*TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 TAMMIKUUSSA 2010

heissuli

Ediksen pienelle :hug: ja pikaista paranemista.

Tulin tässä kattelemaan teidän kuulumisia ennenkun iltapäivällä lennän työmatkalle.

Meille ei erikoisia, yöt ovat olleet risaisia ja äiti on kuin bandakarhu, tosi edustava. Kiitos meikkivoiteiden ja peitepuikkojen keksijille :D uskaltaa näyttäytyä julkisilla paikoilla
 
Poika, mukavaa matkaa vaikka työmatka onkin =)

Matamin neitokaiselle tervehtymisiä!

Meillä tytöllä räkätauti ja oon kaks yötä valvonut sen kanssa. Eka yö menee aina valvoessa ennenkun on ees räkänen, kun ilmeisesti sillä on aina kurkku eka kipee ja nieleskelee sitä...aina tietää että jaahas räkätauti tulossa. Viime yön sitten valvoskeli reppana kun oli niin kauheen räkänen...itki ja itki väsymystä ja jouduin sen kans yöllä muumia kattomaan filmiltä että sain rauhottumaan. En keksiny enää muutakaan ja kyllä se itkun lopetti ainakin. Tuntu vaan pikkasen hölmöltö kattella muumia keskellä yötä :eek: Nyt onneks sain nukkua päikkärit ja peppi nukkuu vieläkin. Eiköhän me ilta taas jakseta. Meillä ei ole räkätautia ollutkaan moneen kuukauteen...ihme. Toisaalta ihan hyvään aikaa tuli kipeeks, kun ens viikolla mun pitää olla siellä työkokeilussa ja oisin heti joutunut olemaan pois.
 
Poika hauskaa työreissua...mullakin on jo kova kaipuu työreissuille, joita ei tosin koskaan enää tule olemaan, kun mun työreissut kesti aina sen 1,5kk ->

Pikainen kurkistus vaan tänne, meidän pieni vauva täyttää tänään 1 vuotta. Uskomatonta miten nopeasti aika menee. Fiilikset on tosi sekavat, muistot palaa mieleen. Netan syntymä on yksi elämän kohokohtia ja samalla se päivä ja sitä seuranneet viikot elämäni kurjin kokemus, noin fyysisetikin jo. Mä oikeasti alan vasta nyt tajuta kuinka lähellä hengenlähtö oli. Mieskin on vasta nyt kertonut joitain yksityiskohtia ja lääkäreiden juttuja. Ne on saannut aikamoiset väristykset meneen läpi...ja sitten vielä Netan infektiokin joka oli hänet viedä. No mutta täällä porskutetaan ja meneessä kai on turha liikaa märehtiä, vuosipäivä vaan herkistää muistoille. Eilenkin juhlien vieraat puhuivat synnytyksistään...kun mä tulin paikalle, kaikki hiljeni. Sanoin että jatkakaa nyt toki, mutta siihen se puhe tyssäsi. Mun äitiyden alku kun on kummallakin kerralla ollut niin toisenlainen. Joskus kaipaan sitä ajatusta että saisin rinnalleni juuri syntyneen nyytin ja saisin hnet pian kotiinkin. Mutta hyvä näinkin, tytöt on kuitenkin niin loisto tapauksia että siitä saa olla onnellinen. Niin terveitäkin ovat olleet, Neealla kaikki 3 flunssaa+ mahatauti, Netalla vauvarokko ja yksi flunssa.

Omaanapaa, taas :ashamed:
 
edla no voihan kökkö -ei oo kiva pienellä toi vesirokko. Onneks oot saanu lääkettä kutinaan. Meillä se sairastettiin joskus vuos sitten.

jenni onnea teidän pikkuselle 1v. :heart: Kyllä sulla on ollut aikamoiset synnytykset ja varmasti niitä tulee kelattua ja pohdittua monesti miten ohut on ihmisen elämänlanka. Onneks loppu oli onnellinen ja teitä siel kotona neljä. Mietin täs et sulla riittää sitä kerrottavaa viel lapsen lapsillekin sellasia selviytymistarinoita sun pikkusten alkutaipaleet on ollut. Toivottavasti tuttavat oppii juttelee synnytyksistään myös sun kuullen.. ehkä he pelkää et satuttaa sua tai jotain. Naisten kun on tapana puhuu synnytyksistään ilmeisesti läpi elämän siltä alkaa ainakin musta vaikuttaa -liekö samat kun miesten armeja jutut. :)

weiss kiitti vinkistä.

carmen Miten teillä menee?

öitä kikille :wave:
 
Onnittelut täältäkin Netalle...aika tosiaan vierii :heart:

Edlan potilaalle paranemisia :hug:

Vetelin tossa iltapalaks just suklaatia ja tikkaria...tökkii kun menkat ei ala ja olo on kurja,siis fyysisesti...raskaana en ole,mainittakoot ;)

Pojalla ottaa koville taas harrastusten alotus,muskarissa oli ihan paniikissa viimestä 10min lukuunottamatta.. no kai tuo taas tottuu.
Otti päikyt rattaissa puol kolmesta 40 min eteenpäin ja kinus jo kuudelta iltapuuroo :eek: annoin puol seiska ja kohta olikin sit unessa ja vaan kerran oon käyny tönäsemässä takas makuulle...ihme jätkä,luulis et kun nukkuu noin myöhään vavois pidempään,mut ei.

Pakko vetäytyy untenmaille :wave:
 
Kiitos toivotteluista :flower:

Näppyjä vaan tulee ja niitä on jo semmoiset kolmisen sataa (eli aivan sairaasti!) Naama on suht hyvin säästynyt mut naamaa kyllä kehystää semmoiset 50 näppyä. Eli ei ehkä tule ihan hirveitä arpia neitoselle. Atarax on ihan :x, mut se jeesaa ihan selkeesti eli vie kutinan pois. Viruslääke sen sijaan on :p, ainoo vaan et se luulee saavansa sitä pahaa silloin...

Tänään pääsin ite nyt illalla lenkille sekä kauppaan mut nyt sit pitäis ollakin torstaihin iltapuoleen asti kotosalla -> hermot tulee menemään molemmilla! Ollaan kuitenkin totuttu se kaks kertaa päivässä lähtemään liikkeelle. No, viikonloppuna reissuun ni eiköhän se korvaa tän kotiajan.

Mulla on ihan tajuton matkakuume!!!
 
moikka!

Meillä Peppi oli äsken kaks tuntia tutustumassa hoitopaikkaan ja huutanut koko ajan :/ Kauheen karjuminen kuulu kun menin ja siellähän se huusi. Se on kyllä niin tulta ja tappuraa kun suuttuu ja sen saa kyllä hoitotätikin nähdä. Temperamentinen eikä ujostele näyttää sitä.
No alkaahan tuo hoito jossain vaiheessa sujua, mutta rankka ens viikko edessä...huh. Voi kun se sais sen edes joku päivä nukkumaan siellä...muuten se on kyllä tosi poikki.
 
summer: :hug: ! Meillä neiti ollut nyt viikon verran hoidossa, ja itkustelee vieläkin ja paljon haluaa istua hoitajien sylissä. Mein neiti myös tosi temperamenttinen ja sen on hoitajatkin jo huomannut, jos joku asia ei mee niinkun neiti haluis, sen sit huomaa. Päikkäreitä on nukkunu 30min-1h10min, noilla kerroilla kun on nukkunu vaan reilu puol tuntia on ollutsit iltapäivästä jo tosi väsynyt. Ruokakaan ei sielä oikeen maistu... :| Toivon todella että jossain vaiheessa helpottaa! :)

 
Jenni onnea Netalle :heart:

summer: toivottavasti Pepin hoito alkais hyvin :hug:

En oo loman jälkee jaksanu kirjotella mitään, lukemassa oon kyl käyny että saa jotenki pään pysymään kasassa :/ Sain huonoja uutisia viime sunnuntaina, äidillä todettiin pahanlaatuinen aivokasvain :'( Tuosta vajaa viikko oltiin äitin luona, olihan sillä pää kipeä mut kun ramppas terveyskeskuksessa niin hartiakivuksi laittoivai :( Äidillä ollu joulusta tuota pääkipua ja pahentu nyt viikon sisään niin pahasti että taju meni, oksenteli ym :'( En oo hirveenä nukkunu sunnuntain jälkeen, ei pysty. Yritän arkea pyörittää suht normaalisti kuitenkin, etten jää koko päiväksi sisälle murehtimaan, kun ei muut asiat pyöri päässä. Kellekkää en oo pahemmin puhunu, parille ystävälle, että voi purkaa tuntoja :(
 
Sarbba...voi miten surullinen ja ikävä asia sulle tuli :'( ...en oikein mitään fiksua ja lohdullista osaa sanoiksi pukea :ashamed: ...minulla äiti sairastaa syöpää...päivä kerrallaan mennään ja nyt 3 vuotta mennyt...olen välillä sinut asian kanssa ja välillä en....kovasti jaksuja sinulle sinne :hug: :hug: :hug:...elämä on välillä epäreilua :( ...ja pura vaan tänne palstalle tuntojasi :hug:
 
Sarbba, jaksuja jaksuja ja jaksuja :hug: Mä kans tiiän miten maailmanlamauttava isku se on naamalle tollanen tieto äidistä. Pura ihmeessä tänne oloas tai laita vaikka yv:tä, kunhan et vaan jää yksin murehtimaan. :hug:
Matamille kanssa :hug:

Täällä on tuo vesirokko voiton puolella, ei enää uusia näppyjä ole tullut (eilen jo loppunut), lämpö on palautunu normaaliks. Eli kohta tää "kotiaresti" on lusittu.

Päätin et nyt sit keväällä aletaan harrastaa vielä ku oon kotona. Aloitetaan uinti helmikuussa, ens viikolla MML:n muskari ton toisen "muskarin" ohella (tuolla ei siis mitään suorituspaineita, leikkii vaan kavereitten kanssa) ja sit myöhemmin keväällä mennään värikylpykurssille (varmaan naukuri sama missä olitte E:n kanssa mut taaperoille). Et tämmösiä oon aatellu. Ei pitäis liian rankkaa olla :)

Majj ja summer,
tsemppiä likoille, eiköhän ne itkut kohta oo itketty ku tajutaan mikä taivas se tarha on :D

Jahas, puhelin piippaa et on lääkkeen aika...

se o moro! :D
 
Majj, joo kyllä se sujumaan lähtee! mutta aikaahan se vie ja ai että kun riipii äitiä sydämestä :| ottaa varmaan mulle kovemmalle kun likalle loppujen lopuks. Toivotaan että unet alkaa sujua, koska kurja hakee kotiin sitten tosi väsyneenä...puoli tuntia on meilläkin vähän unia ja sitten kun on aikasemmat lähdöt aikasin ja kaikkee että pitäis nukkuakin. Meillä sitten ensi viikolla vasta on koko päivää...huomenna vielä muutaman tunnin. Kyllä se siitä! Temperamenttiset tytöt pärjää ;)

Sarbba, voimia :hug: :hug: Ei osaa muuta sanoa. Tosi kurjaa.
 
sarbba voi kuinka ikävää. Mulla ei oo kokemusta vastaavasta-mut se olis yksi pahimmista painajaisista :| Voimia sinulle ja kerro ihmeessä tuntemuksistasi se varmasti helpottaa vaikka ei kasvotuttuja ollakkaan. :hug:

Nemikaa, Kurpitsaa kaipailen Mitä kuuluu vuoteen uuteen? :wave:

Edlameillä vesirokko jätti aikamoisia jälkiä ihoon kun pahimmat kohdat tulehtu. Mut nyt on siitä jo auikaa niin paljon-et kummasti ovat tasoittuneet eikä niitä enää huomaa. otitko neidistä kuvan? meillä on muutamia ja on se pikkunen aika hurjan näköinen. Onneks tekin olette jo voiton puolella.

summer,majjalku ottaa varmasti koville -mut kummasti ja nopeesti lapset oppii ja sopeutuu uuteen. :)

pitää mennä -palailen :wave:
 
Heippa! Kirjoittelin teidän kanssa silloin odottajissa. :)Voisin liittyä nyt teidän mukaan jos mahtuu. Eli etusivulle voipi lisätä 30.5.08 syntymäpaino 4035g 51cm 1-vuotis paino 10980 pituus 77.5cm =) ja uuden laskettuaika 28.1.2010 eli ihan parin viikon päästä :)
 
KiaralA, tervetuloa takasin :) Ja 30. päivä on ihan vallan mainio päivä ;)

LC, laitoin sulle yksärii, aiheena Lontoon kirkko ;D

Merika, Eilen otin kuvia neidistä pelkkä vaippa päällä ja kyllä ne on aika huiseja kattoo ja onneks naamassa on vaan kaks. Hiusrajassa miljuuna. Niinhän tuo Vilmakin sano, et kolme viikkoa ja edelleen näppyjä näkyvillä. Kamalimmaksi asiaksi mä oon kokenu kakkapyykin. Kun niitä näppyjä on jokapaikassa, myös vaippa-alueella.. ni sit pelkää et pesulla saa rikki jonkun niistä ja sit sattuu :ashamed: Mut onneks tosiaan on menossa pois jo.

Mä oon hyödyntäny kotipäivän ja pessy lakanat, pyyhkeet ja kaiken muunkin pyykin mitä oon vaan keksiny.... Niin ja haaveillu matkoista ;D
 
Sarbba,Komppaan merikaa,ei omakohtaista kokemusta,mutta pahin painajainen kyllä olis :'( :'( Kun vois suo jotenkin auttaa... koita puhua ja purkaa tuntoja,ehkä siten jaksat tilanteen paremmin. Jaksamista ja voimia :hug: :hug:

KiaralAMukaan vaan :flower:

Särkee päätä... oon pojan kans ollu illat yksin ja tuntuu et se ei oikeesti ole yhtä sekuntiakaan vaiti :eek: Tauoton selitys :D

Oon alkanut miettiin et onkohan meillä liikaa harrasteita :/ Kun tuntuu et on jokapäivälle joku ohjelma...toisaalta helposti tylsistyn kotiin,mut aina ei jaksais tota lähtemistä ja vääntöö. Pitää varmaan jättää välillä pe kerho väliin kun on kauempanakin...pakkoko niihin kaikkiin on joka viikko ittensä tunkee B)

Poika on ruvennu viihtyyn mummoloissa ihan tosissaan. Menee aina erittäin mielellään,hyvä jos vilkuttaa ehtii kun on jo kiire leluille tai siis esineille,mitä sielä pitää leluinansa... ja välillä ei lähtis kotiin ollenkaan :eek: Yökylästä kyl lähtee ihan mielellään,mut jos vie pariks tunniks,niin jää leikit kesken =) Molemmissa mummoloissa on omat leikit mitä aina puuhaa,samat jutut ja sit puhuu niistä suu vaahdossa täälä kotosalla :D Ihana et on molemmat isovanhemmat pojalla tässä ihan lähellä...mitä nyt pappa asuu sit kauempana.

Mies tuli ruokikselle,joten adjöö :wave:
 
Oho, ompa täällä hiljaista.

No, monihan on jo palannut työelämään ja toiset harrastavat ahkerasti. Minä vaan olen tällainen kotihiiri-sohvaperuna.

Ei meillä mitään ihmeenpää. Toissa päivänä pikkumies kalautti kauhalla lasisen kattilan kannen halki. Ja kahvin poroja (kuivia) nakkelee kauhakaupalla lattialle :LOL: Nyt sille voi jo nauraa vaikka minä mielummin ne kahvit olisin pannun kautta hörppinyt.

Töitä olen epätoivoisesti yrittänyt etsi, mutta tällä hetkellä niin taitaa näillä seuduilla tehdä aikas moni muukin.
 
Mukaan vaan KiaralA! =) ja onnea masusta! tai siis kohtahan sä jo synnytätkin. Syntyikö eka normaalisti alakautta? jännittääkö synnytys? Tosi paljon jo täällä meidän palstalla uusia pienokaisia. Jenninkin pienempi jo vuoden vanha. Onko sulla eka tyttö vai poika?

Kurpitsa, mitä teidän neidille kuuluu? ja sulle?
 
Alkuperäinen kirjoittaja summer81:
Mukaan vaan KiaralA! =) ja onnea masusta! tai siis kohtahan sä jo synnytätkin. Syntyikö eka normaalisti alakautta? jännittääkö synnytys? Tosi paljon jo täällä meidän palstalla uusia pienokaisia. Jenninkin pienempi jo vuoden vanha. Onko sulla eka tyttö vai poika?

Kurpitsa, mitä teidän neidille kuuluu? ja sulle?


Ensimmäinen syntyi normaalisti alakautta. :) Kyllä synnytys jo kovin jännittää ja se näkyy unimäärässä. Tai voisi paremmin sanoa että valvomisessa :whistle: . Ensimmäinen lapsi on tyttö ja tämä toinen on ennustettu olevan poika :heart:
 
Tervetuloa KiaralA ja jaksuja raskauden loppumetreille.

Meillä takana 1-vuotisneuvola. Miten nuo tytöt voikin olla noin samankokoisia. Neea oli 9310g/75,5cm/44,4cm(1380g/42cm) ja Netta nyt 8980g/75cm/44,4cm (1360g/39,6cm). Tarkkaa työtä oon tehnyt ;) :LOL:
Voisivat olla vaikka identtiset kaksoset...ellei olis ikäeroa sen 10kk verran.

Sarbba oletpa kurjia uutisia saannut, toden totta. Näissä tilanteissa tuntee itsensä aina niin pieneksi ja tyhmäksi kun haluaisi sanoa jotain viisasta ja lohduttavaa...mutta niitä sanoja vaan ei ole. Joskus tuntuu että onko tää elämä sittenkään niin kovin kivaa, epäreilua tää ainakin on.
 
summer: kiitos kysymästä! eipä tänne ihmeempiä, päivät menee samaa rataa.
A on jättänyt kirkumisen ( aah niin ihanaa korville ;) ) on niin reipasta tyttöä että, ei uskois samaksi tyttöseks kuin silloin kirkumisen aikaan, mikä lie ikään liittyvä vaihe tuokin oli.

pottailu: jaa-a mitäs se on..no tyttö kyllä istuu ihan mielellään siinä mut ei pissi siihen..mikä siis neuvoksi?!
itsesyöminen taas sen sijaan sujuu mallikkaasti itse =)

jospa sitä menis jumppaileen tohon lattialle, sais nää kankiat nikamat liikettä ;)
 

Yhteistyössä