*Tammikuun tähdet-11* marraskuu-10

Täällä alettiin sitten totuttelee kotiäidin arkeen taas, kävin eilen päivystyksessä ku kroppa ilmotteli jo ettei kannata töitä enää tehdä. Kirjotti sitten suoraan tän neljä viikkoa sairaslomaa äitiyslomaan asti ettei tarvi turhaan enää miettiä meneekö takasi vai ei Poika on kylläki pph ku päivät on varattu ja niistä maksetaan joka tapauksessa, ens vuonna pitäs sitten muutamaksi kuukaudeksi vaan vaihtua 10pvään kuussa. Ei oo päätöksiä vielä tullu mutta menee miten menee niin kelpaa mulle Kyllä se lapsukainen saa kotonaki olla jos ei hoitopaikkaa saa pitää. Jokatapauksessa kun muutetaan niin jää hoidosta kokonaan pois.

Mulla on Fuzzeista semmoset kokemukset vaan etten tykänny niistä, falskasi tosi paljon ku ei jotenki sopinu pojalle. Tällekään tulokkaalle en oo niitä ostellu. Sisävaipoilla ja kuorilla/villiksillä mennään muutenki ensimmäiset kuukauden enneku ees ajattelen taskuvaippoja Ne tuppaa kuitenki ihan pienellä falskaamaan niin varmin paketti on toi edellämainittu.

Mulla ois neuvolalääkäri huomenna, odotan mielenkiinnolla koska noita harkkasuppareita on tullu todella paljon ja viime aikoina ihan levossaki kera vihlonnan alapäässä. Jotenki on alkanu tuntuu siltä että jokohan tuolla tapahtuu jotaki. Mutta se selviää tosiaan huomenna.

Muutama ei nyt tuu mieleen mutta nythän tässä pitäs olla aikaa useemmin päivitellä kuulumisia

Susanna & Mytty 30+4 :heart:

 

Töitä jäljellä 3 viikkoa ja 2 päivää! Vähiin käy =)
Onko muille tullut mitään erityisiä himoja? Mulla on ihan kauheat suklaanhimot! Ärsyttää kun päätin raskauden alussa että syön terveellisesti ja liikun paljon läpi raskauden niin nyt tämä suklaanhimo meinaa pilata kaiken! Ruoka jota syön, on edelleen terveellistä perus kotiruokaa, syön ruisleipää ja hedelmiä mutta nyt suklaansyönti on lisääntynyt ja kaikkia kakkuja ja leivoksia tekisi mieli, karkkia taas ei tee mieli. Tiedän että saan kropan kuntoon syhnytyksen jälkeen n. puolessa vuodessa mutta sitä kauemmin se kestää mitä heikompi itsekuri mulla nyt on, toisaalta olen taas sitä mieltä että raskaana ollessa ei saa liikaa stressata omasta vartalosta, on tämä niin ihanaa ja ainutkertaista että pitäisi vaan nauttia. Mies lisää tahtomattaan mun huonoa omaatuntoa herkuttelusta kun on itse lisännyt treenaamista ja tiukentanut ruokavaliotaan.

Millaiset parisuhteet teillä muilla muuten on? Itse olen alkanut salaa odottaa ja toivoa miehen kosintaa. Ollaan siis vuoden päivät nyt seurusteltu ja nyt kun yhteinen lapsi on tulossa niin kihloihin ainakin haluaisin, naimisiinmenolla ei sitten ole niin kiire, sitä voin odottaa vaikka vielä pari vuotta. En kuitenkaan halua painostaa miestä enkä liikaa vihjailla asiasta, toivoisin että hän älyäisi (ja haluaisi omasta oloitteesta) minut joskus lähiaikoina yllättää kosinnalla.

MamaDeDos + tyttäreni 28+5

 

Dodii...
Saikkuahan sieltä napsahti tännekin ja lähete äitipolille. Kohdunsuu sormelle auki ja kohdunkaula hävinnyt, mikä on kyllä ihan normisettiä monisynnyttäjälle, mutta yhdistettynä jatkuvaan suppailuun vähän kehno yhdistelmä. Ainakin kaksi viikkoa siis lepuutusta.

MamaDeDos, hauskan samankaltaiset tilanteet meillä. Kielsin itse aikanaan miestäni kosimasta piiiiiitkiin aikoihin, koska olen ollut jo kertaalleen naimisissa ja tuntuu hölmöltä rengastaa jokainen vastaantulija. Nyt uskallan kuitenkin väittää, että eiköhän vastaus ole myöntävä, jos tuo keksii uskaltautua kosimaan.

Suklaa, kuten myös kaikki muutkin herkut, maistuvat täälläkin. Nyt noiden suppailujen takia on liikkuminen ollut aivan minimissä ja painoa olikin sitten tullut iloisesti +800g/vko... :ashamed:
Mutta mullakin on lähtenyt aina kertyneet kilot ihan helposti pois, joten en jaksa stressata. Tulkoot kiloja, ehtii niitä sitten karistella myöhemmin. Onpahan vähän vararavintoa, jonka voimin imettää! :saint:

Toivottavasti, Susanna, se vihlominen ei ole saanut mitään huonoa aikaan kohdunsuulla. Peukkuja huomiseen tarkastukseen!

Kreecher ja Ötys 29+3

 

Perho Joo tosiaan pittääpä itekki vähän seurailla työmiesten työaikoja meille on kyllä tehty alustava budjetti suunnitelma keittiöfirmasta.. työnosuus ja kaapit siinä eritelty, saa nähä pitääkö paikkansa, ei ainakaan siinä kauhealta kuulostanu!
Hah, laitettiin miehen kans huvikseen tuo hoitolisähakemus.. aateltiin ettei varmaan tuu mitään, niin arvatkaa! 12,97e kuussa miinus se 20prossaa eli jotaki kymppi kuussa JIPPII! parempi ku ei mitään ;D
noh nyt on tosiaan keittiöremppa sillä mallilla että lattia on hiottu ja väriä on siihen laitettu.. kaapit tuli tänään, olohuoneessa ei siis mahu liikkumaan! Huomena aamusta aletaan sitte ootteleen remppamiehiä töihin!
28+2

 

Heippa! Tulin pikaisesti kertomaan kuulumiset...

Tänään oli toinen neuvolalääkäri.

Hb 135
Prot -
Gluk -
Verenpaine 136/83
Paino 78kg (yhteensä 9,5kg)
Sf-mittaa ei lääkäri mitannut (unohtikohan?) tunnusteli kyllä kohdun korkeuden
Syke +140
Sisätutkimuksessa cervix korkealla, suljettuna, n. 2cm pitkä

Paikalla oli myös lääkkiksenopiskelija ekaa päivää ja lääkäri selitti hyvin kaiken kun koitti samalla neuvoa opiskelijaa. Tuo kohdunsuun tutkiminen vaan tuntui kestävän kauan kun niin perusteellisesti kertoili asioita eikä se tunnu mitenkään mukavalta...

Sokerirasituksen tulokset sain myös. Eli eka arvo 4,9, toka 7,0 ja kolmas 6,5 eli kaikki kunnossa, ei jatkotutkimuksia sen osalta

Sain mukaan ensi kerralle täytettäväksi vanhemmille lomakkeet joissa kysellään mielialoista, riidoista yms.

Nyt on lähdettävä hakemaan äitiyspakkaus postista! =)

Heta & Hippo 28+4

 

Täällä ei kummempaa...

Neuvola kuulumiset:

Paino:+500g
Turvotus:+
RR:142/78 (JEE!)
Pissa:-
Hb:120
Sf:25.5
Sykkeet:140+
Tarjonta:Viisto
Liikkeet:++

Ei kummempaa! POKS 30 Taffo ja HyytiKyppynen..

 

Meillekään ei mitään ihmeitä kuulu, mutta eilen piipahdin "neuvolassa".

Paino: +8,5kg lähtöpainoon (viimeisen kuukauden sisällä tullut vain pari kiloa)
Paineet: 110/70 (kotona aina paljon alhaisempi)
Sf-mitta: 25cm
Vauvan sykkeet: n. 145 (tähän asti ultrassa ollut aina alle 130, nyt taisi olla enemmän hereillä)
Tarjonta: kyljellään pää alaspäin, selkä mun oikeaa kylkeä vasten

Sokeritestiin hoputteli vähän, mutta kun ei ehdi... Täällä tehdään nyt kolmen tunnin testi, eli siihen menee melkein koko päivä kun labra on toisessa kaupungissa.

Oli myös ihmeissään siitä, että jatkan vielä töissä, enkä ole ollut päivääkään sairaslomalla. On ilmeisesti ihan yleistä, että lääkärit määräävät saikulle jo pari kolme kuukautta ennen laskettua aikaa. Mutta kun työ ei ole fyysistä ja vielä on paljon tehtävää ennen joulukuun puoliväliä. Ihan hyvin olen tässä pärjännyt, suppareita tulee näin istaaltaankin, mutta eivät ole avanneet yhtään paikkoja, joten näin jatketaan.

Hankintoja pitää vielä tehdä, mutta yritän löytää käytettynä ja siihen menee aikaa Hakusessa on hoitopöytä lipastolla ja kuomurattaat, eipä oikeastaan sen kummempaa. Vaatteita ehkä vielä jokunen lisää. Kestoja ostin kirpparilta 15 kappaletta (yhden koon) plus kuusi erikokoista kuorta. Imut ovat luomumateriaalia ja nepparikiinnityksellä, merkki Popolino (?). Onko jollain kokemusta? Sain 35 eurolla koko paketin ja päälle vielä paketillisen silkkipaperia ja vaippojen kuljetuskassin, joten ei paha ollenkaan.

Parisuhteesta MamaDeDosille: me mentiin naimisiin kun kuopus oli vuoden. Mies kyllä kosi jo 3v aiemmin, kun esikoinen oli vasta syntynyt. Ehkä se sunkin mies siitä herkistyy polvilleen kun saa prinsessansa syliin

T. tyttötrio ja miss x 28+5

 

Tää antoi himoilleen vallan ja kävi ostamassa pussillisen sellasia ihania suklaapalloja ja niitä ahmin täällä työpäivän ratoksi Tuli sentään eilen käytyä jumpalla niin ei tästä herkuttelusta tarvitse potea niin kovin huonoa omaa tuntoa.

Kreecher On juu meillä aika samanlaiset elämäntilanteet. Juuri se että olen ollut jo kertaalleen naimisissa ja erosta vasta vuosi aikaa niin naimisiin ei ole kiire mutta olisihan se kiva että olisi se sormus ihan merkkinä siitä että kuuluu toiselle ja mieheltä se olisi osoitus minulle että loppuelämää tässä kuitenkin yhdessä suunnitellaan.

Tyttötrio Juuri tuota salaa toivoisinkin että mies kosisi lapsemme syntymän yhteydessä...jos itse olisin mies niin toimisin näin Mies kerran taisi sanoa jotain että hänellä on jokin tietty päivä tai aika mielessä milloin saattaisi kysymyksen ilmoille heitää, vuosipäivä meillä on ensi viikolla, samoin minun kolmekymppiset jotka olisivat olleet mahdolliset päivät mutta miehellä taitaa olla jotain muita suunnitelmia kuitenkin....jos ei kosintaa kuulu niin sitten mielenkiinnolla odotan synnytyspäivää...jos ei sittenkään niin jokohan sitä sitten alkaisi hienovaraisen vihjailun

MamaDeDos & tyttäreni 28+6

 

Heipä hei! Olen kyllä lähes päivittäin lukenut kuulumisia, mutta laiska itse kirjautumaan sisään

Parisuhdetilanne:Täällä ollaan jo naimisissa, seuraavaksi tulee 5 vuotta täyteen ja yhteiseloa muuten kohta 12 vuotta. Mentiin aikoinaan nopsaan kihloihin (1,5v seurustelun päätteeksi).MINÄ "kosaisin" silloin peräti 3 kertaa putkeen ja mies kieltäytyi(!). Kysyi sitten itse mun lakkiaispäivänä josko mentäisiin kihloihin 1,5v päivänä Oli kuulemma suunnitellut kysymystä vasta 2vuotis päivälle, mutta yllättäen minä hätähousuna ehdin ensin Naimisiin menoa sainkin sitten odottaa kauemmin, hiukan yli 6 vuotta! Siitäkin sain yskäistyä vihjaavasti pariin kertaan koskas sitä mahtais päästä kirkkoon asti ja mies "romanttisesti" sitten vilkaisi kännykkäkalenteriaan, että miten ois 1.7.?Kysyin onko se lauantai ja kun sain myöntävän vastauksen niin siinäpä se romanttinen päätös sille

tyttötrio:Ai oikein ihmeteltiin, ettei ole vielä sairaspäiviä alla...kaikkea sitä kuulekin! Tai no mitäs täällä ihmettelen. Esikoista odottaessa olin alussa todella paljon saikulla verenvuotojen takia ja sitten kun ne helppas niin kipujen vuokse lähes joka toinen viikko töissä ja toinen saikulla aina rv28 asti. Sitten jäinkin varhennetulle ä-lomalle rv30 ja kummasti ne kivutkin helpotti Tämä odotus ollut sikäli ihana, että olen jaksanut olla töissä ja tahtoisin olla vielä kauemmin kuin annetaan On niin erilainen odotus verrattuna esikoiseen kun silloin keskenmenon pelko oli niin suuri kurjien kokemusten takia : / Tai oli se tässäkin alussa ton maaliskuisen menetyksen takia, mutta olo oli muuten erilainen kun tiesi jo kertaalleen onnistuneen...

Hankinnat:Tuplarattaat on ainoat mitkä olen varannut, muuten kaikki vauvanvaatteet edelleen ullakolla. pinnis myös, mutta isken niiden kimppuun sitten joulukuun alussa kun joudun jäämään ensin talvilomille töistä ja siitä sitten suoraan äippälomalle

Voikaahan hyvin!

Toive81 ja Sintti POKS 29+0

 

Neuvolakuulumisia tulin päivittelemään:

Paino: +600g/vko
Turvotus: +
RR: 107/78
Pissa: -
hb: 131
sf: 26
Tarjonta: rt
Sykkeet: D144
Liikkeet:++

Eli kaikki tosi hyvin, hemppa on noussu itsestään ja pikkuinen vipelsi pakoon minkä kerkisi kun terkkari yritti selvittää, että onko se pää vai pylly kun pullottaa navan yläpuolella Eikä mulla verenpaineetkaan ole olleet noin hyvät koko raskausaikana Painosta sanoi vaan, että se kilo/viikko tahti parin kuukauden ajan on vaan ollut sitten vauvan kasvupyrähdys, kun nyt toi on tasottumaan päin itsestään vaikka en olekaan ruokailutottumuksia muutanut. Nyt on sitten 10 kg rikki ja 5 kg marginaalia jäljellä mikäli terkkaria on uskominen opcorn:

mussu81 kylläpäs helpotti kuulla, että liikkeet on sullakin muuttunu, iso kivi vierähti sydämeltä. Kiitos

Himoista Mua on koko raskauden himottanu laku ja salmiakki, mutta niitä en oo uskaltanu syödä kun toi verenpaine on koko ajan ollu korkeammalla kuin ihmisillä keskimäärin. Suklaata ei tee mieli, joten on tullu syötyä tähän asti aika terveellisesti KUNNES keksin siniset Mariannet Nyt on kauhee taistelu joka kerta kaupassa, kun teksi mieli ostaa pussi mukaan

Parisuhdetilanne me ollaan edetty aika ripeesti, miehellä oli suorastaan sitoutumisvimma Meillä oli sikäli erilainen tilanne kuin keskimäärin ihmisillä, että sovittiin jo seurustelun alussa, että muutetaan yhteen vasta häiden jälkeen Seurusteltiin vuosi (olin ilmottanu et aikasemmin mua ei saa kosia, ettei olla hätähousuja) ja sitten taktisesti varttia yli puolenyön ensimmäisen vuosipäivän jälkimainingeissa mies kosi :heart: Hääpäivä päätettiin saman tien ja häitä järjesteltiin vähän päälle vuosi. Jouluna tulee häistä kuluneeksi puolitoista vuotta. Eli auvoista avioelämää tällä hetkellä

Tuli mieleen, että onko täällä kellään ollut napalävistystä? Miten se on kestänyt raskauden ja mahan venymisen? Mulla oli kuutisen vuotta, ja otin sen sitten viime tammikuussa pois kun alettiin puhua vakavammin ehkäisyn poisjättämisestä. Kauaa toi reikä ei oo ehtiny kuitenkaan umpeutua, kun tärppäs kuviteltua aiemmin. Nyt kun maha on alkanu tosissaan kasvaa, niin huomaan että se on kiristyny ja kutiaa ja toi navan ympäristö on aika hassun mallinen ku se on kireempi tosta lävistyksen kohdalta. Toivoisin kauheesti, että ei repeäisi siitä erikseen : /


parel ja poika 29+6 (jee, huomenna poksuu uusi kymmen!)

 

Moikkis!

Täällä pitänyt sen verran kiirusta ettei ole kerinnyt kuin lukemaan muiden kuulumisia.
Poksahdellakin olis pitänyt eilen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Eli POKS

Itse tulin juuri reumapolilta ja uutiset ei ollut kovinkaan mieltä ylentäviä. Onneksi kumminkin lääkäri oli todella mukava. Meinasi, että mulla on raskausmyrkytys ja lisää sitten asiasta pe äitipolilla ellei olotilani muutu pahemmaksi. : /
Kummassakin lonkassa totesi olevan nivelrikkoa ultran perusteella ja sain puuduttavaa piikkiä selkääni, joten kipulääkitys jatkunee yhä ja sektio-suositus on nyt sitten sieltäkin äitipolille kirjattuna.
Verikokeitten tuloksia en vielä saanut.
Supistelua on ollut ja sellaisia mitkä on heijastanut kipua jalkoihin ja tuntuneet alaselässä.
Lähinnä jännittää nyt, että pääsenkö perjantaina edes kotiin. :|
Olotila ei siis kovin häävi ole. Turvotus on kova ja pahoinvointiakin on ollut, mutta viimeksi pissa oli puhdas ja seuraavan kerran se katotaan pe. Verenpaineisiin ei mun kohdalla voi kamalasti tuijottaa kun mulla on lääke mikä sitä alentaa. Ikinä aiemmissa raskauksissa ei ole moista vaivaa ollut.
Kipulääkkeitten rinnalle aloitettiin nyt reumaankin lääke, jonka tehoamista tosin joutuu jokusen viikon odottelemaan, mutta josko se auttaisi edes vauvan syntymän jälkeisiin oloihin.
Huomenna olisi vanhimman pojan koululääkäri jonne mun piti mennä mukaan, mutta saa nähdä josko asioin vaan puhelimitse kun nyt olen ma ollut tytön kanssa lääkärissä ja itse eilen hammaslääkärissä ja miehen kanssa asioilla ja tämä päivä mennyt lääkärissä ja pe pitis jaksaa tosiaan sinne äitipolille eli vois olla paikallaan nyt mennä siitä missä aita on matalin. |O
Niin ja kahtena päivänä tuli jotakin vettä pöksyihin suppareiden jälkeen... voiskohan olla lapsivedestä kysymys? Ihan kastui haaroväli housuistakin alkkareiden lisäksi. Noh, äitipolilla näkevät kumminkin lapsiveden määrän ja enään tuo ei ole toistunut, joten melko epäluuloisesti suhtaudun asiaan ja uskallan ihmetellä vielä kotona asiaa.

Sparkle Tuo tekemäsi kastemekko on kaunis! Kudon itsekin paljon, mutta mun viitseliäisyys ei varmaankaan riittäisi noin isoon työhön

Mun piti taas kommentoida vaikka mitä, mutta nyt iski ihan kamala väsy niin pitää hetki mennä huilaamaan. |O
Kaikille hyviä vointeja ja saikulla oleville runsaasti tsemppiä ja leppoisia köllöttelypäiviä ja pikaisia paranemisia oloon.


Madrex4 ja tyyppi 32+1

 

Parel Mulla oli kuopusta odottaessa napalävistys ja hölmönä pidin navassa korua liian pitkään. Se alkoi märkiä ja alkoi tavallaan kasvaa ulos kun maha venyi ja viimein loppuraskaudesta otin sen pois mutta liian myöhään. Nyt navan ylöpuolella on pyöreä arpi josta lähtee parin sentin mittaiset "sarvet" ylöspäin, eli tosi ruma arpi tuosta korusta jäi. Sulla tuskin tulee niin "pahaa jälkeä" jos olet kerran jo korusta luopunut.

MamaDeDos & Tyttäreni 28+6

 

No niin jos nyt vähän paremmalla ajalla kommentoisi muitakin juttuja...

Työssä jaksamisesta mullakin lääkäri kovin kyseli miten olen pärjännyt ja sanoi että heti sitten soitat saikkua jos tulee suppareita tai vaikka vaan jos väsyttää kovin. Tässä olisi vielä tämän viikon jälkeen 5 viikkoa jäljellä. Odotan kyllä äippälomalle pääsyä, mutta lähinnä siksi että työmotivaatio on laskenut. Varsinaisessa työssä ei ole vielä ongelmia ollut. Mitä nyt maha alkaa olla tiellä etukumarassa työasennossa. Täytyy varmaan kohta alkaa tehdä töitä seisaaltaan. Niin olen siis ammatiltani suuhygienisti...

Parisuhde Me ollaan tänään seurusteltu 9,5v. Kihloihin mentiin vajaan kolmen vuoden seurustelun jälkeen karkauspäivänä -04 (minä kosin). Mutta naimisiin en taida päästä ikinä. Mies ei ole oikein kiinnostunut asiasta. Tai onhan siitä puhuttu että voisi suostua menemään maistraatissa ilman mitään juhlia, mutta kun minä olisin niin halunnut kirkkohäät. Ihan pienet vaan, lähin suku ja ystävät paikalla. Ja vaikka mentäisiinkin naimisiin maistraatissa niin minusta pitäisi silti juhlistaa asiaa edes perheen ja ystävien kanssa. No jospa se pappi voisi vihkiä meidät vauvan kastetilaisuudessa...

Himoista Missään vaiheessa raskautta ei ole tullut omituisia mielitekoja. Olen vähän pettynyt, olisi ollut niin siistiä kertoilla syövänsä jotain ihmeellistä ruokayhdistelmiä. Mutta nyt olen huomannut että suklaata menisi vaikka joka päivä, vaikka aiemmin en ole oikein erityisesti edes pitänyt siitä.

Heta & Hippo 28+5

 

Madrex4 paljon sinulle jaksamisia kipujen kanssa, toivottavasti lääkitys alkaa auttamaan pian! :hug: Tovivotaan, ettei sulla ole lapsivettä tihkunut..onneksi se saadaan ä-polilla selville.

Monilla onkin ollut neuvoloita ja hyviä neuvolakuulumisia Nyt alkaakin sitten se neuvolassa "ramppaaminen" , kun loppu lähestyy..

Itse olen kotona hoitovapaalla, joten töissä jaksamista ei ole onneksi tarvinut miettiä. Nyt on viime aikoina harjoitussuppareita tullut tiuhaan tahtiin hommasta kuin hommasta Pitäis varmaan välillä löysätä kotonakin tahtia..

Mullakaan ei ole ollut kummepia himoja raskauden aikana..Karkin syönnin lopetin noin kuukausi sitten ja ei ole kyllä karkkia tehnyt mielikään enää. Suklaata haluttaisi syödä aina silloin tällöin ja ostinkin kaappiin Brunbergin tummaa sokeritonta suklaata. No ei sitäkään ole kulunut kuin muutama pala. Nyt ajattelin leipoa isänpäiväksi suklaatäytekakun ja tehdä sinne sellaista ihanaa suklaatäytettä väliin...jospa olisi sen jälkeen suklaanhimot vähäksi aikaa tyydytetty

Parisuhteesta. Seurusteltiin mieheni kanssa noin 3 vuotta, jonka jälkeen mentiin joulun aikoihin kihloihin. Samoihin aikoihin aloin odottaa esikoista yllätyksenä ja menimmekin sitten naimisiin maaliskuun alussa 2009. Häitä vietimme sukulaisten ja lähimpien ystävien kesken. Esikoinen syntyi sitten syksyllä. Nyt ollaan siis oltu naimisissa 1 vuotta ja 8 kk. Ja mikäs tässä ollessa.. Kovasti haaveillaan Pohjoiseen muutosta ja omasta pihapiiristä ja kodista

Elmi ja Minni 30+3

 

Huomenta!

Heh, kuulostipas toi mun edellinen viesti tosi maselta. Ei ollut tarkoitus.

Parisuhde asiaa. Kaikille sormusta odottaville toivotan sinnikkyyttä ja toivomuksen toteutumista. Me mentiin aikanaan kihloihin jo reilun 4kk:n yhdessäolon jälkeen ja naimisiin pari kk ennen kuin yhteinen lapsemme syntyi. Kosinta oli vähän niin kuin yhteinen päätös erään keskustelun jälkeen ja naimisiin meidän piti mennä pienen lähipiirin ollessa paikalla, mutta kaikesta hössöttämisestä karkasimmekin salaa kahdestaan vihille kirkossa ja pidimme sitten epävirallisen kahvittelutilaisuuden vasta kk tuosta vihkimisestä.
Nyt tosin meidänkin tarvitsisi mennä hankkimaan sormuksia lähiaikoina. Kihlamme on valkokultaa ja siihen halusin ehdottomasti yhden sormuksen rinnalle joka oli hopeaa, mutta se alkoikin ajan saatossa aiheuttamaan ihottumaa ja nyt olen sitten ollut ilman sormuksia ja varmaankin hommaamme jotkin kultaiset perusjutut. Tuli huomattua, että tuo valkokultainen ei oikein istu minkään muun korun kanssa kun ennemmin tuppaan käyttämään kultaa kuin hopeaa ja allergiatkin rajoittaa hieman. Eli sormusta täälläkin venaillaan, tosin hieman eri tilanne kumminkin. SILTI olen malttamaton.


Nyt pitää mennä herättelemään eskarilainen liikkeelle. On nimittäin kohta valokuvaus heidän pk:lla ja pitää saada ukkeli kondikseen kuvaa varten.


Joten: :wave:


Madrex4 ja tyyppi 32+2

 

Himoista niitä ei juurikaan ole tai niille ei anneta valtaa Oon nyt 2,5vkoa ollu syömättä karkkia ja semmosia, pullaa oon kyllä muutamat syöny ettei ihan herkuitta kummiskaan mene. Alko tuota painoa tulemaan ihan liikaa ja nyt se oliki sitten tippunu ku turvotuski väheni suolasen vähentämisen ansiosta.

Parisuhde naimisissa ollaan oltu yli 1,5 vuotta. Kihloihin mentiin aikanaan ku oltiin seurusteltu n.9kk. Nyt yhteistä taivalta on kokonaisuudessaan takana 5v9kk.

Töissä jaksamisesta tein siis viimesen työpäivän tasan 30+0. Sitten saikulle loppuajaksi. Neuvolatäti oli aivan ihmeissään siitä miten jaksoin noin pitkään ylipäätänsä tehdä tuota työtä. Oon siis kerrossiistijä, eli työ ei oo mitenkään helppoa vaan ihan kohtuu fyysistä hommaa jaloilla tököttäen koko ajan. Tuossa vaiheessa alko itellä vaan tuntuu ettei kroppa enää kestä vaan väsyy ihan pirusti siihen kanteluun ja ravaamiseen, joten lopetin suosiolla ettei mee siihen kuntoon ettei jaksa/pysty pojan kanssa mitään tekee. Sairaslomalla aiemmin tässä raskaudessa olin muutaman päivän mutten raskauden takia.

Itellä oli eilen neuvolalääkäri, siellä oli asiat ihan hyvin. Paikat on pehmentyny mutta kiinni silti eikä paljoa oo lyhentyny kohdunkaulakaan. Vihlomiset johtuu nyt lähinnä siitä varmaan että tää on pää alaspäin ja painunu alas. Puskee oikein kunnolla tuolla! Ultralla sitten pikaseen vilasi ja varmisti miten päin siellä ollaan :heart: Ens viikon tiistaina on painoarvioultra. Sf-mitta mulla ei nyt ollu kasvanu yhtään, sama 26cm mitä oli parisen viikkoa sitten. Mutta luultavasti nyt johtuu siitä että asento on muuttunu. Jos taas ei seuraavaan neuvolaan kasva niin sitten aletaan tutkii että kasvaako vauva normaalisti. Laitan tuohon loppuun vielä noi tiedot, suluissa edellisen kerran.

Painonmuutos : -525g (+950g)
Turvotus : + ( + + )
RR : 121/80 (124/83)
Pissa : puhdas (puhdas)
Hb : 126 (125)
Sydämensyke : 140 (148)
Liikkeet : ++ (++)
SF-mitta : 26 (26)
Tarjonta : RT

Susanna & Minimytty 30+6 :heart:

 

Tulin vaan poksumaan 29+0!

MamaDeDos & rakas tyttäreni

 

Nostellaanpa pino takaisin ykkössivulle.

Äitipolikäynti takana, ulkosuu auki sormelle, mutta tilanne kokonaisuudessa ihan ok. Lepoa ja uusi tsekkaus kahden viikon päästä.

Kreecher ja Ötys 29+5

 

Kreecher Toivottavasti pysyy tilanne ennallaan. Jaksamista lepäilyyn!

Hyvä että susannalla neuvolalääkärissä kaikki ok, jaksamista sinnekin ja hyvä että pääsit saikulle, ettei tarvitse liikaa itseään rasittaa.

Parisuhdetilanne semmoinen, että helmikuussa mentiin naimisiin. Yhteen muutettiin ja samalla kihloihin liki neljä vuotta sitten. Ihan ei ehditä ekaa hääpäivää viettää enää kahdestaan

Täällä ois sunnuntaille isyyspakkaus tekeillä. Mies lähti sopivasti huomiseen asti reissuun, niin ehdin rauhassa askarrella

Onkohan lantio alkanut nyt muuttua pikkuhiljaa ja valmistautua tulevaan. Kaikenlainen jalkojen isompi liike esim saapas pois jalasta, autosta nousu ym. aiheuttaa vähän kipua nivusiin. Ei sietämätöntä, mutta ei sitä huomaamattakaan voi olla. Yöllä kans herää kylkeä kääntäessä aina, kun mieluummin nostaa ittensä "käsien varassa ilmaan" ja kääntyy sitten, kuin että normaalisti pyörähtäisi.
Kunhan nyt ei pahemmaksi mene, että pääsee edelleen koiran kanssa ulos ym...
Ens to on neuvola, mutta eipä tälle asialle kai mitään voi tehdä, paitti jotain käytännön vinkekjä liikkeisiin.

 

Onko kellään teistä käytössä tai nyt ostettu vauvalle vaunuja joissa olisi ilmakenno tai umpikumirenkaat? Meillä on pojilla ollut käytössä vaubnut joissa oli ihan ilmakumirenkaat jotka olivat "pehmeät" ja hyvät työntää kaikissa sääolosuhteissa ja meni hyvin sekä soralla että asfaltilla. Nyt katselin netissä käytettyjä vaunuja joissa joissakin oli kovan näköiset ilmakenno tai umpikumirenkaat ja mietin että täristääkö ja rätiseekö ne jos työntää vaunuja asfaltilla tai muhkuraisella soratiellä?

MamaDeDos & tyttäreni 29+1

 

Poikkeampas merkkailemaan muutoin kovin hiljaiseen pinoon. Toivottavasti kaikilla kaikki hyvin!

Itselläni oli tänään aika äitipolille ja raskausmyrkytys-epäily saatiin poissuljettua. Oireet kuulemma johtuvat insuliineista, jotka ei minulle sovi eli lääkitystä rd:een vaihdettiin (mulla tipahtelee arvot tuonne 2,9 ihan hetkessä).Noh, toivottavasti nyt alkaisi olo helpottamaan. Turvotusta on ja tukisukkamääräyksenkin sain. Vauva voi hyvin ja painoksi saatiin 2,3kg. Oli raivotarjonnassa ja vaikka sektio onkin edessä niin toivon vauvan pysyvän noin päin sillä olo on itsellä silloin helpompi verrattuna siihen kun oli poikittain. Arvelinkin hieman tuota asennon muutosta kun maha tipahti ja hikka tuntui ihan suoraan alapäässä.
Ensimmäistä kertaa odotuksen aikana näkyi ultrassa myös sukupuoli ja saatiin siitä myös oikein lähipotretti. Ollaan oletettu, että poikalapsi olisi matkassa, mutta tyyppi osoittautuikin TYTÖKSI ja ihan varmuudella. :heart:
Kohdunkaula oli 2cm ja kiinni, joten kaikinpuolin siis ihan hyvillä mielin pääsin lähtemään kotia. Kovin pelotti etukäteen tuo edellisen lääkärin raskausmyrkytys-epäily.
Sektiota kaavailtiin viikolle 39 mistä aion vielä vääntää sillä kaikki lapsemme on syntyneet 38 viikolla viimeistään ja viimeisin synnytys kesti yhden tunnin, joten jännittää kuinka sitä sitten kerkinee kiireelliseen sektioon jos synnytys lähtee käyntiin aikaisemmin.
MUTTA nyt en siitä murehdi sillä aikaa vielä on.

Kaikille mukavaa viikonlopun alkua ja tulkaahan nyt kertoilemaan kuulumisia.



Madrex4 ja tyyppitär 32+3

 

noni pakko itekki kommentoida tähän parisuhde asiaan Me mentiin kihloihin 2kk seurustelun jälkeen kun mies kosi Ja lapsista sanoin että ensin pitää mennä naimisiin ennenku lapsia haluan niin päätettiin yhessä päivä ja nyt enskuussa tulee kuluneeksi 2v naimisissa ja esikoinen alkoi alulle myös joulukuussa 2008.. yhteiseloa takana melkein 4v nyt
nyt on jotenki niin vatta jumissa ja kipeä tästä istumisesta että pittää vääntäytyä nukkumaan vissin..
:/
28+5

 

Minulla on alkanut tämä "kuuluisa" loppuraskauden aamuherääminen nyt..niin ja yölläkin saatan heräillä ihan ilman mitään syytä. Tämä on kai sitä valmistautumista niihin yöheräilyihin vauvan syntymää ajatellen Eilen heräsin viideltä ja tänään sain venytettyä unia jopa kuuteen asti. No ihan mukava nauttia rauhassa aamukahvit ja pullat.

Tänään lähdenkin katsomaan itselle uusia silmälaseja ja haluaisin myös kokeilla piilolinssien käyttöä. Näkö ei kai ole huonontunut neljän vuoden aikana, ainakin itsestä siltä tuntuu.

Mamadedos Meidän rattaissa on nuo ilmakennorenkaat ja ne ovat kyllä oleet hyvät. Minulla ei ole kokemusta muista renkaista. Paitsi on meidän matkarattaissa kovat pienet renkaat mutta niitä käytetäänkin vain sisätiloissa, kun käydään kaupoissa ym.

Eilen sain pestyä turvakaukalon päälliset ja laitettua siihen vauvaa varten myös kaikki pehmusteet. Olisi ihana alkaa jo pesemään ja katselemaan varastosta vauvanvaatteita mutta on vielä se lipasto ostamatta mihin ne vaatteet ajattelin laittaa.

(.)Minusta alkoi tuntua eilen illalla, että mulle on taas tulossa se hepatogestoosi . Alkoi nimittäin kutiamaan jalkapohjia ja lopulta tuntui, että syyhyttää joka paikkaa. Nyt aamulla olo on parempi mutta saa nähdä joutuuko sitä soittamaan tänään Kättärin päivystykseen ja kyseleen, että mitä tehdään..En tiiä ottaako ne siellä viikonloppuna verikokeita vaan pitääkö mun oottaa maanantaihin. Ja minä olen niin toivonut, että selviän tämän raskauden ilman kutinoita ja lääkitystä..ja lääkärissä ramppaamisia..No jospa tämä olisi vain väärä hälytys!

Elmi ja Minni 30+6

 

Heippa kaikille!
Madrex4 Aika villiä varmaan kun sukupuoliveikkaus vaihtuukin toiseen. Vai oliko teille aikaisemmissa ultrissa lupailtu poikaa? Ja helpotus ettei kyse ollut raskausmyrkytyksestä.

Tsemppiä myös Kreecherille! Ja hyvä Susanna kun pääsit jo äitiyslomalle.

Parisuhteesta ja himoista on ollut juttua. Me ollan seurusteltu nelisen vuotta ja kuukausi ennen kun tulin raskaaksi kosin miestäni, joka silloin pisti asian mietintämyssyyn ja sanoi haluavansa itse kosia... Kun lapsi ilmoitti tulostaan oli mies koko kesän, että varmaan nyt kohta pitää kosia, ja kosihan tuo, elokuussa. Meidän on tarkoitus käydä maistraatissa ennen joulua ja sitten ensi syksynä juhlia häitä. Ja niistä himoista... Omenat, salmiakki, maitotuotteet, kaakao ja croissantit! En jaksa nyt stressata raskauskiloista (kotona ei onneksi ole vaakaa). Herkut olkoon niitä raskausiloja!

(.) Appivanhemmat on kylässä ja olenkin ottanut ilon irti siitä kun kerrankin on auto käytössä. Olimme katsomassa vaunuja ja vähän viisastuin, mutta täytyy sanoa että on ihan kauhean vaikea ensikertalaisena tietää mitä tarvii ja haluaa. Kombivaunuja olen ajatellut ja Brion Go näytti tosi näppärältä, mutta sitten jostain luin että istuinosan selkänojaa ei saa suoraksi alas. Brion Happy ja Emmaljungan Edge duo combia katselin myös. Kertokaa jos jollakin kokemuksia! En haluaisi kauhean raskaita vaunuja kun olemme julkisten kulkuneuvojen armoilla. Täällä ei ole talvella kovasti lunta joten sellainen malli jossa on pienemmät kääntyilevät etupyörät saattaisi toimia? Täällä monilla on myös isot "makuuvaunut" mutta en ole ihan vakuuttunut siita olisko se meidän juttu. Voi apua...

Muuten kaikki mallillaan. Hyviä vointeja kaikille!
Flip 29+5

 

Heipat!

Madrelle kovasti jaksuja kipujen kans. Aika kurjalta kuulostaa. Hyvä ettei kuitenkaan ollut raskausmyrkytystä!

Elmille piilareista, että voi olla ettet raskausaikana ja imetysaikana voi pitää, koska silmät kuivuvat. Minä en ole enää raskauksien jälkeen voinut käyttää kuin niitä superkosteuttavia päivälinssejä. Jotkut sanoo myös että näkö voi olla eri raskausaikana.

Ja Flipille vaunuista/rattaista: sama epätoivo täällä päällä, vaikka sentään jo kaksi lasta ennestään :ashamed: Meillä on ollut aiemmin vain matkarattaat turvakaukalolla, koska kantoliina paljon käytössä, mutta nyt ajattelin talveksi hommata sellaiset kuomurattaat. Jos olen oikein ymmärtänyt niin niissä renkaat on isommat ja muutenkin runko tukevampi kuin matkiksissa. Rattaiden pitää vain olla sellaiset, että selkänojan saa makuuasentoon, jotta siinä voi käyttää kantokoppaa. Tai meillä varmaan käyttöön tulee vain paksu lämpöpussi ja jalkapeite. Plussaa olis kyllä myös se, että sen kaukalon saisi klikattua päälle, se oli musta tosi kätevää kun vauvat ei tosiaankaan olleet sellaisia nukkuvina kannettavia Pari merkkiä on nyt sattunut silmiin, joissa ainakin makuuasento toimii: Carena Sprint ja Teutonia Timmy. Ekat halpikset ja Timmyt sitten kalliimmat. Niin yksi kriteeri meillä on myös se, että menevät pieneen tilaan eivätkä paina hirveästi. Ja tavaratilaakin saisi olla... Saapa nähdä löytyykö tällaisia ennen tammikuun loppua kun hintaakaan ei tarvisi olla paljoa. Vinkkejä kuulen minäkin mielelläni jos jollain on antaa!

(.) Vauva on tänään puskenut raivolla tuonne alapäähän ja se vihlonta on ollut aika eksoottista koettavaa Suppareitakin on ollut kiitettävästi, eilen illalla pari ihan kipeääkin. Tai kipu ei ole kyllä synnytyspolttoihin verrattavaa, vaan sellaista repivää. Mulla ainakin synnytyksen supparit on olleet sellaista tylppää puristavaa kipua. Ajattelin siis kuitenkin käydä maanantaina lekurilla josko se laittais mut saikulle. Jos sitä kerta täällä niin auliisti jaetaan niin otetaan sitten kaikki ilo irti. Tuli YELlin korkeampaa maksuakin just 6kk täyteen (nostin sen heti plussan jälkeen), eli ihan hyvät sairaspäivärahat tiedossa Olen siis yrittäjä, ja päiväraha lasketaan YEL-maksun mukaan. Töitä kyllä olisi vielä, mutta jospa ne odottavat sen verran.

Kirpparilta tein taas tänään huippulöytöjä. Vitosella lähti säkillinen vaatetta, joista osa näyttää käyttämättömiltä!

Tällaista tänne. Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille ja hyvää isänpäivää perheiden isille huomenna :flower:

Tyttötrio ja miss x 29+2