Syyskuun Söpöliinit 2012 - MEIDÄN KUU!!

eipä vielä ainakaan oo mitenkään muuten ollu erillainen olo refleksologin jälkeen muutako vähemmän supistellu =) mitä normaalisti, ihanaa vaihtelua sekin, jatkuvat harjotussupistuksen on aika rasittavia.

 

Heips,

tulinpa vaan hieman päivittelemään tilannetta kun sairaalassa käyty tarkituskäynnillä. Kaveri oli ihan oikeinpäin nyt sitten kuitenkin masussa ja muutenkin kaikki näytti hyvältä, syke oli hyvä, istukka hieman jo kalkkeutunut, mutta ei mitään vakavaa eli eilinen neuvola oli väärä hälytys, ei vaan jostain syystä eilen saanut selkoa kaverin asennosta joten ihan kiva kun tarkistivat...

Sen sijaan iloisia uutisia oli, että kohdunkaula on kadonnut kokonaan ja olen jo 3cm auki. Eli pikkuhiljaa alkaa hommat etenemään! Jee! Huomenna tuleekin tosiaan jo 41+0 viikot eli alkaa olla jo aikakin tulla maailmaan Ihanan paljon siis kuitenkin nuo suht kivuttomatkin supistukset voivat saada aikaan. Jännittää ja malttamatonta odottamista edessä <3

Wasabi 40+6

 

38+0 viikko käynnistyi täällä. Onnea kahdentuneille jälleen kerran!:flower:

Lieneekö Wasabilla sama neuvolantäti kuin minulla, kun minäkin tänään neuvolasta sain passituksen ultraan, kun oli epäilys jälkeläisen asennosta - päätä ei nimittäin löytynyt. Ultraaja löysi sen sitten ylempää kuin käsipelillä oli etsitty. Taas ei tartte liikkua tänä iltana, sen verran on murjottu tuota mahaa. Pää oli siis hyvin ylhäällä, ja on mahdollista, että tuo keksii vielä kääntyä ennen h-hetkeä. Sf-mitta oli pompannut reippaasti, 2cm viime viikosta, ollen nyt 38cm. Lapsivettä oli vaihteeksi runsaasti ja painoakin oli tullut 700g lisää. Olo on kyllä suuri, kun tuo mahakin pysyttelee korkeuksissa.
Myös flunssa on iskenyt. Jos ei maha ole tiellä, niin sitten on nenä tukossa - yöunet ovat jääneet hiukan vajaiksi. Ei onneksi tarvitse kuvitella kohta lähtevänsä synnyttämään, kun mitään merkkejä ei perjantain jälkeen ole ilmennyt. Silloin supisteli kolmisen tuntia 10 minuutin välein illalla, mutta tilanne meni ohi yön aikana.

Aika ikäviä nuo edellä olleet synnärikokemukset.

Minäkin synnyttelin ekaa 14 tuntia aikoinaan - yksin lähes koko ajan. Ei ollut oikein turvalinen olo. Edes vessaan en uskaltanut lähteä. Onhan työ synnärillä varmaan aika paljon kiinni siitä, miten paljon sisällä on synnyttäjiä, mutta etenkin ensisynnyttäjien kohdalla on ikävää jos kokemus jää huonoksi. Myös lapsivuodeosastolla sain huonoa kohtelua sen yhden kerran kun pyysin apua - en ollut nimittäin ikinä pessyt vauvalta kakkaa, eikä kädet riittäneet. Huonekaveri soitti kellolla hoitajan avuksi, mutta sieltähän tulikin hoitaja, jonka tehtäviin moinen ei kuulunut (eli kai sairaanhoitaja oli), ja sain siitä kyllä kuulla sitten aika tylyin sanakääntein. Kolmosen kohdalla synnytys oli ihan hyvä tapahtuma, mitä nyt kätilöopiskelija itkeskeli minulle avioeroaan synnytyksen jälkeen kun hänelle selvisi että olen eronnut. Mutta osastolla kukaan ei kertonut mitään mistään. Niinpä ekana päivänä menivät ohi ruokailut ja kaikki, kun aiempien kanssa ruoka tuli huoneisiin. Myös sairaalasta lähteminen tehtiin supervaikeaksi yksinhuoltajalle. Taksilla olin menossa kotiin, jossa siskoni hoiti lapsia. Ei käynyt, vaan siskon ja kahden leikki-ikäisen piti matkta sairaalaan minua hakemaan (julkisilla), ajaaksemme sillä taksilla sitten kotiin...

Muutenkin se, että kohdellaan arvostavasti on tärkeää jo suhteen kehittymisen kannalta lapseenkin. Unohtuukohan kätilöltä liian helposti se, että syntymä ei ole kuitenkaan asiakkaalle mikään monta kertaa päivässä tapahtuva tekninen tilanne, vaan maailman ihmeellisin asia.
Joka synnytyksessä on ollut jotain huonoakin, mutta voittopuolisesti kuitenkin hyvää ekaa lukuunottamatta. Mutta tuo liukuhihnameininki on kyllä ollut joka kerran nähtävissä.

 

Inhottavaa lukea näitä teidän juttuja. On ikävää, että asiakaspalvelu on toisilla aivan hakusessa ja se, että potilaan oikeuksia ei tunneta. Kaikki pitää itse osata vaatia.
Olen tässä viime aikoina muistinvirkistykseksi lukenut teoksen "Terveydenhuollon juridiikka", että osaan sitten pitää puoleni Minulla on sen verran huonoja kokemuksia, että olen kyllä erittäin puolustuskannalla.

Huomenna "pääsen" sitten äitipolille. Alat ja sappihapot nousussa, joten saas nähdä, jääkö haaveeksi luonnollinen synnytyksen alku.

 

Täälläpäs on kirjoittelu vähän hiljentynyt. Liekö kaikki sitten synnyttämässä

Itsellä ei vieläkään ole juuri merkkejä siitä että pieni tahtoisi joskus tulla tuolta ulos. Pyrkii vaan jaloilla seinistä läpi... Neuvolassa tiistaina terkkari kuitenkin oli sitä mieltä että vauva on laskeutunut ja sf-mittakin oli hieman pienentynyt. Tällä kertaa ei ollut painokaan noussut vaan jopa hieman laskenut edellisestä kerrasta. Kaikki mittaukset ok. Seuraava neuvola taas ensi tiistaina. Luultavimmin tämä ei suostu syntymään ennen sitä ja vielä mennään neuvolaan.

Vähän hirvittää synnytys ja vastaanotto ja kohtelu synnärillä, kun on teidän kokemuksia lueskellut. Pitänee toivoa että henkilökunnalla olisi aikaa ja halua auttaa, kun itse sinne synnärille ensikertalaisena menen.

Nyt enää vajaa viikko laskettuun aikaan, joten eiköhän vauva ole maailmassa kolmen viikon sisällä. Aika kummallista miten tuo maha vaan muuttuu yhtäkkiä vauvaksi...

asjam ja pieni 39+1

 

Heips! Mulla on kokemusta neljästä odotuksesta ja kolmesta synnytyksestä. Yleensä ottaen henkilökunta on ollut neutraalin asiallista. Vastaanotossa olevat ihmiset on niitä etäisempiä, tyyliin tiedot ylös ja mene odottamaan. Nämä kai myös vastaavat tuleviin puheluihin.
Kätilöitä on ollut moneen junaan. Itselleni riittää, että on asiansa osaava ja neutraalin mukava, en odota, että kätilö paneutuisi hoitooni koko tarmollaan varsinkaan hitaassa avautumisvaiheessa. On ok lähteä välillä pois, kunhan käy välillä tarkistamassa että kaikki on hyvin. Ymmärrän,että joskus vain on kiire. Silloin hoidetaan suoraviivaisemmin, eikä voi keskittyä pitkäksi aikaa yhteen potilaaseen. Se on sääli, mutta pakkotilanne.
Kätilöt tekevät raskasta työtä, mutta toisaalta itse ovat ammattinsa valinneet. Sen voi vaatia, että heidän pitää olla ystävällisiä herkässä tilassa oleville tuleville äideille. Sitä vain (kokemusta on) ottaa hyvin herkästi toisen sanomiset itseensä. Joskus kannattaa laittaa toisesta korvasta ulos ajattelemattomat tokaisut. Helpommalla pääsee, kun kasvattaa nahkaa paksummaksi.
Eka odotuksella odotti enemmän henkilökunnalta; tukea, paneutumista ja kiireettömyyttä. Sitä tarvitsikin enemmän. Nyt neljättä odottaessa olen sopeutunut siihen, että minulle annetaan välttämätön hoito, hyvä, neuraali, asiantunteva. Olen tosin kuullut, että on lämpimiäkin kätilöitö, jotka jaksavat keskittyä juuri Sinuun. Kuin ihmisiä ihmiselle. Olisihan se hienoa, mutta asiallinen hoitokin riittää kyllä minulle.
Siis mikähän oli pointtini. Ei kannata ottaa itseensä jos joku jotain tokaisee ajattelemattomasti. Nothing personal I think. Ei niin mukavia tyyppejä voi sattua kohdalle, eikä ne oo sen arvosia, että kannattaisi enempää niitten sanomisia jäädä vatvomaan. Siis nää,jotka suorittaa lyhkäsiä toimenpiteitä. Monta tuntia itseä hoitavalta kätilöltä kyllä odotan vähintäänkin sitä ystävällisyyttä!
Huomenna tasan 37 eli vielä on viikkoja edessä, ennen kuin vauva päättää tulla maailmaan (näin asennoitunut
T Sumppa83
Ja onnea kaikille vauvan saaneille!

 

Huomentapäivää ja onnea kaikille vauvansa saaneille

Täällä enää alle viikko laskettuun aikaan ja jännittää kyllä kovasti. Eniten jännittää just toi että miten siel synnärillä sit otetaan vastaan ja jos ollaan töykeitä. Moon niin herkkä ihmine Ei yhtään helpottanu toi Reetakaroliinan kokemus, kun ite kans tyksiin menossa :O kun sain keskenmenon (vk 12 ultrassa huomattiin) ja aloitettiin lääkkeellinen keskeytys niin mulla nousi viikko sen keskeytyksen aloituksen jälkeen tosiaan kuume 39 ja kun soitin sinne, niin eka puhelussa käskettiin vain jäädä kotiin odottelemaan ja soitella jos olossa tulee muutoksia. Onneks myöhemmin samana iltana vastas eri hoitaja ja sano heti et voin mennä näytille ja kyseessähän oli silloin verenmyrkytys. Nyt on tullu noi jutut mieleen ja pyörittelen kaikkia kauhuskenaarioita mielessäni, et mikä voi mennä pieleen...

Onko teillä muilla kuukautiskivun kaltaisia kipuja? Kun mä kärsin muutenkin kovista kuukautiskivuista ja nyt täs loppuraskaudessa on niitä tullu. Nytkin kaks edellistä yötä on polttanu mahaa tosi kovaa . Mut se ei kuitenkaan helpota juurkaan vaan on jatkuvaa, eli ei kaiketi ole supistuksia? Tyhmältä tuntuu kun mietin tällasiakin asioita, et tunnistanko sit varmasti sen oikean supistuksen jne.. Ja just jännitän sitä et sit joku kerta ku tulee synnärille lähettyä, niin mitään synnytykseen viittavaa ei ookkaan tapahtunut ja mulle nauretaan, että mitäs tänne tulit. Ilmeisestikään noi mun kipuni ei kuitenkaan sit mitään ole, kun ovat sit aina jossain vaiheessa loppuneet.

Onko teillä kellää muulla tota streptokokki B:tä? Aattelin, että miten käytännössä toimii toi homma, antibiootin laitto ym? Netistä en uskalla noita tarinoita lukea, ettei ala liikaa jännittään. Ja sitäkin oon miettiny et estääkö se varmasti sen ettei vauva saa multa pöpöä?

Huh olipas oikeen jännitysahdistuskirjotus :O Anteeksi!! Mukavaa loppuviikkoa ja hyvää vointia silti kaikille

elvina 39+1

 

elvina Mulla ainakin on niitä kuukautiskipuja..säteilee selkään ja alamahaan..Ollu nyt jo muutaman päivän. Välillä on olo että ne menkat alkaa ihan justiinsa Toisilla niitä tulee ja voi ennakoida synnytystä tai sitten ei Mun vastaus autto varmaan tosi paljon

Täällä tänään 38+0 Neuvolakin oli aamulla eikä siellä ihmeitä, viikon päästä taas uudelleen. Ja tod.näköisesti sinne saa mennäkin..tuskin tässä ollaan lähdössä ihan heti synnyttämään..

Maha on ruennu kutisemaan hirveesti..nahka venyy ja paukkuu..vielä ei ole kyllä tullu uusia arpia, kun esikoisen aikaan niitä tuli. Onneksi ei kovin tummia!

 

Täällä ois tänään jo 41+0. Mulla on mennyt jo ihan täysin usko siihen, että tää synnytys käynnistyy omin avuin. Toissapäivänä oli viimeinen neuvolakäynti, siellä kaikki hyvin, ja sain ajan yliaikaiskontrolliin, joka on sitten sunnuntaina aamusta. Mahdollisesti ens viikon torstaina sitten käynnistetään jos/kun ei sitä ennen lähde itsestään syntymään. Eli ensi viikkoa odotellessa...

 

Elvina mulla on nyt otettu kahella viimesellä polikäynnillä toi strepto-B viljely (eka näytteessä oli jotain epäselvää), kun mullahan yks lapsi sairastu ton bakteerin takia synnytyksen yhteydessä. Se antibiootti laitetaan siis synnytyksen ajaks tipan kautta äidille menemään ja yleensä se ehkäsee lapsen bakteeritartunnan. Se on kuulemma hyvin yleinen bakteeri ihmisillä, mut ei ole jatkuvasti "iskussa" ja sen takia sitä tippaa ei automaattisesti laiteta joka synnytykseen vaikka se olis joskus aihettanu tartunnan. Mä ymmärsin myös sen niin, että kun synnytys on ohi ei antibioottia enää tiputeta, ainakaan jos äidillä ei ole mitään oireita. Eli ei syytä paniikkiin

Koski ja Jäppinen 38+4

 

Onnea jakaantuneille!! :flower:

Tulin merkkailemaan pinon ja lukemaan kuulumiset!

kaktuspiikki ja poitsu 3 viikkoa

 

Tää vauva ei sitten synny millään! Tiistai iltana soitin synnärille hirveiden ylävatsakipujen ja kutinan takia. Lähettiin sitten käymään siellä ja supistuksiakin alko jo tulla. Ottivat tarkkailuun ja tänää pääsin kotiin. Nyt on jo kolmatta kymmentä tuntia supistuksia suht säännöllisesti ja kipeetäkin tekee välillä. Alavatsa on ihan hellänä kun niin paljon kiristäny monta kymmentä tuntia. Kohdunsuu on sormelle auki ja kanavaa jäljella pari senttiä mutta pehmentyny. Onneks nyt kuitenkin jotain tapahtunu, eilen oli vielä kiinni. Käynnistää eivät kuulemma ala kun se sektio alla. En kyllä sitä leikkaustakaan halua, toivotaan että vois sitten sillä ballongilla yrittää käynnistää tai avautuisin sen verran että saatais kalvot puhki. Ens keskiviikkona poli aika ja sillon saa kyllä jotain tapahtua, kysyn jos alkaisvat pikkuhiljaa käynnistellä. Niin eri mielipiteet eri lääkäreillä, jotkut sanoo että voi käynnistää vaikka sektio alla mutta alotetaan varovaisesti ja jotkut taas sanoo ettei ollenkaan voi. Ota nyt selvää. Noh, nyt kotona tässä kärvistelen kipujen kanssa ja toivon että synnytys lähtee kunnolla itekseen käyntiin.

Riikka&Niisku 38+3

 

Riikka Sen verran kommentoin tuohon käynnistykseen että sen 18 päivän aikana mitä minä osastolla makoilin odottaen käynnistystä niin siinä kerkesi monta äitiä pyörähtää kellä sektio takana ja nyt sitten käynnistivät. Tosiaan ihme homma miten lääkäreiden mielipide eroaa!
Jospa sullakin alkaisivat jotain tekemään ja se käynnistys sujuisi hyvin eikä jumisi paikoilleen niin kuin mulla. Sekin on tympeetä maata tuskissaan ja oottaa avautumista. Ite olen tyytyväinen että tekivaät sektion lopulta. Hyvin olen toipunut ja poitsullakin kaikki hyvin!

Tsemppiä kaikille!! Loppu häämöttää! =)

 

Mietinkin just sitä että kuunteleeko lääkärit mua jos sanon että haluaisin että yrittävät edes käynnistää? Kohdusuu on kuitenkin jo kypsyny ettei ihan nollasta lähetä. kun en tosiaan haluaisi sitä leikkausta ellei sitten ihan pakko. Luulis että yleensä se on toisinpäin että äiti haluaa sektion kun alatiesynnytyksen.. en tiiä, ehkä se selviää ens viikolla.

 

Minulla olisi tänään käynnistetty, mutta halusin jäädä odottamaan spontaania alkua. Sappihapot ja alat nousussa, mutta eivät vielä hälyttävällä tasolla. Eli seurantaa ja tarkkailua, mutta siihen päädyttiin, että alkuviikosta on vauva viimeistään ulkona, yli lasketun ajan ei aiota montaa päivää päästää.

Kalvot olisi siis voitu jo puhkaista, sen verran oli auki. Lääkäri teki ronskimman tutkimuksen ja se sai kyllä aikaan supistuksia. Nyt tosin näyttävät hiipuneen.

Ikpi 39+4.

 

Minulla todettiin tuo streptokokki b viikolla 25+. Lääkäri otti viljelyn ennenaikaisen supistelun takia. Sain kuurin antibioottia emättimeen laitettavana voiteena. Loppuraskaudesta otettiin uudestaan viljely kontrollinäytteenä, mikä sitten oli negatiivinen. Terkkarin mukaan saattavat laittaa synnytyksen yhteydessä antibioottitipan, vaikka viimeisin näyte olikin neg. Sen ilmeisesti pitäisi varmistaa se ettei lapselle tule ainakaan sitä tartuntana.

 

Limatulppa irtos tossa parisen tuntia sitten. Tuli tosi iso klöntti, vähän oli rusehtavaa joukossa. Nyt joka vessa reissu paperiin tulee limaa. Jos se tästä alkais. Supistelee samalla lailla kun aikasemminkin. Hirveet kivut tuolla alavatsassa ja alapäässä. Yritän nyt käydä nukkumaan että sais levättyä. Onko muilla kokemuksia tosta limatulpasta? Kyllähän se vähän enteilee synnytystä mutta se miten kauan vielä menee niin ei voi tietää.

 

Riikka90, mäki joo yllätyin miten iso ja miten paljon sitä limatulppaa oikeesti onkaan. 5-6 päivää tullut osissa ja silti tuntunut, että vessareissuilla klöntit on olleet isoja. Välillä jo ihmettelinkin, että miten paljon sitä voi oikein riittää yöllä taisi tulla "viimeiset", koska nyt mukana oli jo hieman veriviirujakin ja supistukset ovat kipeytyneet entisestään. Harmikseni kuitenkaan supistukset eivät sitten yöllä jatkuneet kuin muutaman tunnin. Nyt aamulla jatkuneet puolikipeinä "valmistelevina" supistuksina, jotka pian toivon mukaan vahvistuvat, kun viikkojakin on jo 41+1. Kovasti toivon, että tässä viikonlopun aikana päästäis tositoimiin kun kohdunkaula on kokonaan kadonnut ja auki sen 3cm - enää tarvittais ne säännölliset supistukset!

Mutta tosiaan minulla ei ainakaan limatulppa siis ollut merkki, että heti lähtö koittaisi vaikka selkeesti valmistelutyötä tekeekin ja supistuksia lisää Toivotaan, että sulla tilanne olis toinen ja saisit nyytin pian maailmaan.

Äippä_88, me mennään samoilla viikoilla ja kateellisena kuuntelin, että teillä sielläpäin näköjään otetaan yliaikaiskontrolliin ja käynnistykseen aiemmin kuin täällä meillä. Itselläni siis vasta tiistaina rv 41+5 olis yliaikaiskontrolli ja ilmeisesti vasta normaalisti 42+2 se käynnistys jos tää maha-asukas ei aiemmin päätä maailmaan tulla. Vaikka oireet on nousussa ja toiveita spontaaniin käynnistykseen onkin olen silti vielä mielessäni menossa tiistaina yliaikaiskontrolliin pessimisti ei pety.

Ihmeellisen seesteisesti ja kärsivällisesti odottava Wasabi 41+1... kärsivällisyys ei normaalisti oo todellakaan mun vahvin luonteenpiirre

 

wasabi joo täällä yliaikaiskontrolli on viikoilla 41+3, ja ilmeisesti käynnistellään 42+0, tai ainakin terkka nyt viimeisellä neuvolakäynnillä sanoi, että varmaan torstaiksi antavat sitten käynnistysajan.

Täälläkin limaa tullut jo useampana päivänä, tänä aamuna aika reilustikin, mutta mitään veriviiruja ei ole joukossa ollut. Maha myös toiminut vähän turhankin hyvin viimeiset pari päivää. Kyllähän se saa toivomaan, että tää täältä itsekseen lähtis tulemaan, mutta oon kyllä asennoitunut jo siihen, että käynnistykseen asti mennään, ettei ole sitten ehkä niin paha pettymys, jos sunnuntain yliaikaiskontrollissa ei tuolla alakerrassa ole mitään muutosta tapahtunut, ja näin ollen ei sieltä varmaan omin avuin lähde tulemaan.

 

BiBa, joo mulla kans tuntuu just siltä, että menkat alkaa ihan just nyt, ja oikeastaan on hiukan voimakkaampaa kun voimakkaimmatkaan menkkakivut, kun nää säteilee selkäänkin niin paljon! Toivottavasti olis nyt jollain lailla valmistelevia kipuja.

Eilen kävin taas vyöhyketerapeutilla ja siellä rupes kans kauheesti alavatsaa ja selkää polttaa kun olin ensin selällään. Piti sit vähän hakee asentoja et olis hyvä olla. Sit kun pääsin kotiin, ni ei oo kipuja tullu. Varasin vielä ensi viikollekin ajan.

Koski, oliko se niin, että sulla ei sit sillon ku sun lapsi sairastui tohon streptoon niin ollu tiedossa, et sulla on toi pöpö? Eli ei mennyt antibioottia? Huh, onneks tuntuu olevan aika yleinen tuo, niin eiköhän ne osaa sen siellä synnärillä sitten hoitaa. Mul on vaan tullu uniin kaikkia kummallisuuksia ja kauhukuvia, et kuinka mulle ei annetakaan mitään antibioottia ja vauva sairastuu..

Kumma juttu, kun tähän asti on selvinny aika hyvin ilman mitään jännityksiä, eikä oo synnytystä ees tullu mietittyä ja nyt yhtäkkiä tuleekin semmonen olo, et en pysty siihen. :O Mutta kaipa se luonto sen jotenkin hoitaa!

tsemppiä kaikille meille
elvina 39+2

 

Elvina joo siis mulla ei tiedetty sillon, että oli toi strepto-B, ja synnytys sillon käynnisty lapsivesien menolla ilman suppareita, eli se, että lapsi oli mahassa ilman vettä useamman tunnin vielä kuulemma edesauttoi sairastumista. N. 12 tuntia syntymästä vauva oli mennyt harmaaksi ja haukkonut henkeä, jolloin se kiikutettiin teholle ja laitettiin tippaan, epäiltiin keuhkokuumetta ja vaikka mitä kun tulehdusarvot oli korkeet. 10 päivää tiputettiin antibioottia ja vauva virkisty pikkuhiljaa, eikä mitään jäänyt tuosta hommasta vikaa. Ite, kun jälkeenpäin on tuosta streptosta tullut enemmän tietoa, epäilen että mulla oli toi jo ekan lapsen synnytyksessä, koska mulla oli yllättäen kova kuume ja tulehdusarvot pilvissä ilman näkyvää syytä, ei ollu flunssaa eikä mitään, vaan toi kuume. Sillon laittovat mulle antibiootin sen kuumeen takia tipan kautta synnytyksen ajaks, eikä lapsi sillon sairastunut. Mulla ei siis sillon selvinnyt kuumeen syy, eli jäi epäselväks mistä johtui, mutta tosiaan nyt olen lukenut, että strepto saattaa aiheuttaa äidille kovan kuumeen synnytyksen aikana... Eli mä ainakin luotan, että jos strepto on synnytyksen aikana niin äidille laitettu antibiootti-tippa auttaa, ettei vauva sairastu.

Koski ja Jäppinen 38+5

muoks. Niin ja viimesimmässä synnytyksessä mulla ei ollu mitään tippaa kun en edes tienny, ettei strepto häviä mihinkään elimistöstä, enkä siis älynny kysellä mitään asiasta. Sillon bakteeri ei sit ollu ilmeisesti "aktiivinen", koska vauva ei sairastunu.

 

Mulla myös tuo strepto-b, ja supisteluja ollut ihan 14 viikolta lähtien, lähes päivittäin. Eivät suostuneet sitä aiemmin testaamaan, kuin vasta rv 33 kun menin svo:n kun supisteli pelottavan paljon ja kipeesti noin vähäisillä viikoilla. (silloin oli mulla ainakin tosi mukavat kätilö ja lääkäri, sanoivat että hyvä kun tulit tarkistuttamaan tilanteen. Mulla jäi tosi hyvä fiilis sieltä, ne ei ollenkaan vähätelleet ensikertalaisen huolia ja pelkoja. Tämä siis tayssissa) Ja sehän oli positiivinen se viljelyn tulos... Mutta eihän sille mitään tehty, ab-tippa vaa sit ku synnyttämään meen. Itteä hirvittää just eniten se, miten käy jos lapsivesi menee kotona. Meillä kuitenkin reilun tunnin matka sairalaan. Kerkiääköhän lapsi jo siinä ajassa saamaan sen tartunnan?

Neuvolassa käyty ja kaikki ok. Hemoglobiini noussut jo 119, ja nyt en ole kolmeen viikkoon syönyt rautaa! Lisäksi sf-mitta ei ollut noussut, mut ei kyllä laskenutkaan. Paino taas.. noussut ihan liikaa. Mutta kun mun vaan tekeee mieli syödä kaikkea hyvää...

Pääsispä jo synnyttämään.. Jokohan Keesha on päässyt tosi toimiin? Inhottavasti kohdelleet sua kyllä siellä sairaalalla..

 

Villaruusu mun ymmärtääkseni se ei tartu vauvalle ihan heti kun vesi menee vaan ennemminkin sit siinä vaiheessa kun se tulee synnytyskanavan läpi. Voi olla että oon väärässä, mut luulis ainakin, että jos se tarttuis ihan niin herkästi, niin kyllä varmaan hoito olis äidille toisenlainen Ja vaikka äidillä olis toi strepto, niin se ei läheskään aina edes tartu vauvaan, vaan muistaakseni se tartuntaprosentti oli melkosen pieni. Eli ei kannata tosiaankaan etukäteen hirveesti stressata, kun sekään ei oo vauvalle hyväks :heart:

muoks. Tarkistin tuon, kuin herkästi se tarttuu vauvaan, niin yhden artikkelin mukaan vaan 1-3% vauvoista sairastuu ja se tosiaan tarttuu synnytyskanavasta vauvaan jos on tarttuakseen, eli aika pieni on toi tarttumisvaara

 

Täälläpä on hiljaista. Syyskuiset on varmaan synnyttämässä tai nauttimassa vauva tuoksuisesta arjesta

Tänne ei oloissa ihmeitä. Menkkajomottelua satunnaisesti ja pikku jomotuksia mutta ei mitään kummempaa. Tulis edes jotaina limatulpaa tms No laskettuun vielä vajaa pari viikkoo niin odotellaan kärsivällisesti

Biba ja tytsky 38+2

 

Taidan olla aika kummallinen tyyppi. Jopa itseäni ihmetyttää, kun aiemmin on aina ollut kiire saada vauva ja nyt en sitten ottanut edes tarjottua käynnistystä vastaan. Olisin siis saanut viime torstaina kalvojen puhkaiun ja siitä varmasti olisi muutamassa tunnissa ollut vauva sylissä, mutta halusin jäädä odottamaan luonnollista alkua. Lääkäri kyllä oli sitä mieltä, että alkuviikosta pitää synnyttää, jos ei nyt sitä ennen vauva tule itsekseen. Apua, en todella tiedä mitä tehdä. Arvot eivät ole riskirajoilla, itse asiassa sappihapot olivat jopa laskeneet, mutta silti lääkäri oli tätä mieltä. Alat on kyllä nousussa.

Huomenna siis rv:t tasan 40.