Te, jotka vielä yli kolmekympppisinä annatte vanhempienne passata itseänne/perhettänne, aiotteko hoitaa vanhempianne

sitten vastavuoroisesti, kun näille alkaa tulla ikää? Juoksetteko kaupoissa asioilla, maksatteko unohtuneen sähkölaskun, viettekö mummoa ja vaaria teatteriin jne.? Ympärillä kun näkyy näitä jopa yli 40-vuotiaita perheellisiä, joilla eläkeikäiset isovanhemmat hoitavat lapset, kauppareissut ja siivoukset, että herrat ja rouvat ehtivät istua terassilla kaljaa kittaamassa...

 

Ja ennen kuin joku ehtii vetää kateuskortin esiin, niin ei, en todellakaan ole kateellinen. Lähinnä ärsyttää joidenkin ihmisten röyhkeys ja toisten passuuttaminen.

sitten vastavuoroisesti, kun näille alkaa tulla ikää? Juoksetteko kaupoissa asioilla, maksatteko unohtuneen sähkölaskun, viettekö mummoa ja vaaria teatteriin jne.? Ympärillä kun näkyy näitä jopa yli 40-vuotiaita perheellisiä, joilla eläkeikäiset isovanhemmat hoitavat lapset, kauppareissut ja siivoukset, että herrat ja rouvat ehtivät istua terassilla kaljaa kittaamassa...

 

Kaljaa ei meillä kitata kotona eikä terassilla, mutta puolin ja toisin autetaan aina. Tämä toivottavasti jatkuu niin kauan kuin ollaan elossa. Just oli mun vanhemmat ja veli pihatalkoissa ja lapsilla on tarvittaessa hoitopaikka mummolla. Itsekin autan vanhempiani aina kun he sitä tarvitsevat. Vasta siivosin äidin yrityksessä.

 

Meillä ei kukaan muu siivoa kuin mies tai minä ja kauppareissutkin hoidetaan itse. Mutta isovanhemmat käyvät kylässä, auttavat remonteissa, kaitsevat lapsia... laskuja eivät sentään maksa, ei tarvitse. Mutta varmaan auttaisivat jos olisi tiukkaa.

Isääni olen luvannut kuskata sinne ja tänne sitten joskus, mutta kuppilaan en häntä vie enkä sieltä hae Selvitköön rollaattorinsa kanssa taksiin silloin.

Puolitosissaan suunniteltiin myös talon rakentamista siten, että siellä olisi autotallin yhteydessä asunto jomman kumman vanhemmille.

Eli totta kai autamme, tuemme, otamme mukaan teattereihin yms.

 

Ei mua/mun perhettä vanhemmat mitenkään PASSAA, mutta ovat tiiviisti meidän elämässä mukana ja auttavat, kun tarvetta on (lähinnä siis lastenhoidossa, eivät todellakaan siivoa meillä tms.). Samoin mä/me autetaan tarvittaessa heitä, ja todellakin aion olla apuna, kun ikää alkaa heille tulla. Kuten parhaillaan hoidan mahdollisimman paljon 9-kymppisten isovanhempieni asioitakin.

 

Miehen vanhemmat asuvat naapurissa ja hoitavat lasta paljon. Kauppoihin on täältä pitkä matka, joten aina kysellään puolin ja toisin, tarvitseeko tuoda mitään, jos ollaan menossa kauppaan. Eli se joka on menossa, saattaa hoitaa toistenkin ruokaostoksia ja muita asioita (apteekki, appereiden vieminen virastoihin jne.) Minä ja mieheni siivotaan itse kotimme. Eilen innostuin siivoilemaan oikein kunnolla ja vein lapsen pariksi tunniksi mummolle hoitoon, samalla kannoin appivanhempien mattoja ulos, tamppasin ja kannoin takaisin sisään, kun varsinkin selkä- ja käsivaivaiselle anopille tahtoo jo olla turhan raskas homma. Kun haen lapsen takaisin meille, kerään aina mummolan lattialta lelut jne. ettei anopin tarvitse kummarrella ylimääräistä. Me autetaan appianhempia tietokoneen, digiboksin, kännyköiden jne. kanssa ja hoidetaan yleensä heidän laskut, kun eivät halua opetella käyttämään nettipankkia. Miehen vanhemmat asuvat ilmaiseksi meidän talossa. Kaikki auttavat toisiaan.

 

Mun vanhemmat pyytävät meidän lapsia hoitoon aika ajoin. Saatan vaikka mennä kaljalle silloin, saatanpa olla menemättäkin. Joskus pyydän itse lastenhoitoapua, mutta kyllä 9 kertaa kymmenestä on niin, että isovanhemmat kysyvät saisivatko lapset lainaksi, ja me sanomme että sopii.

Kutsuvat meitä aika ajoin syömään.

Joskus tuovat ohimennen vaikka ison tonkan vessapaperia, kun ovat itselleenkin ostaneet. Tai ostavat lapsille jotain. Juuri pyysivät lasten huppareiden ja t-paitojen mittoja, jotta osaavat tuoda oikean kokoista tuliaista.

Kuskaavat minut kauppaan ja kotiin, meillä kun ei ole autoa.

Jne. Täysin omasta aloitteestaan. Siksi, koska haluavat.

Mä vuorostani esim. kastelen heidän kukkansa ja toimin ns. talonvahtina kun he ovat reissussa.

Teen oman osani ruuanlaiton ja siivouksen suhteen, kun mökkeillään yhdessä.

Ja kun he ikääntyvät, ja tarvitsevat apua vaikka kauppareissuissa tai siivouksessa, niin todellakin aion auttaa.

 

Meillä ei kuules isovanhemmat edes soita, jos eivät tarvitse jotakin. Että passaus on kyllä aika kaukana noista itsekeskeisistä ihmisistä.

 

Onko oikeasti joku, joka ei aio hoitaa vanhempiaan tarpeen vaatiessa? (Poislukien toki ne, joiden vanhemmat ovat laiminlyöneet, hylänneet, lyöneet tai muuten pahoinpidelleet.)

 

Ja nuoremmilleko tuollainen käytös om ap:n mielestä sallittua ja normaalia, mutta sitten muille ei? Luulen että nuoremmille tuollainen on enemmänkin luontaista, kun pitää päästä viettämään sitä omaa aikaa ja pitää päästä bilettämään. Ja ihan jos isovanhemmat suostuvat kaikkeen mitä jälkipolvi heiltä vaatii niin se on sitten niiden isovanhempien ongelma, ei mitenkään ap:n ongelma.

Meillä toimii tuo vastavuoroisuus ja tarvetta ei ole mihinkään baariloihin lähteä.

 

Jepujee: Meillä taas tilanne päinvastoin: en haluaisi, että mieheni 70-vuotias äiti passaa lähes 30-vuotiasta miestäni jos en itse ole kotona. Mutta haluaa väkisin auttaa vaikka olen kieltänyt. Ei muuta tapojaan vaan kävelee yli. Parisuhteeni kärsii.

Ja joo, autetaan kyllä häntä esim. hoitamalla just paperiasioita vakuutusyhtiöihin yms. paikkoihin. Siivousapua miehen äiti ei huoli. Sanoo, että olen kuulemaa liian tarkka ja syynään liikaa. Eli olen liian huolellinen vaikka olen omasta mielestäni normaali siivooja. Tiedän ihmisiä, jotka oikeasti ovat tosi siistejä tip-top -ihmisiä ja niitä, jotka eivät saa siivottua mitään. Olen siltä väliltä.

Terassilla ei käydä koskaan.

 

Onko oikeasti joku, joka ei aio hoitaa vanhempiaan tarpeen vaatiessa? (Poislukien toki ne, joiden vanhemmat ovat laiminlyöneet, hylänneet, lyöneet tai muuten pahoinpidelleet.)

on.ei minusta ainakaa tule mitää vaipanvaihtajaa,vanhainkdit on sitä varten.

 

Onko oikeasti joku, joka ei aio hoitaa vanhempiaan tarpeen vaatiessa? (Poislukien toki ne, joiden vanhemmat ovat laiminlyöneet, hylänneet, lyöneet tai muuten pahoinpidelleet.)

No minä, tietyssä suhteessa.

Omaishoitajaksi tuskin alkaisin. Ei se onnistuisi palkkatyön ja perhe-elämän lisäksi. Ja tiedän, etteivät vanhempanikaan sitä haluaisi.

Toivon toki, ettei vanhempieni kunto koskaan menisi sellaiseksi, että he makaavat vaipoissaan, syötettävinä ja juotettavina, tietämättä mistään mitään. Että saisivat elää terveinä ja järjissään olevina kunnes kuolevat, kuten isoisäni esimerkiksi teki

 

Mulla tuttavapiirissä parikin tapausta, jossa eläkkeelle jääneet isovanhemmat ovat myyneet talonsa ja maansa ja ostaneet jonkun kerrostaloasunnon täältä kaupungista (toisilla matkaa kotiseuduille 300, toisilla 100 km) ihan vain ollakseen auttamassa urasuuntautuneita lapsiaan perheineen. En tiedä, halaisinko itselleni moista vastuuta vanhempieni elämästä...

 

Mitäs teet kun äiti änkee pakolla meille tapaamaan muka lapsia mutta sitten se tiskaa , viikkaa pyykit jne.
mä sanon sille aina että ole sit lasten kanssa kyllä mä teen hommat hän toteaa että no nehän leikkii keskenään niin hyvin .
Luulen että äiti kaipaa välillä seuraa on jäänyt 2v sitten eläkkeelle on sellainen jokapaikanhöylä joka ei osaa rauhoittua joten puuhaa kokoajan.

 

Mä maksan äidille palkkaa siitä että hän hoitaa lapsia. Samalla tuo tekee kotihommiakin, laittaa ruokaa jne vaikkei oo pyydetty, enkä pistä hanttiin (kun koko ajan on niin helkkarinmoinen kiire). Ajattelen, että se maksetaan takas sit kun äiti tarttee apua vuorostaan.

Vähän minuu kyl pisti säälittämään kaverin äiti, joka kustansi poikansa 30 v kestit kun oli poju ehtinyt palkkarahansa tuhlata ennen bileitä. Hei halloota, kasvakaa aikuisiksi.

 

Ja ennen kuin joku ehtii vetää kateuskortin esiin, niin ei, en todellakaan ole kateellinen. Lähinnä ärsyttää joidenkin ihmisten röyhkeys ja toisten passuuttaminen.

Kerro mulle miten mä saan äitini lopettamaan passauksen? Mä en ole vielä keksinyt miten pysäytän tuon elohiiren ja työmyyrän. En sitten millään!!! Se kun ei osaa olla tekemättä, sen pitää saada tehdä! Juu, se laittaa tiskiä, siivoaa, sahaa puita ja laittaa pihaa. Hitto kun keksisin missä sen off-nappula on mutta en oo vielä löytänyt. Olis nimittäin joskus mukava vain olla äidin kanssa eikä katella sen jatkuvaa touhuamista.
Että niin röyhkeä lapsi minä olen

Vanhempani ovat aivan ihania. He ovat aina halunneet olla mukana lastenlastensa elämässä. Kaikkien lastenlasten. Ja ovat aina auttaneet kun joku lapsistaan tarvitsee apua. Ihan omasta tahdostaan. Heille on aina lapsenlapset tervetulleita, eivät onneksi kuulu niihin itsekkäisin isovanhempiin joiden oma napa on tärkeämpi.

Olen aina kiitollinen että mulla on niin ihanat vanhemmat! Ja kyllä aion auttaa heitä mahdollisuuksieni mukaan, jos sellainen tarve tulee Ovat kyllä erittäin pirstakoita ja energisiä 75-vuotiaita

 

on.ei minusta ainakaa tule mitää vaipanvaihtajaa,vanhainkdit on sitä varten.

Hmm. Musta aika usein tuntuu, että olen syntynyt väärällä vuosituhannella tai ainakin muutama vuosisata liian myöhään.

 

Kyllä aion vanhempiani hoitaa ja auttaa jos ja kun he ovat sen tarpeessa.

 

ok.eli jos vaikka 30 kymppisinä tai nuorempina ois tilanne missä vanhempanne menis huonoon kuntoo niin te jättäisitte duuninne jne ja rupeisitte oamishoitajaksi?mitäs jos vaikka suisitte ulkomailla.jättäisitte elämänne siellä ,työnne jne ja tulisitte suomeen hoitaa vanhempiannne.ok.no olen kai itsekäs kun ite en niin tekis.en halua ihrautua,on omakin elämä.toki pieniä juttuja voi hoitaa jos mahdiollista muttea tosiaa en miksikään vaipanvaihtajaksi ryhtyisi

 

ok.eli jos vaikka 30 kymppisinä tai nuorempina ois tilanne missä vanhempanne menis huonoon kuntoo niin te jättäisitte duuninne jne ja rupeisitte oamishoitajaksi?mitäs jos vaikka suisitte ulkomailla.jättäisitte elämänne siellä ,työnne jne ja tulisitte suomeen hoitaa vanhempiannne.ok.no olen kai itsekäs kun ite en niin tekis.en halua ihrautua,on omakin elämä.toki pieniä juttuja voi hoitaa jos mahdiollista muttea tosiaa en miksikään vaipanvaihtajaksi ryhtyisi

Se on sun valinta ja tapa elää.

En asu ulkomailla, enkä ole alle 30v, joten nuo oletukset eivät päde mun kohdalla (asuin kyllä alle kolmekymppisenä ulkomailla, ja olisin tullut sieltä aivan samantien takaisin, jos vanhemmilleni olisi tapahtunut jotain). Mun vanhemmat ovat olennainen osa meidän perhettä ja elämää (miehen vanhemmaat eivät niinkään, omasta valinnastaan). Me ollaan rakentamassa mun vanhempien naapuriin ihan siitä ilosta, että saadaan olla vielä enemmän heidän kanssaan tekemisissä. Nyt, kun ovat vielä hyväkuntoisia, on tekeminenkin vastavuoroisempaa. Kun he vanhenevat ja kunto heikkenee, olemme lähellä ja valmiina ottamaan isompaa vastuuta arjen pyörittämisestä. Onneksi usein matkalla terveestä aikuisesta vaippakuntoon on muutakin elämää. Mä en näe perheenjäsenistä huolehtimista rasitteena tai itsensä uhraamisena, vaan osana elämää.

 

Se on sun valinta ja tapa elää.

En asu ulkomailla, enkä ole alle 30v, joten nuo oletukset eivät päde mun kohdalla (asuin kyllä alle kolmekymppisenä ulkomailla, ja olisin tullut sieltä aivan samantien takaisin, jos vanhemmilleni olisi tapahtunut jotain). Mun vanhemmat ovat olennainen osa meidän perhettä ja elämää (miehen vanhemmaat eivät niinkään, omasta valinnastaan). Me ollaan rakentamassa mun vanhempien naapuriin ihan siitä ilosta, että saadaan olla vielä enemmän heidän kanssaan tekemisissä. Nyt, kun ovat vielä hyväkuntoisia, on tekeminenkin vastavuoroisempaa. Kun he vanhenevat ja kunto heikkenee, olemme lähellä ja valmiina ottamaan isompaa vastuuta arjen pyörittämisestä. Onneksi usein matkalla terveestä aikuisesta vaippakuntoon on muutakin elämää. Mä en näe perheenjäsenistä huolehtimista rasitteena tai itsensä uhraamisena, vaan osana elämää.

okei.minusta se on.eikä minusta vanhempien pitäisi sellasta odottaakaan.minusta sellanen että jos oikeesti joutuu niin pahaa jamaan että makaa jossain laitoksessa ja ei tyyliin muista mua jne niin jo pelkästää ahistaisi sellanen.ja ei minusta muutenkaa ole sellasta ihmistä järkeä hoitaa.kuolema on parempi.ei ole ihmisarvosta elämää.ja lasten puolelta pelkkää hoitamista,ei mitää iloa.raskas taakka vaan.

 

Tarkoittaako tämä sitä että kun ei meitä isovanhemmat ole tähän päivään mennessä auttaneet mitenkään niin voimme olla hyvillä mielin kun heillä alkaa ikä painaa..?

 

Mun vanhemmat eivät ole auttaneet pätkääkään yhtään missään asiassa ennen lapsia, eikä lapsien jälkeenkään. Joten oikein ilomielin paiskaan vanhainkotiin, ku aika tulee ! SAavat mieluiten hommata paikankin ihan itse, ja maksaa.

 

No aika vähän tunnen tuollaisia perheitä jossa isovanhemmat hoitaa siivoukset ja kaupassakäynnitkin. Me ollaan melko nuori perhe, ja molempien vanhemmat tykkää ottaa lasta ja jopa elukoita hoitoon, auttavat rahallisesti (lainaa saa aina, ostelevat "lahjoja" jne. mm. pesukone ja lapsille ulkovaatetta tai harrastusvälinettä). Eli jonkintasoista passausta joo.

Kyllä mekin autetaan jos tarvis, ei tosin yhtä paljon varmaankaan. Siis esim. kuskaan äitiäni tarvittaessa autolla tms. pientä.

Kun vanhempamme tulevat niin vanhoiksi että koitaa vanhainkotiaika, niin varmastikkaan emme ala omahoitajiksi ja lopeta omia töitämme jne. Olen tehnyt vanhainkotityötä ja kyllä ihminen on nykyään jo todella huonossa kunnossa ennen kuin PÄÄSEE vanhainkotiin, toisin sanoen täysin valvottava tms. Toki varmasti autamme niin pitkään kuin kotona asuvat ja vanhainkodissa käydään vierailemassa, mahdollisesti otetaan kylään jos tila sallii.

Ja kyllä minä itse varmasti tulen vuorostani passaamaan omia lapsiani jonkin verran myös heidän aikuisiällään, enkä siltikään odota että ne ottaa mut ja ukon omaan kotiinsa asumaan kun meiltä järki katoaa päästä vanhuuden vuoksi