toisia ns. sikiöseuloista kiinni jääneitä?

  • Viestiketjun aloittaja erilainenko
  • Ensimmäinen viesti
Lumimarjalle pahoittelut.

Tänään oli siis rakenneultra.Sattui onneksi mukava(vaihteeksi) ja ymmärtäväinenkin.Antoi vielä yhden ajan viikolle 32.
kaikki näytti hyvälle,paitsi se napanuora on edelleen kaulan ympärillä.
meillä oli siis turvotusta 5.2mm npultrassa ja ei kans paljon toivoa annettu terveestä vauvasta.
Kuopiossa lapsivesi tutkimuksessa oli mahtava lääkäri joka valoi uskoa ja oli pätevä,siitä iso kiitos hänelle.muuten on kyllä ollut sellaisia törppöjä matkalla että huhhuh.Mielestäni ihminen on ihan väärällä alalla jos ei omaa empatian kykyä työskennellessään äitiyspolilla!!

Muistin tänään pyytää vauvasta kuvaakin kun kaikki vihdoin näytti hyvälle.Lääkäri lupasi ja käänsikin yllättäen kuvan 4d muotoon,kyllä alkoi ihan itkettää kun suloinen vauveli pisti peukkua suuhun ihan lähikuvassa,ja oli niin todellinen,ja täydellinen!Vieläkin itkettää.Voiko tosiaan näiden kaikkien huolien täyttämien viikkojen jälkeen näyttää sille että poika syntyisikin terveenä ja ajallaan,uskomatonta. :heart:

Voimia kaikille roppakaupalla,ja edelleen kiitos tuesta :flower:
Alisia ja kaveri 20+5
 
Eilen saimme vihdoinkin tulokset lapsivesipunktiosta.
Ja tuloset olivat hyvät !! =)

Tuloksien saaminen kesti tasan 3 viikkoa ja olivat kyllä niin piinaavat, varsinkin tämä viimeinen viikko. (Näyte joutui siihen lisäviljelyyn kun solut eivät olleet jakautuneet halutulla tavalla). Tätä kaikkea ei kyllä soisi kenenkään kokea. Tsemppiä siis kaikille vielä epätietoisuudessa oleville.

Tämä palsta on ollut pieni henkireikä minulle näiden raskaiden 8 viikon aikana, kiitos teille kaikille sydäntään täällä purkaneille. Suurta helpotusta ja rohkaisua olen saanut kun tänne tullut paljon myös hyviä uutisia, toivottavasti meidänkin tapauksemme rohkaisee muita


:heart:

Ja minunkin puolestani onnea hyvien tulosten saamiseksi kaikille.!!! Pysyn kyllä edelleen hengessä mukana lukemalla ketjua, ei osaa varmaan olla edes lukematta :hug:

T: TeeBird ja pieni tyttö rv 18+5 :heart:
 
:hug: teille kaikille neljälle, jotka olette nyt saaneet hyviä uutisia. Onnellista odotusta. :heart:

voi Lumi-Marja, niin kovin surullista :'( halaus sinne ja jaksamista.

Rouva pikkumyy sulle pidän kovasti peukkuja et kaikki menee hyvin tällä kertaa.
 
Riitu68; kiitos rohkaisustasi :flower:
Olen tietoisesti pidättäytynyt nyt lukemasta mitään palstoja tai etsimästä muutakaan lisätietoja ja vähän on olokin rauhoittunut. Kaiketi siksi myös että päätin rauhoittua ettei sikiön tarvitse tässä vaiheessa tuntea kokemaani stressitilaa vai kokeeko näin pieni ihmisen alku vielä äitinsä tunnetiloja mitenkään?
Vielä pitäisi liki 2 viikkoa odotella lv-näytteeseen pääsyä eli olen sinne päättänyt mennä, katsellaan sitten niiden tulosten jälkeen eteenpäin. Koitan elää päivän kerrallaan ja mieheni taas on ottanut asenteen että ei sillä pienellä mitään vikaa ole ja jos on niin sitten otetaan vastaan mitä saadaan.
Onnea kaikille hyvien uutisten vastaanottajille ja kaikille muille jaksamisia. Alan nyt varmaan taas aktiivisemmaksi palstan lukijaksi kun henkinen tuki tälläkin saralla on kuitenkin oleellista jaksamisessa.
 
Kovasti olen näitä palstoja lukenut hakeakseni vertaistukea tässä seula-asiassa, itse kärähdin ja riskiluvuksi tuli 1/5, niskaturvotusta oli 4.2 mm, tehtiin istukkabiobsia, missä sitten varmistui kromosomihäiriö ja jotain muutakin, en ole vielä jaksanut perehtyä epikriisiin, tuli vasta tänään postissa. Maanantaina kävin naistenklinikalla perinnöllisyyslääkärin luona keskustelemassa ja samalla täytimme TEO:lle hakemuksen keskeytystä varten, päätös tuli eilen, tänään soittivat sairaalasta ja huomenna aletaan käynnistellä synnytystä, mieli raskas, sydän on pirstaleina, mutta parempi näin meidän kannaltamme! Todellakaan en tiedä mitä sen jälkeen, kun tämä pieni syntyy, miten on henkisen voinnin puoli, sitä ei todellakaan usko, että näin voi käydä, ei niitä lapsia todellakaan tehdä, niitä saadaan!

Toivon voimia kaikille tuloksia odottaville, usein hälyt ovat kuitenkin vääriä, omalla kohdallani näin ei valitettavasti ollut! Onneksi kotona on kolme temmeltäjää joista saa kiittää joka päivä, nyt sitä taas osaa arvostaa elämää ihan eritavalla, ei aina mene kortit elämässä tasan!

Mayya ja Nyytti (vielä hetken) 15 +2
 
Syvälle sydämmeen sattuu. Tuli niin oma kokemus mieleen. Tulevat ajat ovat varmasti raskaita, mutta olemassaolevat lapset auttavat jaksamaan. Kun meidän pieni tyttäremme -05 syntyi rv 17, mies itki vuolaasti ja suri niin kaivattua tytärtään, itse en pystynyt pitkään aikaan itkemään, piti ajatella poikiani, jotka tarvitsivat äitiä. Mies rämpi pohjamudissa ja pitkään, itse sain pidettyä pääni kasassa olemassaolevien poikieni avulla.

Tein miehelle selväksi, että enempää lapsia ei meille tule, mutta mies toivoi kovasti pientä tytärtä. 2007 mies sai pääni käännettyä ja syksyllä odotin pientä ihmettämme, tyttöä, jota silloin en tiennyt. Np-ultrassa, liikaa turvotusta, mutta "normaalit tytön kromosomit sanottiin". Kesäkuun lopulla syntyi tyttö, mies itki jälleen, nyt onnesta, oma isäni ja äitini itkivät, onnesta, tyttö oli terve!

En tiedä miksi tämmöisiä nyt täällä höpöttelen, itselläsi on varmasti vaikeaa, mutta selviytymiskeinoja löytyy kuin ihmeen kaupalla, vaikka nyt ei varmaan siltä tunnu :hug:

Onnittelu myös kaikille hyviä tuloksi saanneille. =)

T: Jade-Julia ja Juliaana tyttö 7vk 4pv
 
Kyyneleet tuli luin kirjoituksesi...

Meillä viime vuoden huhtikuussa np-ultrassa toiveet romahti kun vauvalta löydettiin 4,0mm turvotusta ja kystat kaulalta. Me saimme istukkabiopsiasta terveet kromosomit ja ultrissa juostiin koko aika rv14-22. Jo rv16 saimme tietää, että vauvalla ei ole kaikki hyvin vaikka kromosomit olivat ok. rv21 mentiin rakenneultraan jo tietäen, mitä tuleman piti. Siellä oli mukana perinnöllisyyslääkärit ym. ihmiset. Vauvalla ei ollut pikkuaivoja saimme tietää mitä se merkitsisi... :'( Päivien päästä mekin täytimme TEO:n paperit kyyneleet silmissä, emme koskaan saisi tätä vauvaa elävänä syliin. Rv23 synnytin pienen pojan, joka ulospäin näytti aivan täydelliseltä ihmisen alulta, mutta sisältä puuttui jotain todella merkitsevää... Sen pienen hetken ajan saimme pitää pientä enkeli poikaamme sylissä ja pusutella häntä, vain sen pienen hetken sen jälkeen hänet vietiin meiltä pois. Valokuvia otimme ja pikkuiselle puhuimme...

Ensimmäiset päivät synnytyksen jälkeen meni kuin sumussa, millään ei ollut mitään väliä. Suututti kun ihmiset jatkoivat normaalia elämäänsä, vaikka minun oli juuri pitänyt luopua rakkaimmastani. Viikot ja kuukaudet vierivät omalla painollansa välillä töissä käyden välillä kotona ollen sairaslomalla. Kuuntelevat ystävät ja lohduttava olkapää kotona olivat ne parhaat apuvälineet surun läpikäymiseen. Ensin yritin olla itkemättä 1,5 vuotiaan esikoisen nähden mutta huomasin, ettei siitä tullut mitään...

Mä olen itkenyt ja huutanut kohtaloa ennen ja jälkeen enkelin syntymän, vieläkin on päiviä, että kyyneleet nousee silmiin (ainakin silloin kun asiasta kirjoittaa kuten nyt). Pelkäsin eniten kohdata 1-vuotis päivää, mutta uusi raskaus auttoi sen päivän läpikäymisessä.

Sylikaupalla voimia tuleviin raskaisiin päiviin :hug: Suru pitää surra, vain niitä siitä pääsee yli. Koskaan ei oma pieni enkeli unohdu eikä surukaan, se vaan muuttaa muotoaan. Mulla on puhuminen auttanut todella paljon, ystäville sekä ammatti-ihmisille. Kerran kuussa käyn pienen enkelin haudalla itkemässä yksin... se auttaa :'(

Orchid
 
mayya: :hug: :hug: teki niin pahaa..melkein sama turvotus oli meidän pojalla. en voi kuvitella edes mitä tulet läpikäymään. tuhannesti jaksamisia :hug:

ja jaksuja kaikille, pakko se on väliin edelleen käydä lukemassa täällä. ja muistuu kuin eilinen päivä oma odotus mieleen. :'( :'(

nemika+jäbä 4kk
 
Kiitos nemika! :hug: :flower:

Vuoto alkoi itsekseen eilen illalla-yön aikana ja tänään laitoin vielä 6 Cytotecia, 3 kertaa 2:n sarjoissa.

Olen jopa kävellyt tänään 3 km sauvakävelyä, en hurjaa vauhtia , mutta kävellyt kuitenkin, tosin on tuo sänkykin minua tiheesti kutsunut, lämpöönsä! :heart:

Niin kolmas kerta ehkä sen onnistuneen raskauden toisi, ei tarvitse mitään odottaa, voimme jatkaa heti kuumeilua. :heart:

jälkitarkastus TYKSss. 16.9.2008, jos kolmas kerta tärppää taidan soittaa heti TYKS:iin lääkärille, mikä minua tällä hetkellä hoitaa jos pääsisin hcg:n mittauksiin ja varhaisultraan heti kuin mahdollista. :heart: Eli ajatukset ovat jälleen tulevaisuudessa. :heart:

Rva Pikkumyy :heart: :wave:
 
Kenellä lääkärillä mahdoit käydä Kuopiossa? Minä kävin KYSissä ja siellä todettiin niskaturvotus 7.8 mm, lapselta kyllä löytyi omfaloseele, mutta ei muuta, lapsivesinäytteissä kromosomit olivat negatiiviset, onneksi. Joulukuussa sitten tiedämme lisää, kun saamme lapsen maailmaan.
 
Kopioin tuonne palstalle aikaisemmin kirjoittamani "hätäviestin"..Niin valottaa tätä meidän synkkyyden päivää..Vaikka sitä aina menee ultraan asenteella että mitä vaan voi löytyä, ei sitä sittenkään ole valmis. Tietenkään. :'(
Meille tämä lapsi on neljäs..sisarukset terveitä, eikä suvuissa mitään..Mutta kun sehän ei mitään koskaan takaa...
Tässä nyt se mun "juttu":

plexus cystat ja "golf"- pallo
Tulin sitten juuri rakenneultrasta joissa meidän vauvalta löytyi nuo otsikon mainitsemat asiat Sain huomiselle ajan lapsivesipunktioon. Mua huolestuttaa aivan kamalasti ja pelottaa..en edes halua miettiä mitä jos..
Onko muita "kohtalotovereita"? Ultraaja yritti rauhoitella että kromosomipoikkeavuuden riski ois silti mitätön,mutta kohonnut kahden löydöksen takia. Mulla oli seulontaverikokeessa tulos "ei kohonnutta riskiä"..Mutta eihän se mitään lupaa. Nyt meni odotus taas viikkokausiksi ihan surkeeksi

-surullinen Mamti ja pikkuinen 19+1 (ultranmukaan 18+6 joka sekin heti alkoi mietityttää!!)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Onnin äiti68:
Kenellä lääkärillä mahdoit käydä Kuopiossa? Minä kävin KYSissä ja siellä todettiin niskaturvotus 7.8 mm, lapselta kyllä löytyi omfaloseele, mutta ei muuta, lapsivesinäytteissä kromosomit olivat negatiiviset, onneksi. Joulukuussa sitten tiedämme lisää, kun saamme lapsen maailmaan.
Heippa!

Mulla siis se turvotus mitattiin täällä keskustan neuvolassa alunperin. Lääkärin nimeä en muista, mutta vanhempi n.50 v.nainen, erittäin outo, puhui yksikseen koko ajan.'
Kysissä sitten, kun todettiin et kaikki on hyvin, niin oli myös nainen. Nimi ei taaskaan ole mielessä. mutta tosi ihana ja mukva, nopeeta puhuva, n.40-50v, olisko ollut kaksi osainen sukunimi.
 
rouva pikkumyy: ei sua voi ku ihailla miten jaksat aina vaan tulevaan katsoa kokemasi jälkeen :hug: ja niinhän se pitää tehdäkin..mut aika sissi olet... :hug: :hug:
kyllä se tärppää varmasti vielä...ja toivotaan et se kolmas kerta todensanoo... :hug: :hug:
eihän sua voida loputtomiin koetella enää..jaksuja kovasti ja uutta putkeen vaan. :hug:

jaksuja ja voimia kaikille joilla kovia aikoja edessä...
 
Tulinpa taas katselemaan, tälle puolelle. Kylläpä myyllä oli taas ikäviä uutisia. En kyllä ymmärrä, miksi joitakin näin paljon koetellaan. Olet niin sympaattinen ihminen, niin sinulle jos kelle sen pienen nyytin soisi! Kolmas kerta toden sanoo....

Näin toivovat jade-julia ja pieni Juliaana tyttönen :heart:
 
Päivittelen tässä taas meidän odotusta eli perjantaina sitten oli se kauan odotettu ja pelätty lapsivesipunktio. Onneksi sattui kiva lääkäri paikalle ja näytteenotto onnistui hienosti. Pientä kipuakin tunsin mutta mitäpä se on kaiken tämän henkisen kivun jälkeen, ei todellakaan mitään.
Näytteen oton jälkeen kävimme perinnöllisyyslääkärillä ja kertoi toki kaikki vaarat mitä odotettavissa mutta oli myös sitä mieltä että turha pohtia vielä jatkoja ennenkuin saamme lv-näytteen lopullisen tuloksen. Tuli suorastaan helpottunut olo käynnin jälkeen vaikka tietenkään vielä emme voi huokaista helpotuksesta. Viikon kun vielä jaksaa odotella niin sitten tiedetään jo enemmän.
Paras päivän uutinen oli se että sikiön turvotus ei ollut lisääntynyt mutta ei poistunutkaan....
 
Rva Pikkumyy: Ihana asenne!!! Voimia sinulle ja perheellesi, niitä teillä tarvitaan ja varmaan riittääkin. Meillä oli esikon jälkeen tuulimuna, joka kaavittiin vkolla 9+. Esikko syntyi 01/01 ja kakkonen syntyi 03/02 ja siis siinä välissä oli se tuulimuna.. mullakin oli pussi, muttei sikiötä. Vieruskaverilla kaavinnassa oli sikiö muttei pussia. Mutta ajattele... esikon ja kakkosen ikäeroksi tuli 1v+2,5kk eli tärppäsi todella nopeasti uudelleen ja pysyi matkassa!

Toivo elää niin kauan kuin jaksaa hymyillä tulevaisuuteen!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mamti81:
plexus cystat ja "golf"- pallo
Tulin sitten juuri rakenneultrasta joissa meidän vauvalta löytyi nuo otsikon mainitsemat asiat Sain huomiselle ajan lapsivesipunktioon. Mua huolestuttaa aivan kamalasti ja pelottaa..en edes halua miettiä mitä jos..
Onko muita "kohtalotovereita"?
Olen tähän ketjuun aiemmin kirjoittanutkin. Meillä siis oli just nuo samat softmarkerit, yksi plexus-kysta ja golfpallo, 2.5 vuotta sitten rakenneultrassa. Meidän päätös oli olla menemättä punktioon, kun riski oli kumminkin aika pieni. Maailmaan putkahti lopulta terve lapsi. Eiköhän teillekin!! Toivotan rauhallista mieltä punktion tulosten odotteluun!
 

Yhteistyössä