***TAMMIVAUVAT*** Elokuussa

Täällä liikunta on jäänyt nyt vähän turhan vähälle. Jääkiekko oli mun ykköslaji, mutta nyt kun ei enää voi sitä pelailla niin kynnys lähtä muihin harrastuksiin on suuri. Meiltä on pitkä matka liikuntapaikkoihin ja siinä menee sitten koko ilta... Ulkoilemassa olen yrittänyt pojan kanssa käydä nyt kesälomani aikana, mutta nämä sadepäivät vaikeuttaa sitäkin... olen sokerista :D Edellisestä synnytyksestä voin sanoa toipuneeni huomattavsti nopeammin varmaan hyvän peruskuntoni vuoksi, mutta nyt peruskunto on vähän heikompi. Olin keväällä liikuntakiellossakin ja edellisestä synnytyksestä oli menyt vain n. puoli vuotta kun aloin taas kasvattamaan masua...

Mammat, joilla on lapsia hoidossa. Mihin asti ajattelitte pitää hoitopaikkaa? Minä olen miettinyt, että ottaisko lapsen pois hoidosta heti kun jään äitiyslomalle vai pidänkö siihen asti, kun olen synnyttänyt. Jos vaikka joutuu taas sairaalaan ennen synnytystä niin mihin kotonaolevan lapsen laittaa isän työpäivien ajaksi. Tosin ollaan mietitty sitäkin, että mies vois varalta säästellä sinne loppuvaiheeseen lomiaan, että voi tarvittaessa jäädä hoitamaan poikaa kotiin.... mutta... ei niitä lomiakaan voi ihan yhtäkkiä ottaa.
 
Heips kaikille pitkästä aikaa!

Paljon on juttua tullut ja olen kyllä lueskellut säännöllisesti, mut en ole vaan aikaiseksi saanut kirjoittaa alun jälkeen, kun tuntuu että aina kun johonkin juttuun jään miettimään niin sillä aikaa olette menneet jo sivukaupalla eteenpäin :D.

Täällä meneillään 19+4 ja liikkeitä on tuntunut 15+6 lähtien. Aluksi oli vaan semmoista vaimeaa möngerrystä, mut nyt alkaa vähitellen napakampia potkuja tuntua ja eilisiltana tuli oikein kunnon potkusarjat. Joku kyselikin miltä liikkeet tuntuu ja minulla on ainakin molemmissa raskauksissa tuntunut tosi eri tavalla, vaikka molemmilla kerroilla olen ollut itse ihan samanpainoinen, mutta varmaan nämä vauvat vaan on niin erilaisia. Eka kerralla tunsin tosi selvästi tosi alusta asti jos vauva kääntyili ja liikkui mahassa, nyt tuntuu että liikkeet on paljon vaimeampia ja tunnen vaan jotain liikehdintää ja sitten satunnaisesti noita selkeitä potkuja jotka siis tosiaan tuntuu just siltä kun pieni jalka potkaisee sisältä päin. Viime raskaudessa taas potkut oli alusta asti selkeen tuntuisia ja tässä vaiheessa niitä tuntui pitkin päivää. Muutama viikko sitten, silloin kun liikkeet eka kerran alkoi tuntua, tuntui vaan sellaisia kosketuksia, eli ihan kun joku sormella työntäis vähän mahan sisältä. Itsellä liikkeet tuntuu parhaiten mahan päällä kun olen selällään ja siitä ne myös näkyy ulospäin ihan selkeesti. Luulen etten selkäänpäin tulevia potkuja tunne ollenkaan. Tällä hetkellä vauva pyörii navan paikkeilla ja siihen tulee välillä möykkyjä näkyviin kun varmaankin jalka painaa mahaa. Viime raskaudessa liikkeet taas tuntui tosi pitkälle vaan ihan alavatsalla, eli nyt vauva on varmaan jalat ylöspäin ja viimeksi oli jalat alaspäin enemmän. Mut nämä liikkeiden tuntemiset on varmaan kaikilla ihan erilaisia. Ja minullakin on pari kaveria jotka on tunteneet liikkeitä vasta viikolta 22 eteenpäin, joten kärsivällisyyttä liikkeitä vielä odottaville :).

Täällä ei ole mitään erityistä vaivaa ollut sen jälkeen kun pahoinvointi loppui viikolla 15. Nyt vaan koitan nauttia tästä mukavasta ajasta :). Poika täytti just 11 kk ja kova kävelytreeni menossa, joten täällä saa kyllä selkä vääränä taluttaa, mut onneksi maha ei vielä paina hirveesti ja jos poika oppis kävelee ennen kuin maha on kovin iso ettei sitten isolla mahalla enää tarviis taluttaa! Nyt onneksi mennään jo yhdellä kädellä taluttaen, joten ei tässä varmaan hirveen pitkää enää mene kun uskaltaa jo irrottaa siitäkin.

Huimausta oli ollut monella ja voimattomuutta ja itsellä oli samanlainen tilanne viime raskaudessa, eli töissä istuessa (ja etenkin pitkään seistessä) tulee sellainen voimaton olo ja lähtee kirjaimellisesti jalat alta. Sitten menin pitkälleen ja saattaa mennä puolikin tuntia että olo paranee, tulee kylmä hiki ja oikein hengästynyt olo ja sit kun olo paranee ja lähtee jatkamaan töitä niin kohta sama homma toistuu. Kävin viimeksi lääkärissä ja monenlaista testiä tehtiin, sydänfilmiä ja verikokeita, mutta mitään erityistä ei löytynyt. Kalium oli hiukan alhaalla joten banaania käskettiin syödä :), muttei välttämättä siis liittynyt tuohon oloon kuitenkaan se kalium, en ainakaan itse huomannut että banaanin syönti olis tehonnut :). Jäin silloin muistaakseen viikolla 27 sairaslomalle ja viikon olin saikulla, sitten tein pari päivää etänä töitä kotoa käsin ja sitten alkoi kesäloma, joten en mennyt enää töihin ennen äippäloman alkua. Olo kuitenkin parani ehkä kolmessa viikossa, joten jotenkin se liittyi minulla juuri noihin viikkoihin, saa nähdä tuleeko tällä kertaa. Sen jälkeen oli tosi hyvä olo loppuun asti ja itseasiassa lasketun ajan jälken olo oli ihan huipussaan ja tuntui että voin kävellä tuntikausia enkä saa supistuksiakaan aikaiseksi eikä vauva synny millään :). Onneksi se sieltä lopulta sitten tuli :).

Viimeksi alkoi harjoitussupistella näillä paikkeilla ja silloin se tuntui tosi epämukavalta ja pelottavalta ennen kuin niihin tottui ja epämukavuuden takia oli tosiaan pakko aina löysätä tahtia siinä vaiheessa. Mut sit jossain vaiheessa ne supistukset ei enää tuntuneet niin epämukavilta eikä niin tiukoilta tai pitkäkestoisilta kuin ne ensimmäiset. Kun silloin saattoi lenkillä mennä maha kovaksi kivipalloksi ja vaikka pysähdyin niin saattoi kestää 10 minuuttia ennen kuin hellitti ja se kyllä pelotti ekakertalaista, mut sit ne raskauden edetessä muuttui tavallisiksi supistuksiksi ja kesti vaan sen puolisen minuuttia tms, eikä tuntunut enää pahalta. Sit joskus viikon 30 jälkeen alkoi olla tiukempia supistuksia jotka tuntui selässä kipeeltä ja silloin mietinkin et mistäsä sen sitten tietää mitkä on niitä oikeita supistuksia. Mut omalla kohdallani sen sitten kyllä tiesin, koska kun synnytys oikeesti alkoi niin kaikki muuttui ihan hetkessä ja sit ne supistukset oli tosiaan polttoja ja silloin ei pystynyt puhumaan tai tekemään mitään muuta kun vaan keinuttamaan itseään sen ajan että se supistus meni ohi ja synnytys alkoi tosiaan vasta viikolla 41+4. Mut sit taas miulla on kaveri jolla ei synnytyksessäkään ollut kipeitä supistuksia, eli sanoi että vaan vähän selässä tuntui pahalta, eli ehkä samalla tavalla kun itsellä ne harjoitussupparit. Nuo on niin yksilöllisiä juttuja. Tällä kertaa itsellä ei ole ollut kuin ihan muutama supistus vasta ja tosi vaimeita nekin. Miten voikin raskaudet olla samalla ihmisellä niin erilaisia! Saati sitten muilla ihmisillä :).

Jaksamista kaikille! Hurjaa että tässä mennään jo puolivälissä :). Ja tälläkin palstalla on niin iso porukka et varmasti ensimmäiset vauvat syntyy jo marraskuussa ja siihen ei ole enää kuin 3 kuukautta! Toivottavasti kaikki pikkuiset kuitenkin odottelee ainakin sinne asti!

Naps 19+4
 
Pikaisesti täällä!

Lili78Me löydettiin paikalliselta lastenkirppikseltä noi Quinnyt. Ihan kuin uudet, eli tosi hyvin on omistaja niitä pitänyt. Meidän piti alunperin ostaa uudet kärryt vauvalle, mutta ihastuttiin ikihyväksi noihin, niin ketterät ja hyvännäköiset menopelit. Ja tosiaan hintaa vaan 200 euroa, eli jää sitte alunperin vaunuihin tarkoitetusta rahasta vielä kaukaloon ja rintapumppuun tms. rahaa :D

J.t ja Pampu 18+4
 
Ainiin piti sanoa kun näin viime yönä synnytysunen! Olin synnytyspöydällä istuvassa asennossa ja ei ollut mitään kipuja mutta tunsin kun vauva vaan laskeutui alaspäin ja koitin kovasti ponnistaa ja kohta jo näkyi pää ja sanoin kätilölle että se on tulossa, ota nyt kiinni! Ja kätilö vaan vastasi että ota itse! Otin sitten itse vauvan kainaloista ja nostin syliin :D. Olispa se sit noin helppoa! Onneksi saa katsella tälläisiä unia ja on hyvä mieli kun herää eikä mitään painajaisia!
 
Juu, todellakin, kuten Piiuli ystävällisesti selvensikin, mä en väittänyt, et yli x kg painavat valittaa joka asiasta/ei voi tehdä mitään raskausaikana. Mä erehdyin vaan kirjottaa läski (mikä on mun puheissa synonyymi lihavalle, ihan samalla lailla kuin esim. vasta on myös vihta) mut käytin sitä ainoastaan siinä, et jos on enempi rasvapeitteitä massun kohdalla, voipi se olla syynä siihen, et tuntis liikkeet myöhemmin... no, moni sit käsitti asian väärin, ja ykskaks mut leimattiin ihan pimeeks, jolle vain ulkonäkö ja kilot on tärkeitä, joka jaottelee ihmiset kilojen mukaan jne. Aika mielenkiintoisia luonneanalyysejä, yhden sanan takia, ja mikä ei todellakaan liittynyt mitenkään loppukirjoitukseen, kunhan ihmettelin, miten toiset ottaa tän raskauden sairautena... Kirjoitukseni ei ollut tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä, et anteeksi vaan kaikille, jotka pahoittivat. Ihan yhtä lailla mä pahotin mieleni noista mun lynkkauskirjoituksista! Eilen vielä jaksoin naureskella, miten yks sana saa joukot kiihottumaan, ja mä en ees kohdistanut sitä yhteenkään nikkiin! Puhuin ihan yleisellä tasolla, kun taas mut tuomittiin heti. Mut tosiaan, jos tästä joku vielä haluaa jatkaa keskustelua, voipi sit laittaa mulle vaik suoraan yksityisviestiä, ei tarvii koko tammikuun ketjun lukea niitä... Koitetaan kaikki muistaa käyttäytyä, eikös?

Joku kyseli hoitopaikasta, niin mä otin esikon heti äippäloman alkaessa päiväkodista pois. Nythän nää ei ees oo hoidossa, vaan mies hoitaa kotona. Lähempi mummo asuu 120km päässä, sen luokse nää varmaan menee sit kun LA alkaa lähestyä, kun mies kuitenkin haluu mukaan synnytykseen. Ja joku hoitopaikka täytyy miettiä lähempää, jos tuliski nopee lähtö laitokselle. Kakkonen tuli maailmaan 3,5 tunnissa, siinä toki mummo ehtii ajaa tänne, mut sit taas, edelliset on syntyneet 40+4 ja 41+4, jotenkin vaikee uskoo et tääkään sieltä ennen aikojaan ulos pyrkis...

Mut ekat vauvat tästä ketjusta voi hyvinkin syntyä jo marras- tai jopa lokakuussa! Esim. kaverin vauva syntyi viime joulukuussa 3kk etuajassa, äidin raskausmyrkytyksen vuoksi. Nyt on jo reipas (ja terve!) 8kk poika, vaik alku olikin vaikeaa pitkine sairaalajaksoineen.


t. Hemuli 20+4
 
Hemuli80 Kyllä se on mulla ainakin ihan omakohtaista kokemusta, että istukan sijainti vaikuttaa noihin liikkeisiin. TOKI vauvoissakin (ja niiden vilkkaudessa) on eroja! Olen nimittäin painanut saman verran kaikissa 4:ssä raskaudessani. Aiemmin istukka on ollut takaseinällä, ja liikkeet on tuntuneet selvästi vkolta 17-18 -> Nyt istukka on edessä, ja liikkeet toki tuntuvat, vkoja en vieläkään tiedä, joten sillä tuskin on väliä, reilusti yli 17-18 vkoa kuitenkin. Vaan saattaa mennä päivä-parikin, ettei liikkeitä tunnu! Ja kun ne tuntuvat, tuntuvat vatsassa ylhäällä tai alhaalla, ei "keskellä vatsaa" jossa istukka on. Että kyllä se istukka siihen liikkeiden tuntumiseen vaikuttaa.

Hyvä, että sulla on ollut helppo raskaus. Meilläkin on hevosia, (ja muitakin kotieläimiä) enkä ratsasta raskaana, mutta eläimet täytyy siltikin hoitaa. Kyllä se vesiastioiden kantaminen, ja karsinoiden siivoaminen ja rehun repiminen ottaa selän päälle. Mulla on liitoskivut pahentunut jokaraskaudessa, ja edellisessä oli TODELLA pahat selkäkivut. Mulla on selkävaivoja yleensäkin, ja selkälihakset kyllä on kunnossa.

Mulla tuli kakkosesta TOSI kivuliaita supistuksia vkolla 30. Ne olivat siis oikeasti pahoja. Makasin sen viikon, ja se auttoi. Toki otin sen jälkeen kevyemmin, ja vältin täysien polttopuulaatikoiden ym painavien juttujen kantamista. Muissa raskauksissa mulle ei ole supistuksia ollut.

Ensimmäistään odottava ei voi tietää, miltä supistukset tuntuvat, ja ovatko ne kipeitä vaiko eivät. Kerran synnyttänyt ei ihan pienestä supistuksesta ja vatsankovettumisesta hätkähdä, sillä tietää, että "oikeat" supistukset ovat jotain ihan muuta.
Silläkään ei ole paljoa väliä, ovatko supistukset avaamista aiheuttavia vai eivät, inhottavia ja väsyttäviä ne ovat joka tapauksessa. (plus sitten pelko ennenaikaisesta synnytyksestä.)

Raskaus on henkisestikin raskasta aikaa. Mieli on herkillä ja ajatukset ovat paljon tulevassa. Odottavalla äidillä on tosi herkällä mieli, ja pienetkin vastoin käymiset ja kivut voivat tuntua suurilta.
Toiset taas eivät pahemmin viitsi valitella, ajattelevat vain, että se kuuluu asiaan.
Ehkä he, jotka ääneen "valittavat" ovat myös huolissaan? Ehkä se oma ajatus siitä, millaista on olla raskaana, on ollut vähän eri, kuin todellisuus sotanorsuna.
Toiset taas muuttuvat hyvinkin kiukkuisiksi ja vittumaisiksi ja kaikki ärsyttää.

Raskaus itsessään ei ole sairaus MUTTA se voi tuoda tullessaan sellaisia vaivoja, jotka oikeuttavat sairaslomaan, tai vaikuttavat muulla tavoin äidin ja/tai vauvan hyvinvointiin.
Varmasti jokainen raskaana oleva joutuu luopumaan jostain. Kyllä mulla ratsastus on rakas harrastus, ja harmittaa se keskeyttää SEKÄ tänne korpeen ei niin vain hevoselle saakaan liikuttajaa. Hevonen siis seisoo tän odotusajan.

Yleensä nämä odotusketjut ovat juuri sitä varten, että voi vertailla vaivoja samassa tilanteessa olevien kanssa. Kyllä muakin käy välillä joku yksittäinen valitus tms. ärsyttämään, mutta jätän sen lukematta. Samoin oikeassa elämässä, annan niiden valitusten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos :)

Sun ongelma taitaakin olla tuo sun oma masennus. Tiedätkö, et varmasti ole ainoa tässä(kään) ketjussa jolla on tai on ollut masennusta. Ei se oma paha olo silti oikeuta loukkaamaan muita, ja pahoittamaan toisten mieliä. Vaikkakin teit sen tahallasi ja ilmeisesti myös nautit siitä. Ihmisten muistavat pahat sanat, ja voi olla vaikeaa saada myötätuntoa vastaisuudessa -jos sellaista kaipaa. Enkä tarkoita, että pitäisi mielistellä ja lässyttää, kuinka kaikki on ihanaa. -voi vain pitää ne mölyt mahassaan.
 
Tica Itse ajattelin pitää hoitopaikan ainakin siihen asti, kunnes vauva syntyy. Ensinnäkin haluan varmistua siitä, että tosiaan syntyi elävä vauva (anteeksi tää kamala sanamuoto, mutta tuttavapiirissä yksi kohtukuolema rv 41+jotain, ja niinpä mitään ei ota itsestäänselvyytenä ), ja toisekseen just siitä, et vauva on ns. kunnossa (ettei tarvii yötä päivää päivystää sairaalavuoteen äärellä ) ja että itse oon kunnossa. Tarkoitus on kyllä ottaa esikoinen kotiin heti, kun asiat on selkiintyneet. Tosin hän viihtyy ihan superhyvin hoidossa (koska on niin superaktiivinen), ja varmaan olisi tyytyväisempikin siellä, mutta sitpä mun on pakko tsempata äitinä ihan tosissaan ja yrittää keksiä hänelle tarpeeksi aktiviteettia. Ei pääse sit laiskistumaan, niin kuin esikoisen vauva-aikana. :D

Toisaalta tuossa keväällä on jotain lopputyöjuttuja vielä jne. opiskeluihin liittyen, mutta toivoisin kuitenkin, että ihan oman armaan mieheni avulla saisin sen verran "vapaa-aikaa" että saisin ne suoritettua.
 
äh, sitähän mun piti kysyä, että mitä te teette työksenne? Varmaan siitä on ollut joskus puhetta, mutta kun mä en ole alusta asti mukana ollut... Itse olen siis kotona ollut jo yli 4 vuotta. Ammatiltani olen autonkuljettaja (kuorma- ja linja-auto ja karjanhoitaja.) työpaikkaa mulla ei kyllä ole odottamassa, enkä ole paljoa ehtinyt autohommia tehdäkään, kun aloin esikoista odottamaan melkein suoraan koulunpenkiltä.

Entä Miten asutte? Me elellään ihan maalla, omakotitalossa. lemmikkeinä meillä on pari koiraa ja kissaa, yhteensä parikymmentä lammasta ja vuohta, kaneja ja suomenhevosruuna, jolta kuoli kaveri kesällä, eli tämä jäi yksin :(

Tunsinpa itseni muuten huippukokiksi äsken. Otin ruuan uunista, ja lapset alkoivat taputtamaan ja hurraamaan! :LOL:

Ruoka maistuikin lapsille, mutta mulle ei. Mulla ei varsinaista pahoinvointia ole ollut koskaan odotusaikan, mutta ruoka ei vaan maistu. Etenkin liha alkaa etoa. Nytkn kun pilkoin lapsille lihaa, alkoi tosissaan etoa. Hajukin oli ihan hirveä. :x Ei puhettakaan, että voisin syödä. Pitää odottaa, että tuo lemu haihtuu keittiöstä ja koittaa sitten syödä vaikka vähän leipää.
Jotkut muutkin ruoka-aineet aiheuttavat saman reaktion. Mitään sipsejä, karkkeja tms. ei myöskään tee mieli. Kaikki hapan (esim. vihreät omenat) jää myös syömättä... En myöskään pysty syömään isoja määriä, tulee ihan hirveän kipeäksi vatsa. (siis myös vatsan pinnalta, vetää ihan pinkeäksim plus tuntuu, että halkeaa.
Ei mulla olekaan paino vielä noussut yhtään, muttei laskenutkaan. Pysyisikin tässä, niin olisi ihan jees. Lähtöpaino on sitä luokkaa kuitenkin, etten kuihdu olemattomiin, vaikkei painoa tulisikaan (72kg/165cm pituutta) Aiemmissa raskauksissa mulel on tullut painoa 8kg, ja se on alkanut kertyä puolivälissä viimeistään.

Onko täällä ketään Oulun seudulta?

Tiukun äiti En ole hoikka saati urheilullinen, mutta minä en ainakaan pääse mihinkään ilman lapsia. Mies on myöhänä töissä, ja kun se tulee kotiin, kiirehdin talliin elukoiden hoitoon. Jos kello ei ole hirveän paljon, käyn ratsastamassa, mutta siinäpä se mun "oma aika" ja harrastukset olikin. Päivällä touhuan ulkona lasten kanssa, muttei se mitään liikuntaa ole. Jumpassa koitin käydä viime syksynä, mutta se alkoi niin aikaisin, ettei mies ehtinyt töistä kotiin lapsia hoitamaan, joten sekin sitten jäi.
Asutaan siis tosi syrjässä, joten harrastusmahdollisuuksia ei ole. Kaupungissa olisi varmaan jumppia myöhemminkin, mutta matkaa on yli 80km...

Kerhoista Mää oikein odotan, että täällä alkaa kerhot. Ja heti kun ne alkaa, me mennään sinne! Lapset odottaa kovasti, ja kasvakoon kärsä ja saparo, mutta kerhoon mennään. Se on niitä ainoita lasten juttuja täällä, että ihan siksikin käydää, ja se on ainoa paikka, missä näen muita ihmisiä. Kaipaan itsekin kovasti jo sosiaalista elämää. Eli sikainfluenssa ei pelota, kuten ei muutkaan taudit.

sokerirasituksesta mulle sanottiin, että se tehdään nykyään, jos on yli 25-vuotias, painoindeksi yli 25 tai useampi lapsi. eli alle 25-vuotiaalle esikoisen odottajalle, jonka bmi on alle 25, sitä ei tehdä, kaikille muille kyllä.

Ja anteeksi, vastasin tohon ylemmäs Hemulille heti kirjoituksen luettuani, ja luin vasta nty tänne asti. Mää siis aina alan lukemaan viimeisimmästä viestistäni, ja avaan rinnalle uuden ikkunan, johon vastaan sitämukaa, kun luen teidän kirjoituksia. jolloin tulee joskus päällekkäisyyksiä, tai niinkuin nyt, vastaan "vanhaan" juttun. Eli anteeksi kun vielä jauhoin samaa. En kuitenkaan uskalla poistaa tuota, koska ainakin ennen tämä teki sen, että kun poisti yhden jutun, hävisi muutakin (!!?)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huiskahäntä:
sokerirasituksesta mulle sanottiin, että se tehdään nykyään, jos on yli 25-vuotias, painoindeksi yli 25 tai useampi lapsi. eli alle 25-vuotiaalle esikoisen odottajalle, jonka bmi on alle 25, sitä ei tehdä, kaikille muille kyllä.
Tuosta sokerirasituksesta.. Multa vaan terkka kysy että onko ollut häikkää koskaan sokereiden kanssa raskauden aikana.. mä sanoin että ei oo. niin mun ei tarvi sit mennä rasituksiin.. siis mä oon vanhempi kuin 25 ja on useampi lapsi.. BMI on kylläkin aina ollut normaali..
Mut siis mun pointtini tähän oli että ilmeisesti näissäkin on eroja huomattavasti paikkakunnittain miten tehdään..

Siis nyt ei ollut tarkoitus että huskahäntä olisi antanut väärää infoa :D
mut mua kun muutenkin kiinnostaa kun nykyään melkein kaikki puhuu tuosta rasituksesta ja mulle ei oo koskaa sitä tehty. tai edes ehdotettu.

 
Olen kanssa miettinyt tota hoitopaikka asiaa. Toisaalta jos joudun saikulle, haluaisin ilman muuta pitää pojan kotona. Voisin huilailla aina välillä ja poika leikkii yksinäänkin jos itse makoilen hänen huoneen lattialla. Poika on kyllä painava (pari kk sitten neuvolassa 11 kg) ja tappelee tehokkaasti vaatettamista ja vaipan vaihtoa vastaan... Täytyy nyt katsoa ja toivoa, ettei saikulle tarttis jäädä. Toinen ongelma on, kuka poikaa hoitaa kun vauva syntyy. Meillä on noi isommat jo niin isoja ja pitkillä väleillä, ettei tällaista ongelmaa ennen ole ollut.

Me asutaan länsirannikolla, maalla. Maatilan eläimiä ei ole (eikä hehtaareita =) ), mutta pari kissaa ja yksi koira löytyy. Itse työskentelen sairaanhoitajana naapuri kaupungissa.
 
Kaikkien muiden mielipide siis on, että vauva potkii/liikkuu vain ja ainoastaan istukkaan? Aika jännää, mulla kun on tullut potkuja /käsien liikkeitä ihan ympäri vatsaa, kylkiluita, lantiota ym. myöten... Juuri istukan kohdalta ei liikkeitä varmaan tunnekaan, mutta - jälleen kerran - jos olis lukenut sen mun jutun vähän tarkemmin, sanoin jo siinä, että vauva liikkuu muuallakin kuin istukan kohdalla. Kyllähän tän voi jokaikinen hoitoalan koulutuksen tai ihmisen biologiaa tunteva vahvistaa... Istukka on iso, mullakin ollut 700-800g molemmilla kerroilla sit loppuvaiheessa, mut kyllä se vauvakin vaan siellä mahassa kasvaa koko ajan, ja on istukkaa isompi... Edessä olevassa istukassa on paljon suurempia huolia, mitä et ei tunne vauvan liikkeitä heti, esim. jos saa vatsaan kovan iskun... et enempi oisin siitä huolissani...

Suomalaisissa on sellanen hassu piirre, et jos kaikki on hyvin, on heti ylpeä ja sanotaan vaan, et "ootas kun tää sattuu kohdalles". Valittaminen on niin kansallispiirre, et unohdetaan, et asioista vois joskus olla iloinenki, tai sit iloita siitä, et muilla on asiat hyvin! Kyllähän täällä moni kertoo iloisia asioita, esim. ultrakuulumisia sun muita, mut välillä vaan tuntuu, et tää menee "kilpailuks" siitä, kenellä on rankinta... Juu, vaivoistaan voi kertoa ja saada toisilta vinkkejä, mitkä niihin vois auttais, sehän tässä myös on tarkoituksena.

Vaik turhaan mä enää mitään kirjoitan... kun sanoin sanan läski, kaikki mitä kirjoitan, on pelkkää provoa ja tarkoitettu vain toisten mielten pahoittamiseksi, mistä itse nautin. Just joo, uskooko joku oikeesti näin?!? Kamoon!! Mulle annettiin neuvoksi, et hyppää valitusten yli, mut sit ton yhden sanan yli ei näköjään päästä.
Mut en aio enää itse tästä asiasta tänne kirjoittaa. Sanoin jo aiemmin, et yksityisviestiä, kiitos, ja jatkossa vastaan vain niihin.
 
TyöG: Mä olen urheiluhieroja ja jalkaterapeutti. Tällä hetkellä tosin myynti-ja somistustyössä äitiyslomaan asti. Haaveissa olisi koulutustani vastaavan oman praktiikan perustaminen lähivuosina.

AsumisG: Asun Espoossa rivitalossa kihlattuni ja kahden kissan kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua muutamme Vantaan puolelle, meillä on sinne omakotitalo rakenteilla.

(.): Tänään oli neuvola. Kaikki arvot olivat ok. Hg vähän laskenut, mutta en joutunut rautakuurille, ainakaan vielä. Nyt on tullut yhteensä 700g lisää alkupainoon verrattuna, laski alussa niin paljon. Mutta suunta ylöspäin, 400g/viikko. Sf-mitta oli 22,5cm, neuvolatäti sano että saa aina ihan hurjia lukemia ja tuokin meni käyrien yläpuolella:D Sanoi itsekin ettei ole nyt ihan varma mittaustekniikastaan. Tillerin sydänäänetkin kuunneltiin, 151. Oli kovasti mahassa juuri liikenteessä ja neuvolatädillä olikin vähän tekemistä, että sai jahdattua pikkukaverin kiinni:D
Sain Kelan paperitkin ja kyllä vaikuttaa taas siltä, että äääääääh... inhoon tollasten täyttämistä:(

Tän päivän Helsingin Sanomissa oli muuten juttu, että eilen oli tullut päätös isyysloman pidentämisestä! Jes! :attn:

Nyt miestä hakemaan töistä:)

Pinkgreen ja Tilleri 21+4
 
liikunta Käyn 3-4 kertaa/vkossa kävelyllä. Ihan sellaista rauhaisaa käppäilyä. Pääasia, että tulee liikuttua. :)

työg Olen töissä kaupassa, puran kuormia ja leivon.

asumisg Asustellaan ainakin vielä toistaiseksi kerrostalossa kaksiossa. Ei olla löydetty vielä täysin hyvää ja meille sopivaa isompaa asuntoa. Joten odotellaan. Mahtuupa sitä tähänkin aluksi. :) Niin ja asustellaan pääkaupunkiseudulla.

Töissä oltu jo kolme päivää. Ekat pari päivää oli jalat ihan puhki, mutta tänään sitten jo paljon parempi. Sanoin pomolle jo, että tuskin oon enää marraskuussa töissä. Seisomatyö ottaa sen verran jaloille ja hommatkin on senverta raskaita. KAtsoo sitten lähemmin.
Meinaako teistä kukaan aloittaa äippälomaa varhennettuna eli jo aiemmin kun 30 päivää ennen? Oon itte miettinyt, että ottaako saikkua vai miten tehdä..

millis ja lupu 21+6
 
TyöG: Kätilö ja sairaanhoitaja. Nyt teen saikun hommia ja joskus tulevaisuudessa luen itteni vielä terkaksi niin pääsen sitten toteuttamaan sitä itteeni eli neuvolatätinä olemista. Kätilön töitä haluaisn tehdä jos niitä vois tehdä tällä hetkellä päivätyönä... :whistle:

AsumisG: Pirkanmaalla, Tampereen vieruskunnassa, "maalla", paritalossa. Ei lemmikkejä.
 
millis1981: Mullahan on kanssa seisomatyö ja ilmottelin kanssa työkavereille ja pomoille, et tuskin mua marraskuussa enää näkyy:D Eka meinasin alottaa varhennetun, mutta neuvolasta sanoivat, et kannattaa ottaa sillä 30päivällä ja saikuttaa sitä ennen. Se on itsellekin "edullisempaa", kun varhennettu äippäloma on sieltä toisesta päästä aina sit veke. Saikkua kuitenkin saa todella helposti, jos vähääkään siltä tuntuu:) Hui, sehän tarkottaa että tässä ois enää 2kk töitä sit jäljellä :eek:
 

Yhteistyössä