**Tammikuun tuhisijat 2013** MEIDÄN KUU !!!!

Tulin lukemaan vähän kuulumisia ja päivittelemään erittäin kovien kipujeni keskellä. En enää tiedä onko nää niitä häpyluun hermokipuja vai supistuksia mutta sattuu kyllä kovasti ja säteilee ties minne. Myös alapäähän sattuu ja se on hellänä. Vauvan liikkeet vähän häiritsee kun ne tuntee niin hyvin tuossa vatsan pinnassa, hankala sanoo onko supistusta vai ei! Hyvä tietty että liikkuu. Jos nää vielä jatkuu niin soitan kohta synnärille vaan sen takia että sattuu aivan pirusti ja mitä ihmettä tää kipu voi olla.

Miksei voi olla vaan tavallisia supistuksia niin tietäis missä mennään? :D
 
Päivittelenpä minäkin, myöhässä tavoilleni uskollisena... Uuden vuoden yönä, 1.1.13 klo 03.48 syntyi poikamme :) Pituutta 51cm painoa 3760g. Karmea punnerrettava, vaikkei tuon isompi ollut. Vedet meni kotona ma-iltana puoli yhdeksän maissa, siitä lanssilla sairaalaan lääkärin määräyksestä, kun oli niin paljon vettä koko raskausajan. Kohdunkaulanpuudutteen pyysin, kun oli 5cm auki..kipuihin ei auttanut, loppu aukesi n.puolessa tunnissa tosi kivuliaasti :/ Repeymätkin tuli aika pahat tältä viimeiseltä, mutta jos nyt en kuitenkaan enempää pelottelisi enää jäljellä olevia.. ;)
 
Yritetääs, jos saisin jotain synnytyskertomuksen tapaista rustailtua. :)

Eli viime keskiviikko aamuna kävin synnärillä näytillä, jossa ultrassa huomattiin, että lapsivettä oli enää kovin vähän. Lisäksi vauvan painoarvioksi saatiin vain 2,9kg. Lääkäri olisi käynnistänyt synnytyksen, mutta omasta toiveestani pääsin vielä lähtemään kotiin ja sovittiin aika perjantai aamuksi, jolloin olisi ollut laskettu aika ja silloin olisi sitten käynnistelty synnytystä. Mulla siis yksi synnytys käynnistetty ja olen kokenut nämä spontaanisti käynnistyneet synnytykset "helpommiksi", siitä siis toiveeni siihen, että ehtisi itsekseen syntyä.

Keskiviikko päivä sujui aika rauhallisesti. Otin aika rauhallisesti, käytiin kaupassa ja mun siskon luona syömässä. Koko päivän aikana tuli satunnaisia supistuksia, jotka olivat kyllä todella kipeitä, mutta niitä tuli siis koko päivän aikana vain muutama. Olin kuitenkin sopinut äitini kanssa, että tulisi meille yöksi varmuuden vuoksi, koska edelliset synnytykset mulla olleet niin nopeita, että samaa oli odotettavissa nytkin. Ja jos yöllä tulisi lähtö, olisi hyvä päästä lähtemään heti, ilman yhtään ylimääräistä odottelua. Äitini tulikin sitten illalla siinä yhdeksän kymmenen välissä. Juteltiin siinä hetken aikaa vielä ja puoli yhdentoista aikaan totesin äidille, että taidan mennä pesemään hampaat ja nukkumaan, jos saisi vaikka kunnolla levättyä. ;)

Hetken aikaa ehdin sitten sängyssä maata, kun n.klo 23.00 alkoi kunnon supparit. Herätin miehen ja totesin, että kyllä nyt tarvitsee varmaan lähteä, kun sitä matkaakin on. Supparit lähti heti todella rajuina käyntiin ja arvasinkin, että samalla kaavalla taas mennään, eli nopeesti. Eka supistusväli oli 7min. seuraava 6min ja siteen seuraava taas 5min. jne. Ei oltu päästy miehen kanssa vielä ihan edes puolimatkaan kun supistukset tuli parin minuutin välein ja painoivat kunnolla alaspäin. Päätettiin, että parempi soittaa ambulanssi vastaan, että parempi, jos syntyy matkalla, että syntyy sitten ambulanssiin kuin omaan autoon. Ambulanssi lähti ajamaan meitä vastaa ja lennossa vaihdoin sitten kyytiä. Mies jatkoi matkaa omalla autolla. Ambulanssimies sanoi mulle, että ei hätää, jos tää syntyy tänne autoon, kun hän on kyllä ennenkin auttanut synnytyksissä. Mä olin vaan, että mennään nyt äkkiä vain sinne sairaalaan. ;)

Hieman ennen puoltayötä ambulanssi tuli synnärin pihaan ja vauva oli onneksi vielä masun sisäpuolella. Olivat soittaneet ambulanssista synnärille etukäteen, että osasivat odottaa meitä ja olivat laittaneet salin valmiiksi. Onneksi, koska synnärillä oli ihan hirveä ruuhka ja kaikki salit täynnä. Kätilö vei mut sitten suoraan saliin ja vasta siellä riisuin vaatteet ja kätilö tarkisti tilanteen, 7cm auki. Pyysin saada ilokaasua, jonka kätilö mulle heti antoikin ja samalla antoi myös sairaalan paidan päälle. Sitten puhkaistiin kalvot ja muutaman supistuksen vetelin ilokaasua. Sitten olinkin jo täysin auki ja 00.10 sain alkaa ponnistamaan. Huomasin itse heti ponnistaessa, että nyt on jokin vähän hullusti, kun vauva ei kunnolla laskeutunut, eikä painanut oikeaan suuntaan. Parin supistuksen jälkeen vauva alkoi kuitenkin syntyä ja kätilöt huomasivat, että hän syntyy avonaisessa tarjonnassa eli siis kasvot ylöspäin. Vauvalla oli napanuora kaulan ympäri ja kun pää alkoi syntyä, vauvan sydänäänet romahtivat täysin. Kätilö sanoi mulle, että vauva on pakko saada ulos heti ja nyt on pakko ponnistaa vaikka väkisin. Mä ponnistin minkä pystyin ja toinen kätilö painoi mahan päältä. Sillä tyttö sitten syntyikin ja kun napanuora saatiin pujotettua pois kaulan ympäriltä ja vauva pääsi ahdingosta, hän alkoi heti reippaasti huutaa ja oli kovin virkeä. Ponnistuksen kestoksi tuli 6min. ja tyttö syntyi siis 0.16.

Tytön mitat olivatkin sitten kuitenkin 3520g ja 51cm, eli onneksi meni hiukan metsään tuo ultran painoarvio.

Kaikesta nopeudesta ja rajuudesta huolimatta selvisimme molemmat vaurioitta. Mulle ei tullut yhtään tikkiä ja vauva sai pisteiksi 9-9-9. :) Synnytyksen kokonaiskestoksi on merkitty 1h20min eli syöksysynnytys uudelleensynnyttäjällekin. Sairaalassa ehdittiin olemaan n 20min. ennen vauvan syntymää. Tuo avotarjontahan tekee sen, että vauvan pää ei muotoudu yhtään synnytyskanavassa ja sellaista on tosi vaikea ponnistaa ulos. Monta kertaa voidaan joutua turvautuun imukuppiin tai jopa sectioon, jos vauva ei virhetarjonnassa kertakaikkiaan mahdu syntymään. Mä saan siis olla kovinkin onnellinen, että vauva syntyi vasta sairaalassa ja kaikki meni niinkin hyvin. Se kuuden minuutin ponnistus vauvan ollessa siinä tarjonnassa oli kyllä aika kova homma, lisäksi kun puudutuksia ei ollut, niin sen tunsi kyllä joka solullaan, mitä koko ajan tapahtui. Mutta kaikesta huolimatta en voi muuta sanoa, kuin että helppo synnytys ja todella hyvä mieli siitä jäi. Avautumisvaihetta en pitänyt ollenkaan pahana, vaikka etenikin niin vauhdilla. Tuo ponnistus oli se tuskallisin kohta, mutta ei sekään sitten kovin kauaa kestänyt. :)

Sairaalassa olimme vähän pidempään, kun vauvan bili-arvoja seurattiin. Sunnuntaina päästiin kotiin ja maanantaina aamulla taas ottamaan verikokeita. Eilen saatiin kuitenkin iloinen puhelu sairaalasta. Tytön bilirupiini-arvot eivät olleet enää nousseet ja saimme jäädä kotiin. Ihanaa! :)

Nyt tutustutaan uuteen perheenjäseneemme kaikessa rauhassa. Voi kun tämän kaiken saisikin talletettua johonkin, josta sen voisi aina kaivaa esille ja nuuhkutella tätä ihanaa vauvan tuoksua. Tämä on parasta. :heart:

Lynette ja viides muru 5vrk
 
Onnittelut muuttohaukalle !! =)

Meillähän kävi noiden vaatteiden kanssa niin, että meillä oli liian vähän 50-56 senttisiä vaatteita. Bodeja kyllä löytyi, muttei esim. potkareita tai muitakaan housuja. Edelleen meillä käytetään lähinnä 50 senttisiä vaatteita, mutta alkaa olemaan sopivia myös osa 56 senttisistä.

Bodyt on helppo pukea myös tuollaiselle pienelle rääpäleelle, kun niissä on tosiaan ne napit siinä olkapään kohdalla, että pääaukkoa saa suuremmaksi, mutta kyllä ne kietasubodytkin on helppoja. Meillä niitä käytettiin sairaalassa, nyt kotona on jääny käyttämättä ja ollaan puettu poika normibodeihin.

Kaikille kärvistelijöille kovasti tsemppiä !! =)

Hennu & poika 3 vko
 
  • Tykkää
Reactions: millimolli
Kävin kokoarviossa, meinas että painaa nyt 3kiloa.. En usko. Se sanoki, että luitahan siinä mitataan, jos onki pullukka vauveli. No meille varmaan tulee pullukka vauva :)

Kohdunsuu oli pehmeä ja sormelle auki ja kanavan pituus 3 cm. Että saa nähä. Se oli jo laskeutunut, kunnes keksi taas hinkuttaa ittensä ylöspäin.
 
Kiitos Lynette synnytyskertomuksesta!! Ihanaa luettavaa!=) Olipa vain vauhdikas keikka, hyvä että ehitte laitokselle asti.:) Ois ollu aika hurjaa puskea pikkuinen maailmaan lanssin kyydissä.:p

Noista pään yli vedettävistä bodeista vain sen verran, että meiän poitsu ei kyllä yhtään tykänny niistä pikkuvauvana. Hermostui siitä touhusta kovin (jotenkin se kai ahdisti, kun pää ja kasvot "peitettiin" hetkeksi), joten käytin mahdollisimman paljon kietaisubodeja. Mutta vauvat on yksilöitä, ei kaikki pane sitä pukemista niin pahakseen.:)
 
No niin minäkin voisin hieman ryhdistäytyä ja tulla kertoman kuulumiset fb:n puolelta. Yhdessä koossa vielä ollaan.

Ensteks hurjan paljon onnea kaikille pienen nyyttinsä jo saaneille!!ihania vauvantuoksuisia hetkiä. Synnytystarinoitannekin on ollut kiva lukea,kiitos niistä.

Sitten hieman omaa napaa.Hurjia kokoarvioita oon saanut käsituntumalla omalta terveydenhoitajaltani,veikkaus 4,5kg ( nyt hänen tietokonekäyränsä näytti 4,7kilosta ) ja pituus 54cm :) ultrassa näkyny viimeksi kohta viikko sitten 3,9 kiloinen,"toivon" että tämä olisi oikea :). Sf-mittahan mulla huitelee aivan omilla käyrillä 43,5cm,vesi normaali kuten kaikki muutkin! Jep iso on! Kävin lääkärin tsekkauksessa viime torstaina ja se teki vähän ronskimman sisätutkimuksen,nämä sai aikaan valtavat supistukset,mutta vain harjoituksia,kipu puuttui. Kyllä ne varmaan jotain on saanut kuitenkin aikaseksi vaikka lähtö oli jo hyvä, sisäsuu parille sormelle auki,kaulaa en muista. Limatulppaakin on irronnut jo kohta toista viikkoo,ei jokapäivä tule, et jospa pian pääsis...

Niin onhan tänään POKS 40+0!!!ei taideta tänään enää kerkee saamaan poitsuu ulos :)
 
  • Tykkää
Reactions: tammikuunpoika
Onnittelut vauvan saaneille :flower: !

Huomenna on tai olisi ollut kokoarvio/ ehkä jopa käynnistys mutta ei...minä olen
oksennustaudissa ja tää on kyllä ihan kamalaa :headwall:

Poksumaan tulin...rv 40+0
 
Viimeksi muokattu:
Onnittelut Lynette ja muuttohaukka ja muut vauvan saaneet!

Olin jo menossa nukkumaan (radio-ohjelma päälle ja valot pois :) niin eiköhän oikea jalka tehnyt tepposet: meni melkein tunnottomaksi ja alkoi sitten särkemään ja vihlomaan koko reisi 8etenkin reisilihas, kuin olisi valtava suonenveto tai kramppi?), jalka pettää alta jos yrittää kävellä tai seistä. Soitin päivystykseen, kuulemma rasituskipua ja ohjeeksi lepoa. Ei kai tässä muu sitten auta. Toivottavasti on molemmat jalat tallella kun herään: muussa tapauksessa saan nyt hyvää esimakua epiduraalipuudutuksesta :D
 
.Hurjia kokoarvioita oon saanut käsituntumalla omalta terveydenhoitajaltani,veikkaus 4,5kg ( nyt hänen tietokonekäyränsä näytti 4,7kilosta ) ja pituus 54cm :) ultrassa näkyny viimeksi kohta viikko sitten 3,9 kiloinen,"toivon" että tämä olisi oikea :). Sf-mittahan mulla huitelee aivan omilla käyrillä 43,5cm,vesi normaali kuten kaikki muutkin! Jep iso on!
Mikä on suunniteltu synnytystapa (ja onko tehty ylimääräisiä ultria tms. ennustetun ison koon vuoksi)? :)
 
Täällä ollaan vielä yhdessä koossa :)On mukamas ollut niin kova kiire ettei oo ehtinyt kirjotella :LOL:

Täällä oli eilen laskettu aika . Maanantaina tuli supistuksia lupaavasti ja meinasinkin että joko tässä lähdetään mutta ei ...

Ehkäisystäon ollut puhetta ja sitä en oo pahemmin miettinyt , kun ei oo miestä kuvioissa mukana . Eikä varmaankaan tule hetkeen olemaankaan , niin tuntuis jotenkin turhalta ns. turhan takia pillereitä popsia .

Tänään 12 aikaan viimeseen neuvolaan ! Seuraava onkin sitten äippäpolilla , jos pikkukaveri ei siihen mennessä oo tajunnut tulla ulos :D

Tintti&Poju 40+1
Bodejakoossa 50-56 meiltä löytyy varmaankin lähemmäs 20 :D Kahdet niistä on uutena ostettuja ,loput kirpparilta . Niitä kiedottavia meillä ei taida olla kun 3 korkeintaan . Mä en oikeen tykkää siitä miltä ne näyttää...Mutta eipä mulla oo kokemuksia millaset on sitten käytännöllisempiä .
 
Pika päivitys puhelimella =) Juuri neuvolasta kotiutuneena,miestä odotan kotiin mua hakemaan.
Lähete tuli naikkarille,verenpaineet sitä luokkaa hypänny (ennen 127/73 ja nyt 143/94) et neuvolatäti oli sitä mieltä et tänää käynnistetään varmaan ja siihen viellä muita pieniä oireita ollu pari pv.
Itelle iski kamala paniikki ja jotenki samalla innoissaan...Aikasemmat raskaudet menny hyvin ilman ongelmia ja käynnistyny ittekseen.Nyt miettii vaan onko kaikki hyvin ja meneekö kaikki hyvin :(
Mutta tsemppiä mulle ja teille kaikille,nyt tää lähtee kattoo saisko prinsessan tänään kainaloon :heart:

Mami*3 ja Rusina 39+6
 
Onnittelut vaavi uutisista!!:flower: Oi ihanaa lisää tarinoita luettavna! :DD Lynette sulla olikin sit piikkasen nopeea hommaa :D Olisin ite ollu varmaan aivan järkyttävässä paniikissa siinä kohtaa kun kätilö sanoo että pulssihävii toiselta että nyt on kiire...ei olis enää varmaan tullu yhtään mitään siitä ponnistamisesta :s


Meijän kuulumisia sen verran että ei kyllä kuulu YHTÄÄN mitään -.-'' Eilinen päivä meni niinkin hienosti että ei mitään vaivoja mitä ollu tässä nyt(paitsi lieviä kipujalantion alueella kun hetken istuu liian kauan) ja poitsun liikkeetkin ollu tosi hentoja/vähäisiä.
Kerkesin tossa jo eilen säikähtää kun ei alkanut tavanomainen myllerrys 11 aikaa yöllä kävin siinä sitten juomassa ja myslipatukan vetäsemässä naamaan ni hetki siinä kyllä meni ennenkun tuli sitten parit potkut..joutu hieman kiusaamaankin toista..

Nyt aamulla taas heräsin heti kokeilemaan että tuntuuko liikkeitä ja heti tuli paritpotkut kylkeen. Ja tosiaan yökin meni TODELLA rauhallisissa merkeissä. Ainoo mikä nyt valvotti yllätys yllätys ni vessassa ravaaminen -.-''

Jos sitä tän päivän vielä koittais sinnitellä kun huomenna olis neuvola aika että josko se neuvolatäti sitten kertois että onko aihetta huolestua jostain.


Kiukku varoitus
Nii joo ja asiasta kukkaruukkuun saatiinpa sitten miehen kanssa heti aamusta riita aikaseks...-.-'' Tai no mies sen kyllä sai aikaseks kun alko valittamaan siitä että mä saan nukkua pitkään ja hän ei.(Joo saan nukkuapitkään mutta en oo tässä viimesen puolen vuoden aikana nukkunut yhtäkään yötä putkeen joka yö 2-4 kertaa pitää herätä vessaan ja siihen vielä mahdolliset kipuherätykset niin onko se ihmekkään jos sit uni maistuu pidempään) Ja sitten siitäkin jotain sano että mulla tulee olemaan helppoa sitten kun lapsi syntyy että eihän se tee muuta kun nukkuu. Ai jumaliste että meinasin hakee sen kaulimen tuolta laatikosta ja mätkästä päähän. Hemmetti ku tuntuu että olis nyt jo se yks lapsi hoidettavana(mies nimen omaa) kun pitää pestä pyykit,tehdä ruuat,siivota kämppä ja sitten vielä siihen päälle kaikki pikkuasiat mitä teen herran hyväks et pysyis tyytyväisenä.
Minä tota herraa oon kohdellu ku olis raskaana...Eikä toisinpäin. Mitäs minä saan kaikesta tosta? -Kiukkuumista kuinka minä nukun pitempään kun hän ja kuinka MÄ pääsen helpolla.

Oivoi mä sanon!


Kiukkunen mamma & Hiljanen Petteri 39+3
 
Kiitos Lynette synnäristä! Sitä oli kiva lukea, kun itsellä on kanssa ollut noita reippaasti edenneitä synnytyksiä (toinen lapsi vähän yli 2 h ekasta supistuksesta) ja aina takaraivossa kummittelee tuo syöksysynnytyksen mahdollisuus. Ja onnea tytöstä! :heart:

Muuttohaukalle myös onnittelut! :heart:

Miten voit pinsuli? Joko helpotti kivut? Luin tuossa juuri vanhoja synnytyskertomuksiani ja odotuspäiväkirjojani ja mulla on lähellä synnytystä (tyyliin päivää ennen) ollut tosi outoja kipuja, lähinnä tuntunut kuin olisi rautakanget tungettu lonkkiin tai peräsuoleen. Että kaikkea sitä voi kyllä olla.

HeiHäMä tsemppiä ja paranemista!! Toivottavasti helpottaa ja nopeasti, että jaksat synnyttää.

Argh että inhoon vatsatautia ja nyt meilläkin on mies ilmeisesti sen kourissa..itsellä oli huono olo viikonlopun ja vatsa kuralla eli toivon, että sillä olisin sen itse ohittanut. Vaan nähtäväksi jää muuttuuko tää talo kohta Yrjöläksi..:S

(.) Yö meni vaihteeksi kivasti, nukuin suht sikeästi, tosin heräsin taas 5.30 siihen että vauva potki kylkiluita eikä unta sen jälkeen enää tullutkaan. No eipähän tartte stressata liikkeistä. Tänään sitten neuvola, pari viikkoa edellisestä, mutta en kyllä mitään ihmeitä tuolta käynniltä odota. Oma terkka ei ole paikalla ja kotimittarit sanoo, että verenpaineet on ok ja painokin nyt ainakin pysynyt entisellään eli ei pitäisi enää olla laskenut. Verensokeritikin on hyvin alkaneet pysyä kohdillaan, ilmeisesti kun paino on laskenut ja toisaalta tällä hetkellä mahalaukku on niin ahtaalla, että annoskoot ovat minipieniä eli eivät nosta sokereita juuri ollenkaan.

Ai niin ja tajusin eilen, että limatulpan palasia ilmeisesti on tullut tässä n. viikon aikana. Ei mitään järkkyisoja möykkyjä, mutta palasia kuitenkin, kun ovat ihan selvästi paljon jämäkämpää tavaraa kuin normaalisti..*kröhöm, suonette anteeksi nämä ällöjutut*

riskilä ja vaavi 37+1
 
Kiukku varoitus
Nii joo ja asiasta kukkaruukkuun saatiinpa sitten miehen kanssa heti aamusta riita aikaseks...-.-'' Tai no mies sen kyllä sai aikaseks kun alko valittamaan siitä että mä saan nukkua pitkään ja hän ei.(Joo saan nukkuapitkään mutta en oo tässä viimesen puolen vuoden aikana nukkunut yhtäkään yötä putkeen joka yö 2-4 kertaa pitää herätä vessaan ja siihen vielä mahdolliset kipuherätykset niin onko se ihmekkään jos sit uni maistuu pidempään) Ja sitten siitäkin jotain sano että mulla tulee olemaan helppoa sitten kun lapsi syntyy että eihän se tee muuta kun nukkuu. Ai jumaliste että meinasin hakee sen kaulimen tuolta laatikosta ja mätkästä päähän. Hemmetti ku tuntuu että olis nyt jo se yks lapsi hoidettavana(mies nimen omaa) kun pitää pestä pyykit,tehdä ruuat,siivota kämppä ja sitten vielä siihen päälle kaikki pikkuasiat mitä teen herran hyväks et pysyis tyytyväisenä.
Minä tota herraa oon kohdellu ku olis raskaana...Eikä toisinpäin. Mitäs minä saan kaikesta tosta? -Kiukkuumista kuinka minä nukun pitempään kun hän ja kuinka MÄ pääsen helpolla.

Oivoi mä sanon!
:D Tämä voisi helpottaa tilannetta :) eli Mankelin 'suomalainen mies', hauska pätkä siitä miten raskaana oleva nainen höösää miestä (=1.vauvaa) :D En tiedä ymmärtäisikö mies tilanteen paremmin jos sille näyttäisi tämän : ;) Mankeli - Suomalainen Mies - YouTube
 
  • Tykkää
Reactions: Zarix
Vähän päivittelyä myös tänne eikä vaan fb:n puolelle:

yhtenä kappaleena edelleen ja toivottavasti vielä pari viikkoa ollaankin. olo muuten yhä mitä mainioin mutta nivustaipeet meinaa kipuilla etenkin öisin niin nukkuminen on vähän heikompaa kun aiemmin. ja oon kans höntti enkä tiiä milloin vauva punnertelee ja milloin supistaa :D

en oo enää ian yksin odottelemassa ollut useempaan kuukauteen, bioisän kaa ei olla oltu missään tekemisissä kesän jälkeen mutta pistettiin hynttyyt yhteen pitkäaikaisen ystävän kanssa ja tässä viime metreillä pitäis vielä nää yhteenmuutot ihan käytännönkin tasolla hoitaa. mutta että kaikki hyvin ja hienosti :heart:

maggis+bobby 37+6
 
heihämä miten on ootko vuoteen / vessan omana,tsemppiä!

mami*3tsemppiä.

tammikuunpoika oon ollut jo kahdessa kokoarvioultrassa 36,38,39( ultrattiin synnäril) ja huomen olis taas kokoarvio ultra. Varsinaista synnytystapa arvioo ei ole tehty,todettu näkemän perusteella että pystyn synnyttämään reippaan nelikilosen ihan hyvin,mutta kahden lääkärin mielipide on että en tekisi sitä jakkaralta ( edellisen ns " tuoreen -11 repeämän vuoksi ). eli siis ihan alatiesynnytys tulee oleman. useat ultrat siksi kun olen rd-odottaja,tosin ruokavaliohoitoinen...huomenna tosiaan tietää lähdetäänkö käynnistää jollakin menetelmällä...

No niin jospa sitä pikku päikkäreille...

Ranskis ja pätkis 40+1
 
  • Tykkää
Reactions: tammikuunpoika
Taustalla päivittäin luen kuulumisianne, sen verran iskias- ja häpyluukivut olleet nyt 3 viikkoa kiusana, ettei paljoa energiaa kirjoitella. Hempat myös alhaalla. Paikat vähän auenneet, mutta ei muuta. Pientä rakasta pikku-kakkosta odotellessa :) Tsemppiä kaikille ja onnea jo nyytin saaneille <3

Toivotonko + Toivo(tar?) 37+5
 
Onnea kaikille synnyttäneille ja viime hetkiin tsempit vielä kärvistelijöille :)

Meidän poika päätti tulla maailmaan jo 38+2 eli lauantaina 5.1. meille syntyi pieni poika, 2975g ja 48 cm. Kaikki meni hyvin, synnytys eteni aika vauhdilla kun pojalla oli napanuora kaulan ympärillä ja piti saada äkkiä ulos vaikka hyvin vauva kestikin pienen hapepuutteen. Täyden kympin poika <3 Sokereita seurattiin pienen koon takia mutta niissä ei ollut mitään häikkää. Pientä keltaisuutta oli ja meidän pitääkin käydä huomenna labrassa otattamassa keltaisuusarvo, toivottavasti ei olisi liian korkea. Eilen päästiin kotiin ja tässä nyt harjoitellaan perhe-elämää <3 :)

Peikko89 ja "Esko" <3
 
Päätin tulla kertomaan että meille syntyi 2 vkoa ennen laskettua aikaa eli 3.1.2013 suloinen poika,painoa 3630g ja pituutta pojalla oli 51,5cm...eli tosiaan jos olisi tullut laskettuna aikana,niin huomattavasti isompi...synnytys oli aika raju,mutta sekin on vain muisto vain kun sai tuon nyytin itselleen...sairaalassa ollaan nyt vielä,kun keltaisuusarvot heittelee pojalla..mutta toivossa hyvä elää,jos pääsis lähipäivinä kotiin..olen tällä hetkellä kotona käymässä...eli tämmöistä täällä ja onnea kaikille vauvan jo saaneille ja tsemppiä niille jotka kohta ovat synnyttämässä..lopulta kaikki palkitaan vaikka rankkaa onkin aluksi...=)
 

Yhteistyössä