tilanteeseen (paino sais olla vielä muutaman kilon vähemmän). No kuiteski peilistä katottaessa maha on aika suuren näkönen ja ympäristöstä päivitellään pitkää odotusta, ku sanon että syyskuussa laskettu. Samaa päivittelyä se oli edellistenki aikaan ja samaa se on jälleen, ihan sama minkä kokonen oon. Miks ylipäätään pitää päivitellä?! Itellä ei oo tullu mielenkään päivitellä kenenkään mahoja, oli ne pienempiä tai isompia, mitä vois ajatella. Se riippuu niin äidin pituudesta, kohdun asennosta, vauvasta, vauvan asennosta ja äidin ruumiinrakenteesta. Joillakin se pulpahtaa esille tosi ajoissa ja tulee ihan eteen, kun taas toiset pystyy asiaa piilottelemaan pitkäänki ja loppu ajasta on vaan semmonen pieni kumpu. Mun mielestä vauvamahat on ihania, oli ne isoja tai pieniä, ku kuiteski ne on sille äidille just semmosia kuin pitää ollaki. Ja niitä tulisi kantaa ylpeydellä eikä niin, että ahdistus iskee, ku joku päivittelee ja voivottelee puolesta, NIH :D

Pohjekramppeja iskee täälläki öisin, mut toistaiseksi suht lieviä ja menee ohi, ku asennon korjaa. Mut mä tosiaan asennonvaihdon yhteydessä jo tunnen sen väärän asennon ja tiedän, et kohta kiristää. Muistan kuiteski esikoisen odotuksesta ni järkyttävät krampit, ku piti pompata sängystä j yrittää rentouttaa jalka ja tuntu, et itku pääsee. Niitä en halua :x

Ikävästi osalla jo supistelee :hug:Itsellä lähinnä tullu vain niitä kohdunkovettumia ja jos oikein on liikkeellä pitkään ni sit ne kestääki pidempään. Semmonen jatkuva kovettuminen illalle. Pari kertaa on pientä menkkamaista jomottelua ollu, mut ei vielä semmosia, mitkä vaikuttais oelmiseen ja liikkumiseen, joten yritänkin liikkua mahdollisimman paljon. Kävelylenkeillä on ihana käydä, mut jessus noita häpyliitoskipuja!! Sen kyllä tuntee seuraavana päivänä, et on tullu käyty lenkillä, joten ihan joka päivä ei pysty :D
 
Hei, ihanaa, täällähän on oikein daisariklubi :D

No, kyllä mäkin taidan ensi viikolla käydä varailee kampaajalle aikaa. Kahdet rippijuhlat ja yksi kastejuhla ensi kuussa luvassa. Elokuussa ois vielä yhdet häätkin. Latvoja ainakin pitää reilusti leikata (varmaan min. 10 cm), ihan reuhkat ovat. Ja vähän jotain väriä. Oon ihan maantienharmaa pitkän matkaa juuresta. Muuten ruskeat hiukset.

Vauva oli eilen jotenkin vaisuhko. Liikkui, mutten jotenkin vaisusti enimmäkseen. Söin sitten iltapalalla kaikkia sokruja uhmaten 2 keksiä ja muutaman karkin. Jo lähti tyyppi liikkeelle ja sitä mylläystä piisaskin koko illan ja yölläkin havahduin siihen.

Ajattelen muuten vauvaa poikana. Aika yllättävää, jos vauva tyttö olis. Muutama suht neutraali uusi vaate ostettu. Varmaan vielä pari uutta vaatetta ostan... että on sitten vauvalla omat kotiintulovaatteet. Pojat kun eilen sitä mietti, kenen vanhoissa vaatteissa vauva tulee kotiin... erehdyin ääneen miettimään siis ekana. Keskimmäinen jo pahoitti mielensä, että tietenkään ei minun. No, jos ostetaan vauvalle ihan omat vaatteet! Se oli kaikkien mielestä hyvä idea. Vaikka noin muutoin tietysti vanhat vaatteet tulee käyttöön takas. Mutta siis kumpikin sukupuoli on ihan yhtä tervetullut. <3 Tyttö ois ihana ja yllättävä, poika ihana muttei niinkään yllättävä. Tuttu ja turvallinen. Kun nyt vaan olisi pieni terve. Sitähän minä olen huolehtinut lähes koko raskauden. Kaikki siis vaikuttanut hyvältä, mitä nyt ultrissa, veriseulassa selvinnyt, mutta olen huolestuvaa tyyppiä.

Esikoisen futisvalmentajalta oli tullut s-postia pojan futisharrastuksen alkuun liittyen (aloitti tän kuun alussa). Ja oli kyllä niin upeaa luettavaa, että ihan itku tuli! Minun reipas, taitava poikani. Oonko vähän herkkis...

Velmutar 30+4
 
Hahaa, täällä on kunnon tissikeskustelu menossa :D Symppaan kaikkia suuririntaisia, ei varmaan ole mukava olo. Itselläni koko oli ennen raskautta 70C, just sopivan kokoiset rinnat tähän omaan kroppaan. Nyt ollaan menossa 75D:ssä ja koko ajan kasvaa.. Tiedän että nämä on pienet rinnat teihin moneen verrattuna, mutta itseäni nämänkin ahdistaa jo. Saapa nähdä millaiset lättänät näistä tulee raskauden jälkeen.. Toisaalta en piittaa pätkääkään, liiveissähän ne on piilossa :)

Hiusten värjäämisestä, jokainen varmaan tekee niin kuin itselle parhaaksi tuntuu. Mitään rajoituksia ei käsittääkseni ole olemassa. Olen lopettanut hiusten värjäämisen jo monta vuotta sitten, ja jatkossa värjään korkeintaan kasviväreillä. Syy on juurikin kemikaaleissa, en halua altistaa itseäni useasti vuodessa niille myrkyille.. Sillä myrkkyjä ne ovat, eikä kukaan tiedä mikä on sellainen määrä jonka kroppa kestää, sekin on varmaan yksilöllistä. Ymmärrän kyllä että juurikasvu tuskastuttaa, varsinkin jos juhlia tulossa. Varmaan kävisin siinä tilanteessa itsekin värin ottamassa! Ja varmaan sitten kun harmaat alkaa puskemaan pintaa, siirryn takaisin värjäykseen :D Nyt oon tyytyväinen kun tukka on oman värinen. Eihän tämä ole juuri minkään värinen, ja eron huomaa varsinkin kun seisoo sellaisen vieressä jolla on värjätyt hiukset, mutta toisaalta tämä on ihanan huoletonta, ja aika moni on kehunut että tämä oma väri sopii minulle parhaiten. Mutta latvat pitäisi käydä leikkauttamassa, alkaa olla jo melko homssuisen näköinen pää.

Herkkulakko on toiminut kohdallani vähän vaihtelevasti :p Olen jättänyt syömättä ehkä puolet niistä herkuista, jotka olisin ilman lakkoa syönyt :D No hyvä sekin. Tahtoo olla niin kiirettä ja kaikenlaista stressin poikasta ilmassa, että silloin helposti sortuu vähemmän terveellisiin välipaloihin jne. Liikuntaa olen harrastanut tällä viikolla aika paljon, ja se näkyy välittömästi kasvaneena ruokahaluna. Liikkuminen tosin alkaa olla jo hankalaa hengästymisen takia, tänään imuroin ja siivosin muutoinkin ja puuskutin ihan kamalasti.

Mahan koosta, minullakin on iso maha. Yksi ystävä on saamassa vauvan kohtapuoliin, ja hänellä maha on samankokoinen kuin minulla...Nyt tämä on tällainen sievä pallo vielä, mutta kauhistuttaa ajatella että minkä näköisiä ollaan syyskuussa :( No, ei voi mitään. Kuten monella muullakin, minulla myös maha on lähtenyt kasvamaan heti ulospäin. Takaa ei huomaa mitään. Taisin jo aikaisemmin mainita, että vauvakin majailee todella ylhäällä mahassa, navan yläpuolella, joten sekin varmaan vaikuttaa. Tähän asti muiden kommentit ovat olleet huomaavaisia, yksi on kauhistellut ja mulla meinas saman tien leikata kiinni, oli ihan pienestä kiinni etten sanonut että itsepä mahani kannan, ei tarvitse hänen sen koosta huolehtia. Mahan koosta huomauttelu on tosiaan epäkunnoittavaa, eipä sille mitään itse voi ja harva mitään jättimahaa itselleen haluaa.... Ja kun itselläkin asia vähän ahdistaa niin jokainen ikävä kommentti vain kasvattaa sitä ahdistusta.

Velmutar, kyllä tuollaisen asian vuoksi kelpaa herkistelläkin :) Tunteet on kyllä pinnassa kovasti, niin hyvät kuin huonotkin. Puoliso on välillä vähän kuutamolla, että mistä nyt tuulee :D
 
Hei taas! Minäpä olen ollut sairaalomalla jo kaks viikkoa. Aika pahojen suonikohjujen vuoksi. Istuminen tekee tosi pahaa eli teepä siinä sitten istumatyötä. Sairasloma äitiysloman alkuun asti eli poikien kanssa alkoi kesäloma ????
Täällä on ollut hyviä vinkkejä imetysliiveistä, pitää selvitellä niitä bravadoja!
Hiuksia ei ole tullut värjättyä koko vuonna :/ oikeastaan ei ole mitään syytä mutta on vaan jäänyt. Jos sitten tuleviin ristiäisiin ihan viimeistään :)
Aika paljon on jo hankintoja tehtynä. Mitään tyttömäistä ei vielä ole vaikka nyt kaks lääkäriä on jo sanonut että on tyttö. Kun on kaks poikaa niin sitä on tosi vaikea ajatella, että ihanko todella on tyttö :)
Jep, ensi viikolla jo heinäkuu! Laskettuun aikaan enää 2 kk !! :)

Morel 30+4
 
Äkkiä se kesäkuu meni vaikka ajattelin kuun alussa että kesä on vasta aluillaan. No ei ole enää, vaikka haluankin toivoa että elokuussa on vielä paljon kesäisiä päiviä. Syyskuussakin voi vielä olla upeita aurinkoisia päiviä, ja mikä olisikaan hienompaa kun mennä synnärille sellaisena päivänä... eipä rupeaisi ainakaan sään puolesta masentamaan =). Esikoisen syntyessä oli elokuussa tosi lämpimiä päiviä, oli mahtava fiilis tulla kotiin.

Kävin vaappumassa puolen tunnin kävelylenkin tuossa aiemmin illalla, ja alkoi vähän kivistämään mahaa ja selkä väsyi. Pyöräily onnistuu vielä tosi hyvin, mutta kävely näköjään jo haittaa. Katotaan tuleeko yöllä tai huomenna suppareita, yleensä seuraavana päivänä on tavannut tulla kun jotain on tehnyt fyysistä. Aamupäivästä kuitenkin leikkasin nurmikonkin.

Maharasvaa jouduin tekemään eilen lisää karitevoista, oliiviöljystä ja arganiaöljystä. Tiedän ettei vaikuta arpien tuloon, mutta pehmentää ihoa ja estää kutinaa kun iho oikein pingottuu. Navan ympärille on jo vähän tullut vaaleita arpia, odotan niitä lisää kylkiin kun/jos maha lähtee tässä laskeutumaan jossain vaiheessa.

Hiusten värjäämisessä olen maalaisjärkeä käyttänyt, en tosin enää jaksa kovin usein muutenkaan värjäillä. Esikoisen aikana hain kerran raidat ja nyt olen kestovärillä kerran värjännyt. Se saakin sitten piisata ja oma väri saa alkaa kasvaa. Värjäsin siis nyt lähelle omaa väriä.

Mullakin tuntuu iltaisin olevan alamaha ihan pingottunut kovaksi. Ei oikein tiedä että onko päällä supistus vai mikä kumma se on. Pitänee ottaa neuvolassa puheeksi. En kyllä supistukseksi miellä.

Morelille jaksamisia kohjujen kanssa :/


RauRau ja pikku-ukko 29+3
 
Mä heräsin taas viime yönä just sellaseen pohjekramppiin, mitä Titiu kuvaili. Tähän asti oon saanu ne laukeamaan asentoa korjaamalla, mut nyt ei lähteny millään. Pakko oli nousta pystyyn venyttää pohjetta. Mut onneks se sentään tepsi!

Neuvolassa tuli täälläkin pyörähdettyä ja nyt oli kuukaudessa paino noussu 800 grammaa mikä on mun mielestä tosi jees. Sain lähetteen TYKSiin synnytystapa-arvioon ja se on viikolla 36. Sitä odotellessa siis.

Helmikuun helmissä 2013 käytiin muuten aikanaan suuri tissikeskustelu ja me ollaan nyt mun mielestä tässä jo aika lähellä sitä :D

Onko teillä muilla muuten niitä kummia mielitekoja? Esikoista odottaessa vetelin litran maitoa päivässä, mut nyt ei oo sellasta. Nyt menis näkkäriä ja ruisleipää paljaaltaan vaikka kuinka paljon. Mahtaiskohan viitata johonkin puutteeseen. Mut onneks on tällasia suht harmittomia mielitekoja.

Keltakukka 30+6
 
Kertokaapas viisaammat miten tuollaiseen synnytystapa-arvioon pääsee? Kun päässäni (joskin oikeasti mahassani) pyörii edelleen se jättivauva, enkä millään haluaisi mennä tuurilla sellaista pungertamaan. Tiedän, että yksityiselle pääsee aina mutta lompakko antaisi enemmän myöten julkiselle.

Voi että kuulkaa syletti eilen eikä ollut samasta asiasta eka kerta. Eräs täti-ihminen kysäisi kumpi meille on tulossa ja kerrottiin, että toinen poika. Siihenpä tämä täti onnitteluiden sijaan henkäisee, että nythän te joudutte tekemään vielä kolmannen kun se tyttö puuttuu. Hän teki kaksi ja sai kummankin ja sai heti siihen lopetettua. AAAAAAARGH! Näin punaista ja purin kieltäni, etten möläytä mitään yhtä typerää takaisin. Minä en todellakaan tule surkuttelemaan "kohtaloani" kahden terveen (toivottavasti) ihanan (varmasti) pojan äitinä. Meillä ei ole mitään pakkomiellettä saada taloon kumpaakin lajia ja jos kolmas ikinä tehdään, se tehdään tasan lasten lukumäärän vuoksi, tupu-hupu-lupu-ketju on ihan tervetullut. Ja me pääsemme seuraamaan suht saman ikäisten veljesten elämää jossa on varmasti omat hauskuutensa verrattuna poika/tyttö-yhdistelmään, tuo tuntuu unohtuvan noilta ihmisiltä aina totaalisesti. Ugh, olen puhunut (onneksi täällä voi sentään purkautua kun ei joka tädille kehtaa).

-Napsi 27+2-
 
Napsi Oi, kuulostaapa tutulta!! Mullekin anoppi sanoi, kun kolmas (ihana, ihmeellinen ja juuri oikea vauva meille!) poikamme oli syntynyt "Nooo... ei se haitaa, kyllä ne jotkut muutkin saa pelkkiä poikia!" Törkeetä!! Ja tosiaan, on muitakin ajattelemattomia kommentteja tullut. Varsinkin nyt tän nelosen kohdalla kovasti ihmiset veikkaa tyttöä ja voin vaan kuvitella, että jos tää oiskin tyttö, niin mikä riemu siitä repeis. Ja jos taas on poika (niinkuin arvelen tosiaan), niin voi tulla joitakin "mieltäylentäviä" kommentteja taas... Meille on AIVAN SAMA, kumpi tulee! Kunhan tulee ja kun ois terve! Se on tärkeintä. Mutta eihän nää jotkut dorkat sitä tajua. Mur.

Daisareista vielä (vähän kevyempää aihetta perään): Siis kuvitelkaa -vuosia sitten baarissa (oisko mulla ollut silloin vasta esikoinen) eräs mies tuli sanomaan tietävänä: "Joo, mä TIEDÄN, että sulla on silikonit!" No v*ttu ei oo. "Kyl mä siis niin tiedän, et on. Ei sun tartte valehdella." ARGH! No, väliäkö sillä, mitä vieraat ajattelee... varsinkaan jossain baarimaailmassa, jossa en nykyisin käy enää ollenkaan... no, siis ei nyt tietenkään raskausaikana, mutta kyllä iän myötä on muutenkin jäänyt nämä huvit. Tissit ei ehkä näytä enää tässä vaiheessa raskautta niin järkyn isoilta, kun masu vie huomion. ;)

Synnytystapa-arviohan tehdään esikoisesta automaattisesti, mutta Napsi sullakin toinen tulossa... hmmm... voisitko neuvolassa puhua ja jos he laittaisivat lähetteen ä-polille siihen arvioon? Mua ainakin on tosi hyvin neuvolan täti kuunnellut ja tehnyt kaikkensa, että mun ois hyvä olla ja saan kaiken tarvittavan.

Ai niin, en muista, painiiko joku muukin raskausdiabeetikoista aamun paastoarvon kanssa. Luin vinkin jostain diabeetikkojen keskustelusta, että aamun paastoarvo kannattaa mitata ennen sängystä nousua. Kokeilin tänä aamuna ja matalampaa arvoahan se näytti. Mullahan nyt muutenkin tuon mittarini kanssa häröilyä. Se ilmeisesti (labrakontrollejen ja laskimonäytteiden perusteella) näyttää korkeempaa arvoa, mitä oikeesti onkaan. Ilmeisesti aina (?) 0.7 korkeemman arvon näyttää tuo oma mittari... ja niin luotettava kuin sen piti olla!! Tänä aamuna mittasin 5.7 ja olettaen, että mittari näyttää sen 0.7 korkeempaa, niin sehän ois ihan ok arvo eli 5.0. On tää älytöntä, ettei saa kunnon mittaria... vaikka siis kunnon mittari tuon pitäs olla, "accu-chek". Mitä mittareita muilla mittailijoilla?

Mieliteoista: mulla ei varsinaisesti ole mielitekoja (jos nyt ei herkkuja lasketa -eikä niitäkään oikeestaan enää tee mieli, kun on tottunut tähän niukka-diettailuun-. Jossain vaiheessa sitruunat tuntui jotenkin houkuttelevilta ja kiinnostavilta. Niitä kaupassa ihailin... ja join sitruuna-kivennäisvettä aikes paljon.

Velmutar 30+5
 
Minä kans haluan tietää, miten synnytystapa-arvioon pääsee? Olin jotenkin ihan olettanut että se tehdään kaikille, sillä jossain vaiheessa tuntui että kaikki tutut ainakin oli siinä käyneet. Niin tuli vähän yllärinä ettei sitä tehdäkään. Ei minua varsinaisesti mikään pelota, mutta olisihan se kiva kuulla, millaiset paikat itsellä on, kun ei sitä päällepäin näe.

Mielitekoja on kyllä. En tiedä ovatko ne kummia mutta itse siis tiedostan, ettei ole ihan normaalia himoita tiettyjä asioita tässä määrin. Alkuraskaudessa oli riisifrutti ja veriletut, kummatkin sellaisia joita en ollut syönyt vuosiin mutta yhtäkkiä vetelin niitä koko ajan. Lisäksi leipä ihan sellaisenaan levitteellä tai lisäksi juustolla oli sellaista, mitä himoitsin. Tällä hetkellä maito, jota sitäkään en ole juonut vuosiin. Luulen että sen maidon juomisen lisääntymisen seurauksena on iho nyt aika huonona :( Myös kaikenlaiset hedelmät on sellaisia, joita nyt voisin syödä loputtomasti. Omena, banaani, vesimeloni, mango, ananas jne. Ja juoda täytyy koko ajan, siis ihan koko ajan.

Vave on myllännyt eilisestä asti mahassa ihan mahottomasti. Asento on vaihtunut monta kertaa ja sellaisia potkuja ja muljahduksia on tullut että olen ihan ääneen huudahtanut. Ihanaa <3 Ainakin vielä tässä vaiheessa..

Napsi, minä en myös ymmärrä tuollaisia kommentteja. Yhdeltä ystävältäni, jolla on kaksi tyttöä, yksi tuttu oli kysynyt että eikö mies ole aika pettynyt kun kumpikaan ei olekaan poika. Wtf?? No ei tosiaan voi olla pettynyt, että on heille on suotu kaksi ihanaa ja tervettä tytärtä. Muitakin vastaavia esimerkkejä lähipiiristä löytyy.. Tietenkin jokainen saa toivoa itselleen tyttöä ja poikaa, ja ymmärrän senkin jos joku kaipaa itselleen esim. tyttölasta jos poika on jo. Itsekin olen ollut hyvin toivottu tyttö poikien joukkoon. Mutta on äärettömän tökeröä ja ajattelematonta kommentoida ja voivotella toisten tilannetta! Minusta sillä tavalla aliarvostetaan lasta, joka on yksilö ja tärkeä ihan omana itsenään, oli sitten tyttö tai poika, ja pitää vain toivoa että ne lapset ei tuollaisia kommentteja kuule.
 
Napsi mä siis pääsen sinne synnytystapa-arvioon sen ensimmäisen sektion takia, vaikka mullakin toinen tulossa. Oon ymmärtänyt, että Turun seudulla niitä tehtäis toisen kohdalla just tällasista jostain poikkeavista synnytyksistä johtuen tai sitten jos on rd-diagnoosi.

Ja yhdyn myös tuohon Napsin ärtymykseen tuosta poika-asiasta. Oma äitini meni täysin miettimättä möläyttämään kanssa selkeän pettymyksen, että voi nyt tuleekin sitten poikaa, eikä saadakaan tyttöä. Eihän sillä mitään pahaa varmasti tarkoittanut, mutta kyllä se silti vähän ärsytti. Ihan kuin siihen jotenkin pystyisi vaikuttamaan ja niin kuin jo kirjoitettikin, kyllä se hienoin asia on, jos lapsi on suurin piirtein terve.

Keltakukka 31+0
 
Synnytystapa-tai kokoarviota ei autom tehdä kaikille esim ensisynnyttäjille tai muillekkaan. Sektion jälkeen mielestäni arvioidaan aina onko kohtu ok ja kestää ko lapsen normi synnytyksen yms. Nlan terkka voi tehä lähetteen polille jos epäilee että lapsi on suuri tai onko muuten tarvetta siihen että arvio kannattaa tehdä. Mulle on tehty synnytystapa-arvio kerran kolmannessa raskaudessa ku toka oli sektio, viidennen kans hyppäsin rd:n takia polilla jollon myös kokoa seurasivat (joka kuitenki meni mettään ollen tunti ennen käynnistystä 4,1kg, syntyessä poika paino 4,6kg)..

Voisin kirjoittaa pitkät jutut noista kommenteista vauvan sukupuolta kohtaan..meillähän on neljä poikaa ja yks tyttö..toisen pojan kohdalla anoppi jo lauko semmosia kommentteja että hohhoijaa..omalle tytölleenki sanoi toisen pojan jälk "miten voit olla onnellinen ku taas tuli poika" :( mutta sitte ku meille se yks tyttö tuli niin aiko sitä ja tätä sille hommata mutta eipä tuo tyttö oo kiinnostanu häntä sen enempää sittenkään..muilta kommentit kolmannen pojan jälk oli just että kyllä se yks pitää vielä tehä että saatte tytön (tuota kolmatta poikaa oltiin 8v ootettu joten oltiin tasan tarkkaan onnellisia siitä että juuri hän meille tuli!

RD mulla on semmonen sininen oisko Contour tms mittari ja se saattaa näyttää samasta reiästä otetusta näytteestä arvoja väliltä 3,8-5,7 eli juu mikä ihme noista on se ihka oikea?? En siis hirveästi luota noihin kotimittareihin.. Viidennen kans arvot piti mittarin mukaan olla ok mutta silti tuli tommonen jättivauva!

C ja pieni 27+3
 
Velmutar, minäkin kamppailen paastoarvojen kanssa! Useampana aamuna ne on ollu yli sallitun kuin sen alle, ihan sama onko edellisenä iltana syönyt terveellisesti (ruisleipää, maust.jog ja mustikoita) vai epäterveellisesti (donitsi). Tänään tein sitten mielenkiintoisen havainnon: mittasin paastoarvon 10,5h paaston jälkeen ja se oli 5.4. En syönyt tai juonut mitään, vaan kävin pesemässä yläkerran ikkunat ja mittasin tunnin päästä taas, 11,5h paastoarvo oli 5.7! Eli syömättä mitään sokerit nousi. Tähän asti mulla on joka aamu ollu se paastoaika n. 11-12h niin kuin sokerirasituksessakin on sen 12h, mutta tänään sain siis hyvän arvon alle 11h paastolla. Nyt yritän pari päivää pitää paaston n. 10 tunnissa ja katsoa, pysyykö arvo sillä tavalla sallitun rajoissa. Neuvola vasta 16.7., pitänee soittaa aiemmin jos vielä heittelee arvot. Tosin tiistaina meillä on sairaalalla lääkäri, kun tutkii isokokoista istukkaani tarkemmin, niin täytyy katsoa kysyykö se noista sokereista mitään.

Kutittaako muita? Täällä välillä hervoton kutina etenkin tisseissä, välillä mahassakin. Ihan ei viittis yleisillä paikoilla tissejä hirveesti raapia. :D Onneks rasvaaminen auttaa, jos sitä sattuu saatavilla just sillon olemaan.

Vuuti 27+6
 
Vuuti: liian pitkät paastot juurinkin nostavat tuota arvoa. Itellä ed raskaudessa saatto tulla 16h paastoja ku en ollu tottunu syömään iltapalaa (iku laihuttajana oppinu muilta sen lihottavan :/) eli ku aloin syömään iltapalaa ja juurikin niin että viim iltapala oli just ennen nukkumaan menoa klo00 niin arvot oli ok aamulla. Eli mulla on vain ja ainoastaan aamun paastoarvojen kans ollu häikkää..eli pitäs löytää kultanen keskitie ajan ja ruuan laadun suhteen..siinä sitä onki hommaa..
 
Siis miten voi ihmistä näin himottaa se näkkileipä, jota ei tietenkään ole kotona! Mäntti unohdin, vaikka kaupassa kävi mielessäkin.

Mutta sellasta piti tulemani avautumaan, että satuin yksi päivä kolaripaikalle, jossa pelastuslaitos oli jo raivaamassa, mutta jäljet vielä nähtävissä. Autoja oli monta rutussa, mutta kaikkein järkyttävintä oli nähdä pienet lasten rattaat ojan pientareella. Jotenkin tunteet herkässä, niin suoraan aloin itkeä, vaikka ihan tuntemattomat ihmiset kyseessä! Onneksi lehdessä luki myöhemmin, että vauva oli viety vain sairaalaan tarkistukseen eli ei ollut vakavasti loukkaantunut. Hivenen kuohahtelee nuo tunteet.
 
Pikaisesti omaa napaa: Huh! Tänään ollaan hyväksytty asunnostamme ostotarjous. Eli tarkottais sitä et tämän kodin pitäis olla tyhjä syyskuun alussa. Siinähän sitä on vielä reilusti aikaa laskettuun aikaan... Uutta paikkaa ei ole vielä tiedossa, mutta nyt aletaan ihan tosissamme etsiä. Ihan mitään helmiä ei ole nyt tyrkyllä, mut eiköhän se tästä. Niin huojentunut ja helpottunut olo! Voi alkaa nauttia tästä raskaudestakin ihan eri tavalla!

Sinadrius ja mimmi 28 + 0 (poks!)
 
  • Tykkää
Reactions: Keltakukka
Sukupuolikommenteista Itse sain kanssa tosi törkeitä kommentteja ensimmäistä ja toista lasta odottaessa. Nyt nautin siitä, että ihmiset arvailevat sukupuolta, mutta en saa yhtä typeriä kommentteja, kun minulla on jo tyttö ja poika! Tytön synnyttyä minulle kyllä myös sanottiin, että nythän meillä on koko setti kasassa, mutta ei sitä kehtaa nyt tässä vaiheessa kukaan kyseenalaistaa. Sitä on kyllä kysytty, että oliko vahinko :/ Mä olen aina inhonnut myös kommenttia siitä, ettei sukupuolella ole väliä, kunhan lapsi on terve. Siksi minulle varmaan siunaantuikin tuo erityislapsi! Vaikka siis tietysti kaikki toivovat tervettä lasta, minäkin! Yksi kaverini joskus muinoin sanoi, että ihan sama onko terve vai ei, kun lapsi on oma. Tuo lause jäi mieleen. Toisaalta eipä kukaan kehtaa tuotakaan minulle, erityislapsen äidille, sanoa.

Nyt oli jo sairaslomalle jääminen aika lähellä. Mulla oli viikonloppuna hoitokoira, joka veti nurin soratiellä ja toinen jalka on ihan tohjona. Lumpio pyrkii pois paikoiltaan, säärestä lihas revähtänyt, lisäksi mustelmia ja haavoja siellä täällä. Taidanpa kuitenkin vielä sinnitellä yövuoroon. Tukiside pitämään polvi kasassa :D 9 työvuoroa jäljellä, niin ei viitsisi sairaslomalle jäädä.

Mulla on mennyt muutama päivä ihan herkutellessa, tänään kyllä hirvitti kun vaa´alla kävin. Aivan liikaa paino noussut. Aiemmissa raskauksissa paino ei noussut herkästi, vaikka mitä söi. Nyt pelkkä herkkujen ajattelu tuo jo muutaman kilon. Kuitenkaan tuo herkuttomuus ei jostain syystä onnistu, aina repsahdan.

Sydäntähti 28+5
 
Heissan! Täällähän aktiivista keskustelua.

TISSIASIAA: keltakukka, velmutar ym: Täällä yksi melko "isovarusteinen" myös, kiva että muitakin. :D Normaali liivikoko 75E, normikaupasta (hm ym) ei toivoakaan löytää sopivia, mutta onnneks yks isomman kuppikoon kaveri vinkkasi Funky lady -kaupasta, jossa isojen, ergonomisten liivien lisäksi erittäin hyvää palvelua. Myyjä tulee pyydettäessä koppiin katsomaan, istuuko koko ja tuo viereisiä kokoja ja paremmin istuvia malleja koppiin niin monta kertaa kuin tarvii. Yhdet lempirintsikat on sieltä, ja ne mennyt koko raskausajankin (onneksi). Nyt sit neuvolatäti sanoi, että kaksi kuppikokoa isommat kandee ostaa imetysliivit. Onko kellään käsitystä, voisiko Bravadon L tai XL olla about sopiva? Voin tietty käydä jossain sovittamassakin. (Kiitti nettivinkistä Bravadojen hankkimiseksi!)

VAIVOISTA: mulla vaihtelee todella paljon. Viime viikolla monena päivänä tuntui, että olin tosi hyvässä kunnossa. Mitä nyt heikotusta alhaisen verenpaineen ja hemoglobiinin takia. Vk-loppuna tosi mukava kuoroleiri Tallinnassa. Paitsi että eilen tuli vatsasärkykohtaus, kun odotettiin laivaa satamassa. Olin kokeillut pitkästä aikaa Anitan tukivyötä taksimatkalla satamaan. Heti satamaan päästyä tuntui kiristystä ja otin vyön äkkiä pois. Ei enää auttanut, vaan mun aiempia endometrioosikipuja muistuttava särkykohtaus pamahti päälle. Siinä yritin istua takakenossa kovalla pienellä muovipenkillä. Kokeilin lattialle selälleen menoa, mikä aiemmin hieman auttanut, mutta nyt tajusin että selällään tulee tässä vaiheessa raskautta verenkierron ongelmien takia huono olo. Kyykin maassa jalat harallaan nojaten selkää penkin istuimeen ja mietin, luulevatkohan muut että alan synnyttää. :D Onneksi kuorokaverit tuli vähän ajan päästä niin oli tuttuja ympärillä. Alavatsasta lähtenyt koko mahan särky alkoi vähän helpottaa, mutta ehkä reaktiona siihen alkoi vatsa kovettua (supistuksia, oletan). Aiemmin kohtaus on mennyt ohi n. vajaassa tunnissa, mutta nyt tuntui jatkuvan vuorottaisilla alavatsan ja kohdun suppareiden säryillä.

Pakkohan sitä oli silti lähteä liikkeelle ja katamaraaniin ahtautua. Että oli karsee matka kun oli jatkuvan alavatsasäryn päälle vielä merenkäynti, niin että tunnin päästä "laatoitin" vessojen edessä olevaa käytävää, kun en vessaan asti ehtinyt heti oksun alusta. :x Kotiin sit taksilla, ja kyllä mukulakivet keskustassa otti alavatsaan! Onneksi pääsin kotiin ja olo alkoi helpottaa.

Edelleen yöllä ja tänään särkyilyä alavatsalla, herkästi supistaa kivttomasti ja hankala istua. Noiden takia oli pakko ottaa saikkua tänään. Pahoittelut inhorealistisesta kertomuksesta. Kyllä harmittaa, kun muuten on mennyt ihan ok hyvin.

Syiksi kipuihin arvelen itse tukivyön paineen lisäksi alavatsan vanhoja ebdokohtia ja kohdun kiinnikkeitä, jotka venyy ja paukkuu. Lisäksi matkalla söin paljon ja vatsa toimi vähän huonosti, eli saattoi olla suolistosärkyäkin. Kolmas syy yhtäkkinen vatsalihasten käyttö laulaessa ja pitkät treenit ylipäätään. Neljäs syy, tuntuu että pikkuinen on nyt ihan alavatsalla poikittain ja painaa suolla, kiinnikkeitä ym. paikkoja.

Toivon todella, että levolla helpottaa.

Ja hyvää päivänjatkoa kaikille joka tapauksessa! :)
 
Paastoarvon kanssa siis vuuti ja crocus76:kin kamppailevat. Lohdullista! Mullakinhan tosiaan vain tuon arvon kanssa häikkää. Ja lisäksi kun tuo mittari ei ole mielestäni luotettava, niin jippijaijei... Eilisaamuna oli 5.7 ja tänään 5.9, MUTTA kun labrassa todettu, että mittarini näyttää liikaa, niin oletettavasti OIKEASTI olen ihan normaaliarvojen sisällä. On tää yhtä säätöä...

Okei, mielenkiintoista, ettei synnytystapa-arvio olekaan joka paikkakunnalla automaatti-ilmiö esikoisen kohdalla. Täällä kun on. Mutta niinhän sitä on tullut huomattua, että monetkin jutut vaihtelee eri neuvoloiden/ sairaanhoitopiirejen kesken. Mikä on sinällään kyllä aika jännä... Luulis, että ois yhtenevät käytännöt.

Sydäntähti ja muutkin: vaikka sitä sanotaan, että toivoo tervettä lasta, niin ei se, että lapsi on/ olisi erityislapsi vie yhtään pois lapsen arvosta ja siitä, että hän on oma, rakas, se juuri oikea lapsi.

Mullahan on ollut tässä raskaudessa normia enemmän pelkoja juurikin lapsen terveyteen liittyen. Ja kun kyseessä on yllätysvauva ja miehen todella suuri angsti tätä raskautta ja vauvaa kohtaan, niin pelkään, miten mies kestäisi vielä sen, jos tässä jotain erityistä ilmenisi. Mies kun teki sen selväksi alkuvuodesta, että hän pelkää meneekö kaikki hyvin ja hänellä "pää repeää", jos kaikki ei mene ns. normaalisti. Voi olla karua tekstiä, mutta karuja aikoja on käyty meillä läpi ja oltu kovassa kriisissä (mies ei olisi vauvaa halunnut ja minä en aborttia halunnut) ja vihdoin mies tuntuu olevan sinut asian kanssa. Että vaimon masu on valtava ja vauva tulossa ja se tuntuu ihanalta, minusta siis.

Sinadrius: onnea asuntokaupoista! Nyt sitten uutta, omaa etsimään. =)

Ja Keltakukalla on ihan kohtuu terveelliset himot. :D Mutta näkkärihän onkin tosi hyvää! Ja en kyllä yhtään ihmettele, että on tunteet noussu pintaan kolaripaikalla. :( Nousis ilman raskauttakin, saati nyt.

Me ruvetaan poikien kanssa nyt raivaamaan/ siivoomaan/ järjestämään niiden huoneiden lelukaaosta! Jospa kohta ihanan siistiä... :)

Velmutar 30+6

*muoks. Ilokarpalo: auts! Onpa ollu kurja ja kivulias reissun loppu! Nyt lepoa, lepoa ja lepoa! Toivottavasti voit pian hyvin!
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä