Syyskuun Sydänkäpyset *S Y Y S K U U*

Viikunalle onnittelut poikavauvasta, hienoa kun olette päässeet kotiin. Mutta voi vain kuvitella, miltä tuntuu kun saa tietää, että lapsella on vamma. Paljon voimia!!

Monenlaisia asioita täällä nousee, niin kuin tuo Marjan tilanne, on diabetesta ja kaikkea muuta, aika pelottavaa varmasti! Kyllä kannattaa viedä asioita eteenpäin, mutta niissäkin asioissa saattaa käsittely kestää.

Itellä huomenna äitiyspoli, toivottavasti saa jotain tietoa, pitääkö neuvolan terkan ennuste käynnistämisestä paikkansa. Alunperin siellä sairaalassa ja polilla tutkittiin raskausmyrkytyksen varalta, mutta nyt onneksi paineet ja valkkarit pysyneet aisoissa, joten saa nähdä...

Kseena ja tyyppi 40 + 1
 
Hei!

Onnittelut kaikille vauvansa saaneille ja haleja niille, joilla kaikki ei ole mennyt hyvin. Olen taustalla lukenut teidän juttuja keväästä asti. Kiitos kovasti – luettavaa on riittänyt ;) Muuton ja raksan takia en vain ole ehtinyt itse kirjoittaa. Raskaus ja synnytys sujuivat hyvin. Meikäläiselle saa päivittää seuraavaa: Poika syntyi 6.9. viikoilla 39+2. Painoa 3660 g ja pituutta 50 cm, päänympärys 34 cm ja pisteitä 9 – 9. Synnytys käynnistyi ilman mitään ennakkovaroituksia keskellä yötä vesien menolla, kuin elokuvissa. Vedet meni kuin saavista kaatamalla ja tunnin päästä alkoivat supistukset.

Vauva-arjen keskeltä en enää juuri ehdi koneellekaan, joten toivotan teille kaikille oikein hyvää jatkoa!

T: onnellinen Springrose ja Kerkko-vauva, 1 vk
 
Vihdoinkin se odotus palkittiin meilläkin. Eilen syntyi pikkuneiti. Pituutta neidillä oli 52cm ja painoa 3655g.

Olin eilen vain tulossa sairaalaan yliaikaiskontrolliin, mutta niin vaan aamulla lorahti pikkutippa lapsivettä ja autoon noustessa tuli jo eka napakampi supistus. Mulle kyllä tehtiin normaali yliaikaiskontrolli ja koko ajan vaan supisteli lisää ja lisää. Siinä vaiheessa kun tarkastus oli ohi ja kysyttiin että vieläkö oon lähössä kotiin, niin ei siinä supistelukivuissa enää voinnut ees aatella lähtevänsä kotiin.
Synnytys meni ihan hyvin. Yllättävän nopeesti mun mielestä. Ekaks käytin ilokaasua ja sitten kun supistukset paheni niin sain epiduraalin. Epiduraali ehti juuri niin kauan vaikuttaa, kun olin jo melkein kokonaan auki. Ponnistusvaihe kesti 8minuuttia.

Tässä nyt lyhykäisyydessään mun synnytyskertomus, kun sitä täältä laitokselta kirjoittelen, kun tuo pikkuneiti vaan nukkuu ja tuhisee tossa vieressä:heart:

riikka ja melkein 1vuorokauden ikäinen pikkuneiti
 
Onnea kaikille vauvaantuneille :heart:
Viikunalle isot voimahalit erityislapsen kanssa.. Mun sisko sai Downtytön viimevuonna ja kaikesta huolimatta, kyllä se niin on, että erityislapsi yleensä on se läheisin. Harmi, että näin kävi, mutta uskon, että rakkauden määrä korvaa kaiken!

Jimii mä olen saanut ne kortisonipiikit kypsyttää vauvan keuhkot, joten se siitä keuhkojen kypsymättömyydestä....
 
No nyt sitte on varattu huomiselle neuvolaa verenpaineenmittaus ja pissatesti.. samalla kysäsin että mitäs se lääkäri kirjas siitä kohdunsuusta niin kuullemma lukee papereissa että kanavaa jäljellä kohdunsuu auki 1 sormelle.. ja nyt iski epätoivo TAAS! ei tää tuu ulos..ei supistuksia eikä mitää.. eilen pyyhkiessä pikkasen tuli vertalimakalvoilta sisätutkimuksen seurauksena ja paperiin jäi myös paksua kellertävää limaa.. kai se sitä tulppaa on.. mutta jotenki vaikee uskoo että mitää tapahtuis ku olo ennallaa mitä nyt kivut pikkasen lantiolla ja häpyluulla pahentunu.. Argh!
 
Lämpimät onnittelut kaikista pikkupaketeista!!! Ja lämpimiä ajatuksia kaikille odottaville!

Käynnistyksestä: Mulla eka käynnistettiin, koska meni yli, eikä kohdun suulla ollut tapahtunut mitään. Elikkäs 42+1 käynnistettiin, kohdunsuu kiinni ja kiinteä, kaulaa 3cm. Sain kolme cytotecpalaa päivän aikana (eka n. klo 9:00), eikä palaset aiheuttaneet mitään koko päivän aikana, kunnes n. klo 21:00 lorahti lapsivedet ja alkoi neljän tunnin supistus. Kestosupistuksen seurauksena neiti tuli maailmaan vähän ennen yhtä yöllä. Kivut olivat tosi kovat, koska en ehtinyt saada lievitystä, sillä salit olivat täynnä. Jos olisin saliin päässyt, uskoisin, että kokemukseni olisi ollut mieluisampi, sinne kun olisi mieskin päässyt mukaan, eikä olisi tarvinnut aueta yksin...

Oma napa: Jos supistuksia tulisi, jakaisin ne ilomielin teille kaikille! Mulla on nimittäin ihan varmasti joku rokko!! Tää on ihan hirveetä! Mulla on jalat kädet rakkuloilla ja tulipunaiset, aivan kuin kävelisi nastojen päällä ja käsillä ei voi edes tarttua mihinkään, lisäksi maha on pienemmillä rakkuloilla. Yöllä en pystynyt nukkumaan silmäystäkään kun kutitti ja kirveli ihan hel:mad:sti. Luulen tän olevan enterorokkoa, kun esikoisella oli hieman samankaltaisia oireita viime viikolla (onneksi lievempinä!). Olin aamulla labrassa ja kovasti odottelen tuloksia... Mutta jos niissä ei oo mitään häikkää, niin tälle ei oo tehtävissä yhtikäs mitään. Enkä todellakaan voi lähtee synnyttämään, kun en pystyis ees vauvaan koskemaan näillä megatulehdusräpylöillä. Sais pieni vielä pahemman taudin. Aaargh. Miten voi kaiken kökön lisäks tulla vielä tällanen tauti loppumetreillä?

Mun supistukset siis muutamaks päiväks, niitä eniten tarvitseville, olkaa hyvä!
Kiippu & kj (38+0)
 
Onnea pikkuisista Hipsunen, Viikuna, Springrose ja riikka086! :flower:

Marja onneksi soitit ja sait vihdoin positiivisempia uutisia! Toivotaan parasta, et pieni tulee joko itse ulos tai pääset käynnistykseen. Tsemppiä kovasti! :)

Kiippu toivottavasti paranet pian. Tuntuu kyllä ihan hullulta miten näin loppumetreillä voi vielä tuollainenkin vaiva iskeä päälle. Muutenkin olo on mitä on... :hug:

Carlotta taisi kysellä supistuksista. Ei näy täälläkään... Muutama sellainen harjoitus supistus tai niiksi ainakin luulen, kun maha kovettuu, on pongattu, mutta ei kyllä yhtään mitään muuta... Kaverilta piti jo udella, et miltä ne tuntuu kun ei mitään tietoa. :)

Omassa olossa ei muuta muutosta, mutta tänää taitaa olla ensimmäinen kunnon kiukku päivä täälläkin. Ihan nuutunut olo ja kiukuttaa, kun ei mitään tekemistä siis mitään järkevää, joka vielä jaksaisi kiinnostaa! :kieh: Kävelyllä käväisin, mut siitä ei saa nykyään mitään muuta irti, kun kipeän lantion... huoh... Muutenkin tänää tuli ekaa kertaa mieleen, et vois tää jo ulostautua pikkuhiljaa... Eli liityn pian teidän muiden tavoin supistuksia toivovien kerhoon. :D

Valitukseksi meni tämäkin viesti... jaksamisia mammat ja supistuksia niitä toivoville. Tätä vauhtia meidän palstalaiset jakaantuu, niin pakkohan se meidän loppujenkin vuoro on kohta jo tulla... ;)

Miranna- ja möykky 39+2
 
Heippa!

Onnittelut vauvoista Viikuna, Springrose ja riikka086! :flower: Viikunalle erityishalaukset ja jaksamista :hug:

Kiipun rokko kuulostaa tosi inhottavalta, toivottavasti paranet pian ja sun tapauksessa vauva päättää pysyä vielä sisällä, kunnes paranet! :hug:

Näin unta, että Hassel sai pojan. Liekö enneuni...? :D

( . ) Sukkapuikkopistoja ja epämääräisiä kipuja, mutta EI supistuksia. Asennoitusmisharjoitukset näiden vapaapäivien arvostamiseen jatkuu... Toisaalta odottaa jo niin kamalasti synnytystä, toisaalta mua ainakin jännittää miten se menee viime kerran traumojen jälkeen ja miten arki kahden pikkulapsen kanssa lähtee sujumaan. No, mennään päivä kerrallaan :) Pitäis opetella olemaan joka hetki odottamatta sitä synnytyksen käynnistymistä ;)

Reipasta päivää! :)

Mayah ja Pupu 38+5 :heart:
 
hei täälläkin vielä yhdessä kasassa ollaan. la poksuttiin 38+0 ja iltaisin aina on sitä menkkamaista jomotusta selässä jas sit kaks napakkaa supistustusta tuli tänää mut siihen se jäi.

Oliko muita hyvin kikkoja joilla saada synnytys käyntiin??

neuvolassa kaikki asiat ok ja paino edelleen vaan se 9kg lähtöpainosta.

onnea vauvansa saaneille, ei täällä kovin montaa ole joilla olis yli menny odotus. no omaa lähtöä tässä odotellessa.
mulle voi päivitää iäks 24v tänään on synttärit eikä taida vauva lahjaksi ehtiä ainakaan tänään.

kaneli ja pieni 38+3
 
Hyppään tuolta elokuisten puolelta kommentoimaan Viikunalle. Teidän tarina kuulosti niin samalle kuin esikoiseni syntymä. Synnytys käynnistettiin mun hepatogestoosin vuoksi 38+. Tyttö syntyi huonokuntoisena (pisteet 4-6) ja kiidätettiin suoraan hengiyskatkojen vuoksi lasten teholle. Monien tutkimusten jälkeen magneetissa todettiin vasemmalla "merkityksetön" vuoto ja oikealla pieni verenvuoto, joka kuitenkin olisi voinut jättää jälkensä kehitykseen. Tytön eeg:ssä oli myös poikkeamaa joka ei kuitenkaan ollut purkauksia eli kohtauksiin liittyviä. Tytölle aloitettiin kuitenkin kohtauslääke, joka saatiin purettua vasta muutaman kuukauden päästä kun eeg oli täysin normaali. Tytön "tonus" oli matala, minkä vuoksi olivat huolissaan kehityksestä. Kotiin päästiin noin2,5vkon ikäisenä. Tyttö kävi säännöllisesti kontrolleissa siihen saakka että lähti kävelemään ja nyt meillä on kotona täysin terve 2,5-vuotias.

En halua kirjoituksella tuoda "turhia" toiveita, mutta uskon että näillä pienillä on uskomaton kyky selvitä ja aivot ovat vielä hyvin muovautuvat. Terveet alueet aivoissa voivat ottaa hoitaakseen vaurioituneiden alueiden tehtäviä. Teillä hyvä juttu on ehdottomasti että ainakaan vielä ei epilepsiaa ole, koska se pysäyttää kehityksen. Kannattaa vaatia (jos ei teillä jo olekin) fysioterapeutin ohjausta/lapselle fysioterapiaa koska on paljon mitä pystytte tekemään kotona ihan normaali arjessa tukeaksenne pienokaisen kehitystä heti alusta asti. Itse olen ammatiltani ft. ja esikoiseni kohdalla tein kyllä kaiken mitä tiesin tehtävissä olevan kehityksen tukemiseksi. En tiedä oliko sillä asiaan vaikutusta, sitähän ei kukaan pysty sanomaan, mutta tyttö kehittyi ikätasonsa mukaisesti. Toki on mahdollista että myöhemmin voi tulla vielä oppimisvaikeuksia ym. mutta itsestä ne tuntuu vähältä. Silloinkun tyttö syntyi toivoin koko sydämestäni että tyttö kehittyisi sen verran että pystyy liikkumaan edes jotenkin ja nauttiimaan elämästä ja meidän kohdalla saavutettiin paljon enemmän. Siitä olen kiitollinen jokapäivä edelleen!!!!

Vaikean alun jälkeen itselläni tunteen myllersi melkoista vuoristorataa ja jouduin myös hyväksymään sen että meillä voi olla erityislapsi. Kannattaa puhua asiasta ja huolista, ettei niitä jää yksin miettimään. Mutta itsestäni tuntuu että juuri vaikeuksien vuoksi lapsi oli entistä rakkaampi, eikä sitä rakkautta vähennä mitkään vammat, päinvastoin. Ajattelin aina että tyttömme on taistelija ja selviytyjä kun noin kovasta alusta huolimatta selvisi hengissä.

Toivon teille paljon voimia ja kaikkea hyvää pienelle erityis lapsellenne elämän alkumetreillä! :hug: :heart:
 
ette usko! miehelle just nyt soittaa joku TAAS ja kyselee, että jokojoko?! koska koska? tuleeko jouluksi?! :D :D :LOL:

(mä en vastaa enää puhelimeen ollenkaan, sain tarpeekseni siitä yhdestä, eiku anteeksi kahdesta soitosta ja sitten naamakirjassa on tullut jopa yks kysely :D)

anoppi soitti miehelle, kun meistä ei kuulu - ei olla kauheen kovia pitämään yhteyttä sukulaisiin muutenkaan - ja sanoi, että kaikki kyselee häneltä, kun kukana ei meille uskalla soitella :LOL: hah, ihan oikein, että anoppi saa kärsiä :D

onnea viikunalle ja perheelle! paljon voimia tulevaisuuteen! :hug: toivottavasti oireet jäävät pieniksi! mulla on lähipiirissä ihana ihana erityislapsi, joka myös on kärsinyt kohdussa hapenpuutteesta, onhan sen kanssa välillä haastavaa varmasti, mutta ainakin minun suhtautumiseni kehitysvammaisen lapsen saamisen mahdollisuuteen muuttui aika paljon kun tutustuin tähän poikaan, on se niin ihana :heart: Toivon teille kaikkea hyvää jatkoon! :hug:

onnea Springrose! :flower:

Onnea riikka! :heart:

hassel: missäs luuhaat? ;) meikäläinen kokeilee nyt omenoiden poimimista, katotaan kuin käy - tänään ei ole supistellut, on ollut vaan ihan karmean huono olo... miehelle ei kuulemma käy tänään synnytys, kun pitää päästä ensin pelaamaan jalkapalloa... sen jälkeen sitten käy... ;) jaahas vai niin :D

supparituulia ja käynnistystuulia ja hyviä vointeja jokaiselle! :hug:
tömpsis ja super 40+5
 
viikunalle onnittelut pojasta, ja Mädchenin tapaan marsan sanoihin yhdyn myös. Paljon jaksamista :hug:

marja, no niin, hyvä että jotain tapahtui :)

Noopusta kiva kuulla, ja mukavaa että sujuu hyvin :)

Springroselle onnea pojasta ja riikalle tytöstä :)

Kiippu, tosi tylsää, pikaista paranemista!!!

Omaa napaa...
Ä-polilla käyty. Lapsi on edelleen pieni, painoarvio 1820g (2 viikkoa sitten 2570g). Omalla käyrällään kasvaa kyllä, mutta alakäyrillä. Napavirtaus kuitenkin erinomainen, eli ravintoa saa tarpeeksi. Ei osannut sanoa, mikä sen tekee sitten että pieni on. Raskausmyrkytyslabrat otettiin varuiksi tänään, huomenna saa kuulla jos niissä on häikkää.
Laittoi ajan ensi viikolle tiistaille (jolloin 40+0) ja kysyin että käynnistävätkö jos ei kasvua tapahdu kauheasti. Todennäköisesti, vastasi.
Kysyi, että kestänkö vielä viikon ja sanoin, että jos mun on ihan pakko. Tais huomata että olin ihan kypsä. sanoi sitten, että jos psyyke tuntuu pettävän(selitin turvotukset, käden puutumisen, kivut öisin ja huonot yöt...) niin saa olla yhteyksissä.

Teki sitten vielä kohdunsuun tarkistuksen, 3cm auki ja kanavaa 1cm. Pyöritteli sormillaan kipeästi kalvoja ja sanoi että se saattaa käynnistellä luonnollisesti.
Kysyin sitten että onko nyt toiveita että alkaisi reippaasti tapahtumaan kun aukikin 3cm ja sanoi että toiveita nyt on. Netistä sitten äsken luin, että sakilla on mennyt viikkojakin vielä vaikka ollut auki sen verran....
No, toivotaan, toivotaan.....
 
Onnittelut taas kaikille oman nyyttinsä saaneille! :flower:

Viikunalle lisäksi halaus :hug: ja toivotaan, että aivovauriot jäävät mahdollisimman pieniksi.

Kiipulle pikaista paranemista! Kuulostaa tosi inhottavalta. :( Minä voisin ottaa tänne muutaman supistuksen. ;)

Tänään on kokeiltu shoppailun tehoa synnytyksen edistäjänä. Muutama kipeä supistus, ei muuta.

Kurpitsainen ja mörrimöykky 39+6
 
Onnentoivotukset vauvatuneille

Pakko oli tulla jokojoko kyselyjä kommentoimaan. Mun perhe tietää siis ettei minulta kannata kysellä kuin sitten rv 41+jotain..jos sittenkään:mad: Aina on kyllä lasten syntymät ilmoitettu:whistle: Mutta anoppi tivaa joka kerta kun nähdään,asuu siis lähellä ja useita kertoja viikossa törmätään tai käydään puolin ja toisin...niin aina sen pitää udella että eikö jo,onko mitään tuntemusta,miten me saatais se jo syntymään:stick: AAAARRRHGGG!
No kaiken huippu tapahtui aamulla. Asumme siis omakotitalossa ja naapureita näkee just ehkä pensasaidan läpi. No mun mies joutui yöllä hakemaan siskonsa työpaikan juhla-illalliselta kun käly oli viiniä ruualla juonut..naapuri oli sitten yöllä nähnyt kun meidän pihasta oli auto lähtenyt ja ajatellut että nyt tuli mulle lähtö:LOL: Ja aamulla kun olin lapsille aamupalaa laittamassa yöpaita vielä päällä niin naapurin tädiltä tulee viesti että joko syntyi? Pikkasen kiehahti,että noinko sitä seurataan kaikkia mun tekemisiä ja kulkemisia!!!! Naapuri on hyvin uskovainen, vanhoillislestadiolainen ihminen,mutta mun oli pakko vastata että mies se vaan oli siskonsa juoppokuskina:saint: niin tympäsi kyttääminen!!!
 
Kaikille vauvan saaneille onnittelut koko perheelle! :) Tsemppiä myös kaikille viimeisille viikoille ja kipujen kanssa kärvisteleville. Kyllä se odotus vielä palkitaan! :)

Poika on kyllä niin rauhallinen ja kiltti, ettei oltais voitu parempaa toivoa! :) Ei itke tai hermoile turhia (ei siis ole ainakaan äitiinsä tullut ;) ). Päivät kuluu erittäin nopeasti, mutta sitäkin ihanammin! Rakkaus poikaan kasvaa päivä päivältä :heart: Neuvolantätikin kävi eilen kehumassa poikaa ja äitiä :D Syntymäpaino on nyt saavutettu (sp 4270g ja eilen 4290g) ja äitiltä on lähtenyt raskauskilot (ne 13kg) ja pari kiloa niiden päälle! Vaunuilemassa ollaan käyty ja kaikki sujuu muutenkin, kuin luonnostaan. Kaikki sukulaisetkin ovat ihan rakastuneita tuohon pieneen mieheen, kuten myös vanhemmat ja isosisko :heart:

innoM + Poika 11 vrk :heart:
 

Yhteistyössä