Syyskuun söpöläiset <3 - Kesäkuussa

Kiitos kaikille sukupuoliasiassa sympanneille! :hug: Tuntuu vain jotenkin niin pahalta kuulla noita ajattelemattomia kommentteja, kun jotenkin kohdistan ne suoraksi arvosteluksi vauvaa kohtaan. Että hän olisi muiden mielestä meille jotenkin väärä eikä täydellinen omana itsenään. Että onkin sääli kun juuri hän on tulossa perheeseemme eikä joku muu. Tällaista se suojeluvaisto omaa lastaan kohtaan on, täydessä hyöryssä jo toisen vasta polskiessa masussa Toinen ketuttava aspekti on ihmisten oletus siitä, että ihan me kaikki haluaisimme elämässä samoja asioita, kuten lapsia kummastakin sukupuolesta. Tuntuu olevan ennenkuulumaton ajatus, että tuolla ei kaikille todella ole mitään väliä, kunhan vain saa sen lapsen. Sekään ei ole mikään itsestäänselvyys niinkuin varmaan ainakin me kaikki täällä tiedetään.

Täällä onkin kiva päivä tänään, esikoinen menee mummille yökylään ja me lähdetään miehen kanssa hummailemaan. Sateinen maanantai tosin hiukan hillitsee, mutta saahan sitä silti syödä hyvin ja vaikka ihan olla vaan, joka näin vilkkaan taaperon äitinä kuulostaa ihan luksukselta

Tissikeskusteluun jatkoa vielä: Olen jo pitkään tilannut kaikki omat liivini tuolta Figleavesista, siellä on hinnat kohdallaan, aivan ihania vaihtoehtoja ja kokoja löytyy.

-Napsi 27+3-

 

Sinadrius, onnea asunnon myynnistä! Muistan sen vielä niin hyvin kun itse käytiin sama läpi vuosi sitten, on se helpottava tunne kun asiat eteenee !

Sokeriarvoista: hain tänään uusia liuskoja neuvolasta ja kysyin miksi arvot vaihtelee kun mittaa samasta pistosta peräkkäin. Th sanoi, että riippuu myös veripisaran koosta ja aina kannattaa tehdä kunnon reikä eli arvo ei kuulemma välttämättä kohdillaan jos pisaraa joutuu puristamaan esiin. Ja kädet pitäisi aina olla lämpimät niin että veri kiertää hyvin. Tässä neuvoja mitä itse nyt kokeilen kun arvot heitteli samasta pistosta jopa 1,0 tai enemmän.
Vauvasta saatiin samalla kokoarvio 1,2 kg mikä menee käyrien alapuolella eli ei ainakaan vielä pelkoa jättivauvasta
Täällä paastoarvot olleet kohdillaan, ja muutkin arvot kunhan malttaa jättää hiilarit vähemmälle.
Sukupuoli näkyi taas selkeästi, siellä se jäbä kellui tyytyväisenä pää alaspäin :heart: ja lentolupa napsahti eli eikun kohti helteitä!


Hanix + Mönkkäri 29+0 POKS!

 

Vielä sukupuolikommentoinnista. Se on ihan pe****stä, vois jättää kommentoimatta. Mulle yksi vanhempi täti joogaryhmässä joskus maaliskuulla sanoi jonkin ilmeisesti perinteisen toivotuksen. En muista tarkasti, mutta sisältö oli tyyliin: "hyvää raskautta, tulkoon poikia". Toivotus tuli ihan pyytämättä ja yllättäen ja tuli tosi tympeä olo. Siinä vaiheessa ei tiedetty sukupuolta ja jotenkin tosi outo "vanhan kansan toivotus". Muutenkin ihmiset voisi mieluummin kysyä tyyliin, onko sukupuolella teille merkitystä ja mitä itse mietitte aiheesta, kuin laukoa omia fiiliksiään olettaen niiden pätevän muillakin. Eli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja ainahan voi sanoa, että tuo ei tuntunut kivalta.

Ilokarpalo ja Pipana 30+5 edelleen

 

Itse olen vielä ainakin välttynyt tuolta sukupuolikommentoinnilta, mutta omituista sinänsä, että näiden sammakkojen päästelijät ovat itse synnyttäneitä naisia. Luulisi heidän nyt paremmin käsittävän asiat että sukupuoli ei todellakaan ole kaikille se ykkösasia. Kyllä mekin toivoimme toista tyttöä esikoisen lisäksi, mutta nyt tulee poika ja olen ainakin todella innoissani enkä malta odottaa pientä poikaani syntyväksi <3. Onhan se kiva että on sitten molemmat, mutta lapsiluku ei varmastikaan meidän osalta jääne kahteen jos vaan luonto suo meille vielä kolmannen jossain vaiheessa .

Oli pakko tehdä sämpylöitä tänään kun on maha mennyt aika kovalle, liekö sitten tuon rautakuurin ansiota osittain ainakin, vaikka en joka päivä otakaan. Laitoin monta desiä ruisjauhoja, täysjyvägrahamjauhoja, kuidukas-leseseosta, spelttimannaa ja vielä auringonkukan siemeniä. Oikein sekaleipää . Mutta tosi hyvää lämpösinä ja metvurstin kera sekä hyvin täyttävää.

Eilen kävin taasen vaappumassa lenkin, mutta nyt ei tullut onneksi kovin supisteluja. Liekkö tahti ollut sitten hitaampi tms. No, sitten viimeisen kuukauden aikana voisi jo tulla niitä supistuksia enemmänkin, nyt niitä on päivässä 1-5 kpl.

RauRau ja pikku-ukko 29+5

 

Kiitos onnitteluista! Nyt pitäis saada vielä mies ylipuhuttua tekemään (liian iso) tarjous kohteesta, johon oon ihastunu

Aikamoisia kommentteja kyllä ihmiset laukoo! Lieneekö sitten epäonnistunutta small talkia? Menee vähän samalle osastolle mahan koon kommentoinnin kanssa. Ehkä sukupuoli ja mahan koko onkin ne yleisimmät kommentit mitä raskaana olleessa kuulee?

Lapsen terveydestä. En olekaan ehkä tässä ketjussa tilittänyt mun miehen perinnöllisestä sairaudesta, joka periytyy 50 % todennäköisyydellä. Mies elää siis ihan normaalia elämää, mutta kyllä se sairaus siellä taustalla vaikuttaa moneen asiaan meidän arjessa. Esikoisesta jo ensimmäiset kommentit mun raskauteen oli järkyttyneitä. Ihmiset oli meidän puolesta laittaneet meidän lokeroon, joka ei hanki lapsia. Esikoiselle tämä tauti ei sitten periytynyt ja pitkään vauvakuumeessa mietin, onko oikein toivoa tähän maailmaan lasta, jolla ei välttämättä ole kaikki hyvin. Tämä olikin iso erottava tekijä - mun mies pelkää sairauden periytymistä paljon enemmän kuin minä. Tämä toisen lapsen saaminen on siis mun ylipuhumisen tulosta ja pelkään et jonain päivänä joudun vielä ottamaan ison vastuun siitä että tähän ryhdyimme. Mutta siis, joka tapauksessa mun äitikin laukoi ennen kuin aloin toista odottaa että: "Ette kai te vaan aio hankkia toista lasta?" Että tältä pohjalta :'(

Asuntokaupat onkin ollu ihan loistavaa vastapainoa vauvan terveyden vatvomiselle. Sairauden periytyminen selvitetään vasta syntymän jälkeen, sitä ennen en tee tiedolla mitään.

Sinadrius ja mimmi 28+1

 

Se on totta, että jos aletaan kommentoimaan mahan koosta ni sukupuoli on myös listan kärjessä! Ja en voi ymmärtää ihmisiä, jotka "tekee" lapsia sukupuolen takia :kieh: Jos oikeesti sillä ajatuksella haluaa lisääntyä, et pitää saada tietty sukupuoli, ni eikö se jo aseta ennakkoasenteen tulevaan vauvaan ja siihen suhtautumiseen, jos sukupuoli sattuis olee väärä?! Tuli mieleen, kun joku oli jollekin kommentoinu sitä, et "me onneksi voitiin lopettaa siihen kahteen." Ihmeellistä!

Kutinaa (tisseissä ja masussa) on täällä ilmenny ja varsinki tisseissä oleva kutina on hankalaa julkisilla paikoilla

Eilen oli neuvola ja kaikki oli ok. Hb ei tosin ollu noussu ku kolme pykälää eli rautaa saan napsia nyt tuplana. Sf-mitta oli 26cm ja tasaista kasvua eli hyvä näin. Sunnuntaina vauva vissiin vaihto puolta mahassa, vasemmalta oikealle, ja aiheutti näin ollen kauheen vatsakrampin. Samanlainen kramppi oli viimeeksi sillon kuukaus sitten, ku poikkitilasta vaihto rt:aan. Pistää äiteen sisuskalut uuteen järjestykseen

Synnytystapa-arviossa en oo koskaan käyny ja vaikka lyhyt olen (158,5cm) ni hyvin mahtu isompiki tulemaan (esikoinen 3440g ja kuopus 4200g ). Tai en mä tiedä kattoko se neuvolalääkäri vikalla käynnillä sinne päin, et mahtuu tulemaan. Ei mulla oo kuvattu koskaan lantioo eikä sitä kuuluisaa nyrkkiäkään sisuksiin survottu tai takapuolen kautta kokeiltu mitään

Se ois heinäkuu ja tän kuun lopulla ois se kontrolliultra, missä selviää se istukan läheisyys kohdunsuuhun nähden. Eli tartteeko lyödä aika sektiolle vai saanko jännäillä alatiesynnytystä.

 

Velmutar En siis tarkoittanutkaan, että sanojat sen näin tarkoittaisi, mutta kyllähän se aika hölmöltä kuulostaa, jos näin erityislapsen äidille sanotaan, vai? Samahan pätee sukupuolikommentteihin ja muihinkin ajattelemattomuuksiin, eihän kukaan niillä varmasti mitään pahaa tarkoita eikä ne muuta oman lapsen arvoa suuntaan tai toiseen, mutta kyse on siitä, minkä tunteen noilla ajattelemattomilla kommenteilla voi kuulijalle tuottaa. Otin asian esille, koska minun näkökulmastani nuo asiat on todella samankaltaisia. Tietysti toivon tervettä lasta (en edes tiedä miten selviäisin toisen erityisen kanssa, jos totta puhutaan), mutta saanhan minä toivoa jompaa kumpaa sukupuoltakin. Muiden kommentoimana se kuitenkin yleensä vähän särähtää korvaan.

Täällä viimeisiä yövuoroja tehdään! Ensi yö menisi valvoessa ja sitten olisi vielä kaksi viikonvaihteessa. Muutama päivävuoro siihen päälle ja tämä mamma on lomalla!!!

 

Sinadrius <3 Ihanaa, että teille toinen tulossa. Ja sinulla vaikuttaa olevan tosi terve asenne. =)

Sydäntähti: Niin kyllähän sen itsekin ymmärtää, kun jotain möläytyksiä kuulee, ettei sanoja mitään pahaa tarkoittanut, mutta sen viestin vastaanottajan tunteet kun tulee peliin...

Olisihan minustakin ihanaa saada tyttö joukon jatkoksi. Mutta ihanaa on saada myös poika. Jossain vaiheessa (olisko ollut tuon kolmosen raskausaikana) vähän kriiseilin sitä, ettei meille koskaan tyttöä tule. Mutta sekin TUNNE oli käytävä selvästikin läpi, koska nyt ei ole semmoisia tunteita ollut. R-ultrassa kätilö kyllä vähän veikkas sukupuolta, mutta en usko yhteen veikkaukseen ja muutenkin kun olen kuullut, että ultrassa arveltu sukupuoli onkin ollut ihan toinen vauvan synnyttyä. Olen kyllä tosi utelias nyt ollut asian suhteen ja haluisin kuulla lisääkin veikkailuita, mutta ei ole niitä irronnut. No, varmaan 2 kuukauden päästä tietää! Että kasvaako se futisjoukkue.

Kävin tänään neuvolassa. Ja sokrumittailijat: sanoin tätille, et mä en jotenkin luota tähän mittariin. Hyviä arvoja mulle on nyt tullut, mutta joskus tulee outoja lukemia ja tyyliin minuutin päästä eri reiästä hyvä lukema. No, täti sanoi, että kokeillaas vielä mittari nro 3! Menin labraan otattaan paastoarvon mittarin kanssa. Mittari näytti 6.9 (siis korkein ikinä!). Aloin jo siinä vähän epäillä mittaria... Täti laitto viestin parin tunnin päästä. Joo, pidä mittari 2, se on luotettavampi kuin tämä mittari 3! Suoninäyte ollut 5.4! "Hänen ymmärrys loppuu nyt tähän!" No, nyt pidän ehkä jopa 3 päivän tauon mittailuissa, ihanaa... meillä kun ohje, että kahtena päivänä viikossa mitataan. Oon vaan mittaillu useemmin, kun oon halunnu saada selkeetä kokonaiskuvaa sokruista ja tilannetta jotenkin haltuun.

Paino vähän pudonnut, mistä sain kiitosta. Sf-mitta myös pudonnut -oli nyt 29, kun 2 viikkoa sitten 31.5. Eli tiputtiin yläkäyrän yläpuolelta himppu keskikäyrän yläpuolelle. Th sanoi, että älä tästä huolestu, sillä ed. kerralla mittasi toinen th (josta tulee mun uusi th kun vanha lähtee toisiin tehtäviin). Tän vanhan th:n mittauksien mukaan menee tasaisesti kasvu. Ennenkin oon törmänny tähän, että eri mittaajien mittaukset aiheuttaa heittelyä käyrällä.

Muuten kaikki ok. =)

Velmutar 31+0

 

Sairaalan lääkärillä käyty ja vauvaa päästy taas kurkkimaan. Pelottavalle näytti kyllä, kun lääkäri yritti näyttää meille kasvoja, mutta ne näkyi vaan täysin edestä päin. Nenä oli lytyssä ja muutenkin näytti ihan ET:ltä, välillä meni koko pää mustaksi ja silmät oli kuopalla. Jospa sieltä kuitenkin söpöläinen syntyisi. Painoarvio 1250g, eli täysin viikkoja vastaava. Kaikki muutenkin hyvin. Sanoi vaan, kun mulla taas se iso istukka, että nyt ei tosiaankaan kannata syödä sokeria, kun se siirtyy suoraan vauvaan ja isolla istukalla jo suuremmat mahikset muutenkin saada iso lapsi (esikoinenkin oli sen 4215g). Käytiin ultran jälkeen kahvilla, niin otin sitten suolaista piirakkaa ja mies suklaakakkua. Nyyh. Tämmöselle sokeriaddiktille tulee olemaan pitkät kuukaudet! Mutta jospa tämä paasto auttais, eikä raskauden jälkeen tekis enää mieli syödä niin paljon herkkuja. Kävin ostamassa itelle mansikoita, herneitä ja kirsikoita; herkuttelen kesällä niillä vaikka paljon maksaakin.

Minä oon kuullu nyt reilun viikon sisällä kahdesti, että ootko varma että ootat vaan yhtä lasta?!

Vuuti ja ET 28+1

 

Kommentoinnista, olen myös kuullut ja ymmärrän, että jos on erityislapsen äiti tai tietää että sellainen on tulossa, niin kommentti "ihan sama kunhan on terve" tuntuu varmasti pahalta. Sillä rakashan se oma lapsi on, juuri sellaisena kun on <3 Ihmiset voi olla ajattelemattomia vaikka eivät ilkeitä haluaisikaan olla, ja tietysti se pitää yrittää ymmärtää.. Jotku kommentit ovat kuitenkin niin törkeitä ja loukkaavia että kyllä sanojallakin on niistä vastuu.. Kuten se mitä Sinadrius äitisi sinulle sanoi. Onnea muuten asuntokaupoista!

Vuuti, minä kans tänään kuulin kauhisteluja siitä miten isoksi vielä ehdin kasvaa, ja miten pystyn kohta enää liikkumaan :[ No, hyvin onnistuu ainakin vielä, tulin juuri salilta.

Vauveli jatkaa mahotonta menoa mahassa, pyörii ihan miten sattuu ja monottelee kovasti. Perjantaina ois neuvola, vähän jännittää mitä vaaka ja sf-mitta näyttävät.

Hispula ja LL 28+1

 

Voi pyhä jysäys mitä kaikkea tekin olette saaneet kuulla! Ei siis vain sukupuolesta vaan ihan kautta linjan. Kyllä meitä on moneen junaan ja osa on todella jäänyt sinne asemalle...

Minä sain kuin sainkin kutsun äitipolille kasvukontrolliin, ihanaa! Viikkoja on silloin 32+5 eli ihan passeli aikakin, helpotti oloa kovasti. Sillä mietin välillä itsekin onko tuolla todella yksi vai kaksi Neljästi kyllä todistettu yhden puolesta, joten on se uskottava.

Sinadriukselle minunkin puolestani onnittelut kauppojen johdosta Muistan itse tuon olotilan, olin kattoon hypätä kun kämppä meni kaupaksi ekalla näytöllä. Uutta ei ollut näköpiirissä ja asuttiinkin yli 3kk anoppilassa kotia etsimässä. Omaisuus odotteli vuokratussa varastossa. Kimppa-asuminen oli aivan mahtava kokemus ja niin se unelmakotikin löytyi tuona aikana.

Vuuti, minustakin vauva näytti ultrassa kaikkea muulta kuin söpöltä, varsin hurjalta ilmestykseltä enemmänkin! Etenkin mustat silmäkuopat oli melkoiset. 4D:ssä taas ei pahemmin saatu vilautusta kasvonpiirteistä, joten jännitys säilyy loppuun saakka

-Napsi 27+4-

 

Kommentoinpas minäkin vielä tuohon sukupuoli ja terveys asiaan. Mun mielestä vanhemmilla saa olla toive, mitä he odottavat. Minäkin olisin jotenkin haaveillut, että toinen olisi tyttö, koska olisin halunnut kasvattaa tytön ja tehdä tyttöjen juttuja. Kenties joskus kolmenkymmenen vuoden päästä kokeilla oman tyttären mahaa, kun siellä joku potkii. Mutta sitä ei nyt tule ikinä tapahtumaan, koska meillä lapset todnäk jää näihin kahteen. Siitä huolimatta olen ikionnellinen, että saamme toisen lapsen! Eli vaikka tahtoni ei toteudukaan, niin se ei estä olemasta hirmu onnellinen. Silti mielestäni mulla oli oikeus siihen toiveeseen. Olen kyllä lohduttautunut ajatuksella, että mun tytöstä olis saletisti tullut ikisinkku tai muuten vaan "lapsistakieltäytyjä" enkä olis kuitenkaan päässyt sitä raskausmahaa taputtelemaan Eihän sitä voi lapsiltaan mitään edellyttää vaan he tekeävät elämässään omat päätökset.

Ja sitten vielä siihen lapsen terveyteen. Minua ainakin pelottaa, että jos lapsi ei olekaan terve. Ei sen takia, ettenkö minä pärjäisi, vaan sen takia, että lapsi joutuisi kärsimään. Jos lapsi olisi "vain erityinen" eikä itse kärsisi, niin asia on varmasti helpompi kestää. Jos sairaus on kuitenkin esimerkiksi sydämessä ja vaatii jatkuvia leikkauksia, joista lapsi kärsii, niin se kyllä ottaa koville. Siksi toivon, että lapsi olisi edes suurin piirtein terve. Mies pelkää tätä vielä minua enemmän ja epäilen, että ikävimmän tapauksen sattuessa joutuisin lapsen lisäksi tukemaan myös miestäni. Mutta siitäkin varmasti jotenkin selvittäisiin.

Huh, mikä avautuminen! Mistä se oikein tuli?

Mulle oli TYKSistä suositeltu pelkopolilla käyntiä ja kätilön kanssa juttelua. Ajattelin, että tarttuisin tilaisuuteen, mutta pitää vielä soittaa TYKSiin ja kysäistä asiasta lisää. En tunne (ainakaan vielä) pelkääväni loppuraskautta, mutta lähinnä tunnen epävarmuutta siitä, että tuntuu kuin oikein kenellekään ei olisi loppuraskauden seuranta hallussa, vaikka sitä pitäisi seurata nyt erityisen tarkasti kun esikoisen kanssa kävi miten kävi. Meillä on siis kesälomista johtuen joka kerta neuvolassa eri tyyppi ja lääkärikin oli juuri aloittanut ammatissaan ja kyseli minulta asioita, jotka olisivat todella kuuluneet hänen asiatuntemukseensa. Mutta kai se tästä.

Keltakukka 31+jotain

 

Jatketaan keskustelua heinäkuun pinossa:

http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2395762-syyskuun-sopolaiset-3-heinakuussa/#post30053954