Tästä talosta löytyy myös ihan hirmuinen määrä harsoja! :wave: Ja käytän niitä vauvan kanssa myös melkein kaikkeen mahdolliseen. 
Noita vinkkejä oli jo ihan hirveesti tullut, mutta puklurätteinä meillä ihan ehdottomia ja kun meidän vauvat on olleet aika kovia pulauttelemaan. Ja sitten meillä tuo 1,5v. tyttö käyttää yöllä harsoa "unirättinä". Hänelle ei koskaan ole kelvannut tutti ja noista harsoista tulikin sitten alusta asti sellainen "turvantuoja".
Elviida uskoisin, että aika monella uudelleen synnyttäjällä tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun kunnon supistukset alkaa, niin mieleen, että mihinkäs sitä taas on tullut ryhdyttyä, kun ne kivut todella palautuu mieleen. Mulla oli kolmosta odottaessa synnytyspelko, vaikka kaikki mun synnytykset on menneet hyvin. Mulla kuitenkin synnytykset olleet niin nopeita ja rajuja, että se pelko tuli lähinnä siitä. Mitään puudutuksia sellaisessahan ei edes ehdi saamaan ja mulla kun nuo synnytykset ovat alkaneet niin alusta asti supistukset on tulleet 2min. välein ja olleet alusta loppuun asti yhtä voimakkaita. Onpa synnytyksetkin olleet sitten alle kahdessa tunnissa ohi, mutta lisäjännityksen olen sitten vielä saanut tästä 70km matkasta sairaalaan. Ponnistusvaiheet mulla on olleet 8min. ja 1min. välillä, että nekin tosi nopeesti, mutta kyllä siinäkin ehtii ilman niitä puudutuksia tuntea halkeavansa kappaleiksi. Nyt mulla ei synnytys varsinaisesti pelota, toki tiukempien supistusten aikaan tulee sellanen tunne, että huhhuh, mitä sitä vielä onkaan edessä ennen kuin vauva on sylissä. Ja tiedän, että mitä lähemmäs se synnytys tulee niin sitä enemmän voi alkaa rimakauhuakin ilmaantumaan. Mulla nelosen synnytys oli ohi puolessatoista tunnissa ekasta supistuksesta ja tyttö syntyi yhdellä ponnistuksella. Nopeesti mentiin siis taas, mutta synnytys kokonaisuutena oli niin helppo ja pääkoppakin pysyi synnytyksessä mukana ja itse rauhallisena tuosta rajuudesta huolimatta (toki olin osannut varautua siihen) että synnytyksestä jäi todella hyvä mieli. Nyt tolta pohjalta ei oo vielä kovaa jännitystä alkanut tulemaan. Tällä hetkellä eniten jännittää synnytyksessä se, että mitä jos kaikki ei enää tällä kertaa menekään niin hyvin, kaikkeahan voi sattua. Mutta jos sulla kovin rupeaa tuleva synnytys vaivaamaan mieltä, niin voisitkohan päästä pelkopolille asiasta jutteleen. Siellähän asiakkaat useimmiten onkin uudelleensynnyttäjiä.
Tisseistä mullakin on rinnat turvonnut, mutta maitoa ei tule. Ja yhdestäkään lapsesta ei ole tullut kuin olemattomia tippoja ennen vauvan syntymää. Maito on sitten kuitenkin riittänyt vauvoille hyvin ja oon imettänyt lapsia pitkään.
Nöhveli voi pöh! Katsotaan mitä ne sieltä neuvolasta noista arvoista sanovat. Oliko sulla ne muut ihan ok?
Mutta nyt lapset kaipaa äitiä, että palailempa linjoille taas paremmalla aikaa! :wave:
Lynette ja viides muru 30+5
Noita vinkkejä oli jo ihan hirveesti tullut, mutta puklurätteinä meillä ihan ehdottomia ja kun meidän vauvat on olleet aika kovia pulauttelemaan. Ja sitten meillä tuo 1,5v. tyttö käyttää yöllä harsoa "unirättinä". Hänelle ei koskaan ole kelvannut tutti ja noista harsoista tulikin sitten alusta asti sellainen "turvantuoja".Elviida uskoisin, että aika monella uudelleen synnyttäjällä tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun kunnon supistukset alkaa, niin mieleen, että mihinkäs sitä taas on tullut ryhdyttyä, kun ne kivut todella palautuu mieleen. Mulla oli kolmosta odottaessa synnytyspelko, vaikka kaikki mun synnytykset on menneet hyvin. Mulla kuitenkin synnytykset olleet niin nopeita ja rajuja, että se pelko tuli lähinnä siitä. Mitään puudutuksia sellaisessahan ei edes ehdi saamaan ja mulla kun nuo synnytykset ovat alkaneet niin alusta asti supistukset on tulleet 2min. välein ja olleet alusta loppuun asti yhtä voimakkaita. Onpa synnytyksetkin olleet sitten alle kahdessa tunnissa ohi, mutta lisäjännityksen olen sitten vielä saanut tästä 70km matkasta sairaalaan. Ponnistusvaiheet mulla on olleet 8min. ja 1min. välillä, että nekin tosi nopeesti, mutta kyllä siinäkin ehtii ilman niitä puudutuksia tuntea halkeavansa kappaleiksi.
Nyt mulla ei synnytys varsinaisesti pelota, toki tiukempien supistusten aikaan tulee sellanen tunne, että huhhuh, mitä sitä vielä onkaan edessä ennen kuin vauva on sylissä. Ja tiedän, että mitä lähemmäs se synnytys tulee niin sitä enemmän voi alkaa rimakauhuakin ilmaantumaan. Mulla nelosen synnytys oli ohi puolessatoista tunnissa ekasta supistuksesta ja tyttö syntyi yhdellä ponnistuksella. Nopeesti mentiin siis taas, mutta synnytys kokonaisuutena oli niin helppo ja pääkoppakin pysyi synnytyksessä mukana ja itse rauhallisena tuosta rajuudesta huolimatta (toki olin osannut varautua siihen) että synnytyksestä jäi todella hyvä mieli. Nyt tolta pohjalta ei oo vielä kovaa jännitystä alkanut tulemaan. Tällä hetkellä eniten jännittää synnytyksessä se, että mitä jos kaikki ei enää tällä kertaa menekään niin hyvin, kaikkeahan voi sattua. Mutta jos sulla kovin rupeaa tuleva synnytys vaivaamaan mieltä, niin voisitkohan päästä pelkopolille asiasta jutteleen. Siellähän asiakkaat useimmiten onkin uudelleensynnyttäjiä. Tisseistä
mullakin on rinnat turvonnut, mutta maitoa ei tule. Ja yhdestäkään lapsesta ei ole tullut kuin olemattomia tippoja ennen vauvan syntymää. Maito on sitten kuitenkin riittänyt vauvoille hyvin ja oon imettänyt lapsia pitkään.Nöhveli voi pöh!
Katsotaan mitä ne sieltä neuvolasta noista arvoista sanovat. Oliko sulla ne muut ihan ok?Mutta nyt lapset kaipaa äitiä, että palailempa linjoille taas paremmalla aikaa! :wave:
Lynette ja viides muru 30+5