Toukokuun toukat 2013 *Maaliskuussa*

Heippa

Sairaalassa
Pienen tytön vointi meni huonoksi ja joutui hengityskoneeseen, keuhkot eivät jaksanetkaan kauaa. Sydämen häiriöt on pahentuneet ja joudutaan olemaan kaiken maailman laitteissa kiinni.
Alku olikin o liian lupaava Nyt vaan toivotaan että kaikki tästä paranee.
Hoitajat laittoi minut kotiin nukkumaan mutta milläs nukut kun pieni on vain mielessä.. Univelkaa on aivan järkytävä määrä olokin alkaa olla sen mukainen :/ Mutta tyttö se tärkein on ja lapsienkin kanssa tarviis olla.

Tsemppiä kaikille!

Blommor ja Tähti 2vko

 

Mukavaa äitiyslomaa Kristiin =)

Cherrie: joo edelleen on suonenvedot pysyneet poissa,kun villasukat olleet joka yöJuuri se,että jalat pysyvät lämpiminä pitäs auttaa,ettei tule kramppeja,magnesiumia saan raskaus ja imetysajan vitamiinista 150 mg/tabletti.
Meillä tehdään painoarvioita näin loppuraskaudessa samalla,kun ultrataan ja nyt tässä tapauksessa ainakin,kun isokoinen oli jo rakenneultrassakin.Voi olla,ettei meillä kauaa ole käytössä 56cm vaatteet,sen pienemmille ei ole edes käyttöä.

Blommorille ja perheelle:hug: se on hyvä,että laittavat välillä sinua lepäämään kotiin,vaikka ajatukset onkin pienessä kokoajan ja huoli on valtava:hug:Yksi lapsistani vietti ensimmäisen elinkuukautensa sairaalassa ja muistan vieläkin miten raskasta se aika oli,huoli oli valtava ja samalla omatunto soimasi,kun esikoinen oli paljon mummuilla hoidossa,että pääsin hoitamaan vauvaa sairaalaan.Minun lapsi syntyi täysiaikaisena ja isokokoisena,mutta kärsi hapenpuuttesta,sokerit heitteli ja hän ei meinannut alkaa syömään itse,vaan tarvisti nenämahaletkua monta kuukautta kotiutumisenkin jälkeen.Lisäksi sydäntä tutkittiin,keuhkoja kuvattiin,pää ultrattiin tuona sairaalaolo aikana.

 

oih mitä vauvauutisia täällä

Onnea Sonjasusanna pikku neidistä :flower:

Blommor :hug: voimia teille

omaa napaa:
Tyks:ssä käyty, pikkuisen painoarvio 1600g. Hienosti on neiti kasvanut muutamassa viikosssa Vihdoin saan alkaa taas liikkumaankin normaalisti. Kohdunsuulla ei ole tapahtunut muutoksia parissa viikossa vaikka suppareita tuleekin päivittäin. Kolmen viikon päästä olis seuraava kontrolliaika.
Kyllä on niin hyvä olo kun aurinko paistaa, nähnyt pikkuisen ja saanut hyviä uutisia.. täytyy varmaankin juhlistaa tätä päivää jotenkin Vaikka sitten vaan kävelylenkillä
Viime viikolla tuli vähän noottia neuvolassa kun mulla paino noussut nyt 11kg, mutta onko toi nyt ihme jos ei ole saanut liikkua?! Itse en ole huolissani tuosta vielä. Kaikki oli muuten viime viikon neuvolassa kunnossa, paitsi että virtsasta löytyi proteiinia : / Onhan mulla tota turvotustakin ja välillä tähtiä näkyy, toivottavasti ei tähän vielä jotain raskausmyrkytystä ala kehittämään.. Onneksi sitäkin seurataan tarkasti, viime raskaudessa kun mulle se kehittyi. Täytyy vaan pitää mieli korkealla ettei enää lisää vaivoja tulisi!

Tsemppiä kaikille vähemmän ja enemmän vaivoista kärsiville

tigrumamma ja toukka 30+1 hui mihin tää aika katoaa?

 

Onnea sonjasusanna pienestä prinsessasta! :heart:

Blommorille jaksamista! :heart:

Täällä supistukset hellittäneet niin, ettei tule enää montaakaan viikkoon. Silti määräsivät mut nyt loppuajaksi sairaslomalle, enää ei olisi ollutkaan kuin parisen viikkoa töitä jäljellä. Nooo, saapahan kotoilla ja mennä oman jaksamisen mukaan =) Tuntuu kyllä oudolta ja ihmeelliseltä, että meen seuraavan kerran töihin sitten joskus..

Loput vauvan vaatteet ja muut pikkupyykit oon saanu pyykättyä tässä.. Kaappeja ajattelin järkkäillä hieman, kun ei malta olla tekemättä yhtään mitään Ja ihan järjetön leipomisvimmakin on muuttanut meille! Oon etsiskelly netistä kaikkia ihania (mutta suht helppoja) reseptejä: kääretorttuja, muffinsseja, piirakoita, joita on ihan pakko päästä tässä kokeilemaan. Jos vaikka innostuis leipomaan pakkaseenkin asti, niin olis sitten vauvan ihastelijoille jotain tarjottavaa.. (ellei mene ennen sitä omaan suuhun )

Kävin eilen pitkästä aikaa kampaajalla, ja kylläpä piristi! Vaikka selkä meinaskin hieman sanoa yhteistyö-sopimusta välillä irti siinä tuolissa istuskellessa.. Nyt jos tällä selviäisi sinne synnytyksen jälkeiseen elämään

Hei, mitä te otatte mukaan sairaalakassiin? Ja entäs millaista vaatetta pikkuiselle?

Amon & piskuinen 32+4

 

Minulla on ollut sairaalakassissa
- neuvolakortti
- kännykkä
- lompakko
- itselleni jotain pientä evästä(pillimehua,suklaata yms.. helposti pakattavaa)
- omia alkkareita(sairaalan verkkoalkkarit ihan kamalia)
- omia siteitä(sairaalassa on sellasia paksuja,jotka ei pysy paikallaan)
- kamera ja laturi
- jotkut venyvät kotiin lähtövaatteet
- imetysliivit ja liivinsuojuksia
- hiusharja ja hiuslenkkejä
- deodorantti ja suihkuaineet
- hammasharja ja tahna(hammaslankaa)
- jotain kosteusvoidetta ja huulirasva
- ripsivärin
- vauvalle sisävaatteet,joilla lähteä kotiin(body,potkarit,ohuet tumput,ohut lakki)Turvakaukaloon pakannut valmiiksi ulkovaattteet kotona,jotka mies tuo mukanaan,kun ollaan päästy kotiin sairaalasta.

tässäpä nyt jonkinlaista listaa=)

 

Tsemppiä Blommor ja pikkuinen, yritähän lepäillä kaikesta huolimatta.

Tänään oli neuvola rv 31. Neuvolantätiä häiritsi, ettei edellisestä lääkärineuvolasta ole paino noussut lainkaan, eiköhän nää 18 kg jo riittäis Vein samalla sen esitietolomakkeen ja täti kyllä sanoi, etteivät sairaalassa sitä 2 vrk väkisin pidä jos kaikki ok. Kerkisin jo säikähtämään!

Samasta syystä en paljon mukaan pakkaile, koska tarkoituksena häippästä kotiin asap. Känny ja laturi ja normi käsiveskan sisältö, enköhän mä niillä pärjää Mies voi sitten hakiessaan tuoda vauvalle vaatteet, kotiin pääsen varmaan samoissa retkuissa missä sinne meninkin. Ai no oma hoitoaine tarvii ottaa mukaan, etten ihan peikkona joudu kotiutumaan =D

Mä en näistä supisteluista paljon välitä. Tässäkin raskaudessa jo alkuraskaudesta joka ikinen päivä ja monta monta kertaa. Mutta eipä ne koskaan ole ennenaikaista synnytystä aiheuttaneet saati lyhyttä synnytystä taanneet. Mä olen vakaasti päättänyt synnyttää tämän jo rv 37

15 työvuoroa jäljellä, vähiin käy. Enpä olis uskonut, että vanha akka hoitoalalla olis näin hyvin raskausaikaa töissä jaksanut Seuraava neuvola onkin jo reilun parin viikon päästä ja sitä seuraavana viimeinen lääkärineuvola. Alkaa mieliala pikkuhiljaa nousemaan kun viikot vähenee

 

Hei vaan kaikki toukomammat! Täällä on menty niin haipakkaa viimeiset kuukaudet, että ei oo ehtiny ja jaksanut kirjoitella. On ollu kuitenkin tosi ihanaa lukea teidän juttuja

Hurjasti onnea kaikille vauvan jo saaneille! Ja erityisesti voimia Blommorille :hug:

oma olo on vaihdellu aika hurjasti ja nyt muutaman viikon verran oon ollut saikulla kun työnteko ei ole onnistunut ilman kovaa supistelua. Teen melko fyysistä työtä, joten en odottanutkaan että jaksaisin ihan äippäloman alkuun asti. Virallisesti ä-loma olis alkanut 25.3, mutta nyt on hyvä lepäillä. Mulla on ollut jonkin verran raskausmyrkytysoireita ja kaikkea pientä, mutta eiköhän kaikki asetu pikkuhiljaa. Seuraava neuvola perjantaina.

Mulle voisi päivittää synnäriksi Jorvin ja poikalupauksen kiitos :heart:

Hyvää vointia ja varokaa liukasta!

Terkuin Nomma 32+5

 

Blommorille kovasti voimia!

Neuvolassa käyty ja kaikki kunnossa. Paino noussut 100g/1vk! Sain viimein pestyä kaikki vauvan vaatteet ja lakanat. Enään tarvitsee varastosta etsiä vain helistimiä ja muita vauvan leluja sekä pakata sairaalakassi. En ole kerennyt edes miettiä mitä sitä tarvitsisi ottaa mukaan, mutta eipä tässä ole vielä kiirettäkään. Minullakin vaihtuu neuvolan täti. Nykyinen jää lomalle ja vuorottelu vapaalle ja tulee joku uusi tilalle. Toivottavasti on mukava. No, sen näkee kahden viikon päästä.

Tiivi-Taavi & Hemuli 31+5

 

Blommorille kovasti jaksamista ja koita kuitenkin saada nukuttua, varmasti vaikeata mutta yleensä kaikki näyttää paremmalle kun ei oo väsynyt.

Kuka kyselikään niistä yli 4kg vauvoista? Mun kuopus oli hieman reilu 4,2 ja esikoinen alle 3kg, melkoinen ero vauvoissa vaikka molemmat ihan hyvin syntyivätkin .

Kävin tänään neuvolassa:
Rv 30+4
Hb 111 (edellisen kerran oli 109)
Rr 116/68
Paino +250g/vko
Sf 27,5
Syke +135
Tarjonta pt

Onko kukaan kuullut/juonut/muuten tutustunut aloe vera-juomaan? Olen kuullut että se saattaisi auttaa tohon rauta-arvoon, mulla kun ei näköjään juurikaan auta toi lisäraudan syöminen . Mietin vaan sen suhteen että onko turvallista vauvalle, ilmeisesti se kuitenkin puhdistaa melko tehokkaasti, mutta onko siitä sitten muuta haittaa?

kristiin oli jo päässyt viralliselle äitiyslomalle, ihanaa
Nyt kun ensimmäiset pääsevät jo lomanmakuun niin kohtahan näitä toukotoukkia rupeaa syntymään enemmänkin, elämme jännittäviä aikoja

Armin ja poitsu

 

Blommorille iso tsemppihali :hug:
Toivoin, että teidän perheen koettelemukset olisi jo takana päin. Paljon jaksamisia ja toivottavasti saat lepäiltyä välillä. Ja toivotaan, että tilanne kääntyisi takaisin parempaan päin pian! Voimia koko perheelle.

 

Blommorille kovasti voimia. Hyvä tosiaan, että laittoivat sinut lepäämään vaikkei se varmasti hevillä onnistu. Toivotaan kovasti vahvistumista pienelle!! :heart:

Sairaalakassia pitäisi tosiaan pakata, ja aika samantyyppinen on lista kun Petronellallakin. Omia sukkia myös otan mukaan, ja muutaman imetystopin, viimeksi mies toi niitä monessa erässä kotoa kun tuntuivat parhaimmalta päällä. Ja molemmista aiemmista lapsista olen ollut erinäisistä syistä osastolla aina viikon verran, joten jotenkin tuntuu että niin tälläkin kertaa, vaikka toki toivon että ei tarttis! Kokemuksesta jätän nyt kaikki lukemiset ja muuta ajanvietteet kotiin, kun ei niillä aiemminkaan ole siellä mitään tehnyt, päivät täyttyy niin lepäämisestä, imettämisestä, lepäämisestä, syömisestä ja taas imettämisestä. Ai niin, paitsi iPadin otan kyllä mukaan, pääsee päivittelemään sitten tännekin kuulumisia

Pikkuiselle ota pitkähihaisen bodyn, sukkahousut/puolipotkarit, housut, tumput, myssyn, hanskat, ja sitten riippuen siitä syntyykö "pakkaskaudella" vai huhtikuussa siten että ois jo lämpimämpää, niin kevyttoppapuvun tai sitten villa/puuvillahaalarin. Nämä jää kotiin turvakaukaloon jonka mies tuo sitten kun päästään kotiin.

 

Huomenta.Omasta sairaalassa oloajasta,itsekin olen ollut monta päivää sairaalassa,nopea kotiutus ei ole edes mahdollinen,sairaalasta matkaa kotiin yli 100km.
Esikoisen aikaan päästiin kotiin 4vrk synnytyksestä(oma vointi oli ensi päivät huono ja lapsi keltainen),toisen kohdalla olin sen 5vrk,että lastenosastolla olevan vauvan hoito oli helpompaa järjestää ja kolmannen kanssa päästiin kotiin 2vrk synnytyksestä=)Nyt toivoisin,että pääsisin n. 2vrk kuluttua sairaalasta,jos kaikki pienellä hyvin.

Poksupäivä taas,pian meillä loppu kuunkin odottajilla tulee 30vko täyteen

petronella ja toukotoukka 29+0:heart: POKS

 

Huomenta!

Sehän hyvä uutinen tigrumamma, ettei enää tarvitse olla levossa!
Ja kiva, että Amonillakin on supistukset rauhoittuneet

Tsemppiä Nommalle ja muille vointien kanssa!

Mullakin on pieni leipomisinnostus ollut, viikonloppuna tehtiin pusupullia + rahkapullia pääsiäiseksi. Ensi viikolla onkin aika aloittaa leipomaan tytön synttäreitä varten.

Aika lailla sama sisältö on mullakin sairaalakassissa. Mukana on ollut myös kirja ja kirjoitusvälineet, jos vaikka haluaa kirjoittaa jotain juttuja muistiin. Yllättävän nopeasti unohtuu esim. missä vaiheessa synnytystä on tapahtunut mitäkin. Ainakin, jos synnytys kestää ja kestää, niin kuin mulla Vauvakirjassa monesti kysytään, ketä on ollut synnytyksessä mukana, nimiä olen laittanut ylös synnytyksen aikana sitä mukaa kun on työvuorot vaihtuneet. Niin ja vauvakirjakin on ollut mukana. Mulla siis ei käy sairaalassa "vieraita", mies ja lapset + mun vanhemmat, kuin yhtenä päivänä. Osastolla olen ollut n.4pv, kun mullakin on sairaalaan matkaa melkein 100km.

Sairaalan verkkoalkkarit + jumbositeet, mulla tulee ekoina päivinä jälkivuotoa niin paljon, että tavalliset kaupan yösiteet ei riittäisi. Noita sairaalan siteitäkin saa asetella housuihin useamman, jos meinaa, ettei sotke lakanoita ja vaatteitaan... :ashamed: Varsinkin esikon aikaan se vuoto oli eka yönä jotain ihan kamalaa, heräsin aamuna suunnilleen niskasta polviin veressä, hyh. Kiva oli alkaa lakanoita vaihtaa, kun seisominen oli mieletöntä tuskaa, alapää oli niin ristiin rastiin tikattu.

En mäkään tosiaan ennenaikaista synnytystä pelkää näiden supistuksien kanssa, vaan ihan sitä normaalia kypsymistä. Kun en tiedä, miten etinen istukka kestää sitä. Ja samoin pelottaa kovien suppareiden aiheuttama paine kohdunsuulle, kun lisänä tulee vauvan kasvavasta koosta aiheutuva paine. En millään halua sairaalaan tarkkailuun, mieluummin olen näillä viikoilla ylivarovainen, vaikkei etisen aiheuttamia vuotoja voi aina edes vuodelevolla estää. Eilisenkin suunnitelmat meni uusiksi, kun alkoi supistella ja alaselässä tuntui menkkajomotusta. Katseltiin vaan videoita ja paranneltiin kuopuksen kuumetta. Jos tänään saisi laitettua ne vauvan vaatteet lipastoon

Cherrie_ 28+5

 

Moi! Äitiysloma alkoi jo täällälkin, aah.

SAIRAALASSA molemmilta oon ollu kolme päivää, kun sektio synnytystapana. Ja siinä onkin ihan riittävästi, en ole mikään sairaaloiden ylin ystävä...aina yhtä ihanaa päästä pois sieltä.

KASSIa en oo vielä pakannut, mutta en sinne mitään kummempia ota mukaan. Mitä vähempi sen parempi, eikä siellä tarvikaan ku ne perusjutut. Omia vaatteita sinne on ihan turha raahata, suotta niitä sotkemaan kun joutuu kokoajan vaihtaan niitä alkkareitakin. Imetysliivit oon ottanut mukaan, mutta muut vaatteet on ollu ihan sairaalan puolesta. Viimeksi kun olin synnyttämässä, naapuripetiläilnen oli ottanut vauvalleen kaikki omat vaatteet mukaan, puki siis vaan omia sille vauvalle...joka on aika erikoista siinäkin mielessä, että siellähän hoitajatkin vaihtaa vauvalle vaatteita yms. niin sillähän meni sitte hukkaan vaikka mitä kun hoitajat oli vaan heittäneet likapyykkiin niitä sen omia vaatteita. Että en suosittele sitäkään! sampoon ja hoitoaineen otan, oli ihana käydä suihkussa ja saada kunnolla hiukset pestyä. Sitten tietty se hammasharja ja tahnaa.

VAUVALLE pakkaan turvakaukaloon valmiiksi toppahaalarin + sisävaatteet.

Ihanaa kun sieltä kevät jo tulla jollottaa, ja mikäs tässä ollessa kun lomallekin jo pääsi. Mut nyt lähen äitipolille, kohta tiiän minä päivänä Tara syntyy <3

Bindi&Tara 32+5

 

Hei!

Minäkin voisin tulla keskusteluihin mukaan.
Laskettu aika 27.5.

Pohdin juuri samoja asioita, mitä tässä on tullutkin. Eli mitä vauvalle päälle kun lähdetään kotiin.
Toukokuun lopussa saattaa autokin olla jo paahtavan kuuma kun ei ilmastointiakaan
ole. Oikeestaan sen kerkeää kyllä päättää sittenkin kun pikkunen syntyy ja mies voi ne sitten tuoda.

Sairaalakassiin ei minulla tule paljoa tavaraa. Perus-hygieniatarvikkeet, neuvolakortti, imetysliivejä,
lukemista tai jotain käsityötä, puhelin, lompakko, laturi. Kotiinlähtövaatteet voi mies tuoda mukanaan.

Ja siteiden osalta sama homma kuin Cherriellä eli verta tulee niin solkenaan että kaupan siteet
eivät riittäisi mihinkään.

Pelottaako/jännittääkö muita synnytys? Minä vilkkaassa mielikuvituksessani en osaa olla
pelkäämättä kaikkea mahdollista. Mitä jos vauva jääkin jumiin, verta alkaa juosta solkenaan jne...
Jospa siitä selvittäis...

Blommorin pienelle ja perheelle varjelusta ja voimia!

Tiiteli 29+2(kohan)

 

Meillä sairaala on niin lähellä, että kaiken unohtuneen voi helposti hakea. Kunhan sen neuvolakortin muistais... Ja kamera ja kännykkä ois kiva. Täydellä akulla, tyhjällä muistikortilla kiitos...

Kotiutumisvaatteet pitää katsoa sitten kun tietää säistä, mutta lämpimästi voin suositella myös kesävauvoille sellaista turvaistuimeen laitettavaa lämpöpussia, josta tulee vyöt läpi. Koska kylmät säät tulee kuitenkin aina jossain vaiheessa...

Meillä Maxi-Cosi Pebble ja siihen esim saa Maxi-Cosin oman pussin. Silloin ei tarvii alkaa pelaamaan ulkovaatteiden kanssa, jos siirtyy autolla "sisältä sisälle". Ja jos auton ja ulkoilman lämpötilaero on iso, niin pussi kiinni, pussi auki, eikä toinen paahdu. Esikoinen vihasi syvästi pukemista ja riisumista, eli kaikki oikotiet on mietitty sillä saralla.

 

Heipparallaa!

Kiitoksia kaikille sairaalakassi-vinkeistä. Kiva tietää hieman, että mitä pakata mukaan.. Meilläkin tuota välimatkaa on sen verran, että mielellään sitä pakkais jo valmiiksi suurinpiirtein kaiken tarvittavan, vaikka mies välillä kotona varmasti käykin. Noita omia alkkareita ja paksuja siteitä en ollut tullut ajatelleeksikaan

Neuvolasta kotiuduin juuri vähän aikaa sitten, muutoin kaikki hyvin, mutta pissatulehdus edelleen. Oon jo yhden lääkekuurin syöny, nyt toista pukkaa, voi höh Ilmeisesti noi mun supistuksetkin johtuu nyt tästä tulehduksesta..

Täällä ainakin yksi kohtalotoveri, jota synnytys jännittää / pelottaa! Mua jännittää eniten ne kaikki lukuisat toimenpiteet, koska olen hieman neulakammoinen. Ja toki sekin, että jos vauva jää jumiin tai jotain muuta odottamatonta tapahtuu.. viime yönä näin ensimmäisen painajaiseni synnytykseen liittyen, jossa vauvaa kiskottiin valtavilla pihdeillä (luin juuri illalla ennen nukkumaan menoa synnytys-vihkosta, jossa oli mainittu noi pihdit ja joita kauhulla aloin miettiin..).. Joo-o hieman vilkas tää mun mielikuvitus

Aurinkoista viikon jatkoa mammoille!

Amon & piskuinen 32+5

 

Blommorille toivon lepoa kaiken huolen ja huolehtimisen keskelle! Ja tyttöselle tsemppausvoimia!

Kiinnostavia nuo sairaalakassilistat, voisihan tuotakin kohta pohdiskella. (Lisää pakkailua ja järkkäilyä, jee!) Ajattelin ottaa mukaan ainakin skumppaa ja sipsejä, ansaitsen kyl hemmottelupalkinnon sen urakan jälkeen.

Ja synnytyksestä puheen ollen, mua ei ainakaan vielä jännitä tai pelota synnytys. Oon tosi luottavaisin mielin. Mutta samoin kuin Amonilla, ylipäätään se sairaalaympäristö ja toimenpiteet vähän mietityttää. Sairaalan haju tuo jo sellasen heikotuksen ja pahanolontunteen, ja veren näkeminen ja pistokset ym. pyörryttää. Mitä jos alkaakin heti pyörryttää, eihän musta sit oo mihinkään? Pitää vaan luottaa siihen, että kun synnytys käynnistyy, siinä on niin valtavat prosessit käynnissä, että jotkut piikitykset tai sairaalan haju ei tunnu missään. Tunnustautuuko joku jo aiemmin synnyttänyt sairaala- tai piikityskammoiseksi? Jos, niin miten sujui?

Tiitelille tervetuliaisheipat!

 

Sairaalakammosta, tai mulla oli (ja on) ehkä enemmän suuri vastenmielisyys sairaaloita ja toimenpiteitä kohtaan, kuin kammo tai pelko. Mutta esikoinen kun teki syntymää pitkään ja hartaudella, niin sitä lopulta koki pääsevänsä eikä joutuvansa sairaalaan. Ja jotenkin se insinöörimieli nosti sillä tavoin päätään, että tuntui huojentavalta kuulla sydänäänet ja nähdä kaikki ne käyrät. Sai konkreettisen todisteen siitä, että vauvalla on kaikki niin kuin pitääkin ja homma etenee.

Neulainhotus meni pois kaikkien niiden verikokeiden ja verensokerin kotiseurannan mukana. Tällä kertaa toivon vähän lyhyempää synnytystä, mutta varmasti siinä ehtii vaipua niin omaan maailmaansa, ettei sairaalaympäristö haittaa.

 

Minun sairaalalistan ykkösenä on, TADAA "Shampanjaaaa!! "! Se on jo ostettu ( pieni pullo ) ja nyttenkin menee suu hymyyn pelkästä ajattelusta. Se on niin hienoa ja juhlaa kun vauva syntyy että!

Muuten pakkaan söpöt vaatteet lapselle, kantokopan ja peitteen. En muista että muuta vauva olisi tarvinnut paitsi rintani :kieh:
Itselleni shampanjan lisäksi kamera ( paristotkin varalle ), meikit, pesuaineet ja vaihtovaatteet nyt ainakin.

Blommorin vauvalle vahvuutta ja terveyttä!


SYNNYTYSTAPA ( huh, hu mikä aihekin )
Eka meni monen mokan jälkeen ilman lääkitystä vaikka oli saanut vaikka mitä niin vaikutus oli lakannut. Luulin kuolevani kipuun

Toka vauva meni pelkällä ilokaasulla ja asenteella. Itse asiassa se tuntui jopa hyvälle aika ajoin.. outoa...

Nyt tämä kolmas.. En ole päättänyt mitä teen. Uskonko että tämäkin menee hyvin kuten kakkosvauva meni.... vai ottaisinkin puudutuksen...

 

Dragonfly77, lisään tuon omaan listaani! Ranskalaiset väittää, että se auttaa myös maidonnousuun. Eli kaksi hyvää syytä!

 

Moikka pitkästä aikaa.

Hiljaiseloa tullut täällä vietettyä kun oli tunnarit hukassa enkä saanut aikaiseksi tilattua uusia Lueskellut olen. Fb:n puolella tuleekin notkuttua päivittäin.

Blommorille Voimia :hug:

(.) Oon nyt ollut kolmisen viikkoa sairaslomalla töistä(hoitotyö) ei vaan selkä enää kestä ja tänään työterveyslääkäri kirjoitti sairasloman äippälomaan saakka. Muuten oma vointi ollut ihan hyvä. Paino tosin nousee vähän turhankin herkästi :ashamed:
Perjantaina neuvola ja samalla poksuu tasakympit.
Pientä varten rupeaa kaikki olemaan jo valmiina, enää puuttuu vain se pikkuinen :heart:

Varsinaista synnytys/sairaalakammoa ei ole, tietenkin sitä välillä miettii että meneeköhän kaikki hyvin.


MariArvo ja Pikku-c 29+5 :heart:

 

Sairaala/piikkikammosta: ennen esikoisen syntymää pelkkä sairaalan haju inhotti,mutta ei siellä synnytyssairaalassa tuoksunutkaan sellaselle,mille sairaaloissa yleensä,tai sitten en sitä huomannut,nykyää ei enää kammota mitkään sairaalat,kun keskimmäisen kanssa ravattu niin paljon niissä..Pikkikammoa ei ole ollut koskaan,vaikka ikävän tuntuista se epiduraalipuudutteen laitto omasta mielestä onkin.

Synnytykset ja niiden jännittäminen:ensimmäistä en osannut oikein jännittää,kun ei ollut aikaisempaa kokemustaEnsimmäinen synnytys oli pitkä,synnytyksen aikana oleilin lämpimässä suihkussa,keinuttelin keinutuolissa,käytin lämmitettäviä kaurapusseja,sain aquarakkulat selkään ja lopuksi epiduraalin,ponnistuvaihe pitkittyi ja imukupilla autettiin vauva maailmaan.Toiseen synnytykseen lähdin pelokkaana,että en taaskaan saa ponnistettua vauvaa ulos ilman imukuppia ja että vauva on suurikokoinen,en osannut pelätä,että vauva ei olisikaan terve(hän siis meidän erityislapsi),kivunlievityksenä oli myös epiduraalipuudutus ja vauva syntyi ilman imukuppia.Kolmannessa synnytyksessä suurin pelko oli se,että vauvalla ei olekaan kaikki hyvin,kun mieleen muistui edellinen synnytys ja raskausaikana itseltä löytyi se streptokokki,tässäkin synnytyksessä käytössä oli epiduraalipuudutus.

Tähän synnytykseen lähden taas hieman pelokkaana,vauvan iso koko jännittää ja toivoisin lyhyempää synnytystä kun aiemmat,varmaan epiduraalilla tai jollain muulla saman tyyppisellä puudutteella mennään nytkin

 

Tulin vain pikaisesti poksumaan.

Tiivi-Taavi & Hemuli 32+0 POKS :heart:

 

Onnea Bindi äitiyslomalle pääsystä

Tervetuloa mukaan tiiteli!

Veren näkemisestä ja piikityksestä synnytyksessä, eihän sitä verta välttämättä juuri näy. Mulla tuli vasta ponnistusvaiheessa se vähä, mitä tuli, ja ei siihen kiinnittänyt huomiota. Piikkejäkään ei tule välttämättä paljoa, kanyyli ranteeseen (paitsi mulla unohtui yhdessä synnytyksessä) ja jos jonkun puudutteen haluaa.
Mulla on ollut niin kovat supistuskivut epiduraalia/ spinaalia laitettaessa, etten muista, että se olisi juuri tuntunut. Mä otin edellisessä synnytyksessä pudendaalipuudutteen, ja sen laittaminen oli kyllä aika... Eikä sitten edes auttanut, ihan turha kokeilu oli mun osalta.

Synnytyksen jännittämisestä, mua ei varsinaisesti jännitä, mutta kaikenlaista miettii. Päälimmäisenä nyt ne istukkajutut, siirtyykö se ja pääseekö alatiesynnytykseen.
Jos joutuisi sektioon, siinä olisi enemmän riskejä, kuin tavallisessa sektiossa, liittyen kohdun alaosan huonompaan supistumiseen ja mahdolliseen verenvuotoon istukan irrotusvaiheessa. Mutta niitä juttuja alan miettiä vasta istukkakontrollin jälkeen. Niin ja tietysti mahdollisen sektion ajankohta mietityttää, että miten paljon ennen laskettua se jo olisi.
Alatiesynnytyksestä on päälimmäisenä mielessä kesto. Kun mulla on synnytykset joka kerta pidentyneet, niin miettii, meneekö nyt +20h rikki. Edellinen kesti n. 19h... Ja mietin, ehtiikö saada spinaalin, jos tulee tarve. Mulla siis ekat 10-12h ei ole tapahtunut oikein mitään, on supistanut vaan hitosti, eikä kohdunsuu suostu aukeamaan. Sen ajan olen kärvistellyt lämpötyynyn ja suihkun voimin. Kakkosen synnytyksessä sain tramalia, että sain nukuttua pienen hetken. Synnytys oli käynnistynyt iltapäivällä ja olin aika poikki aamuyöstä.
Synnytyssalissa olen halunnut ilokaasun + jumppapallon, ne on pistäneet vauhtia hommaan. Ekassa synnytyksessä sain epiduraalin, toka tuli sellaisella vauhdilla (salissa alle 2h), etten ehtinyt saada mitään. Kukaan ei uskonut, että kohdunsuu voi aueta niin nopeasti, sitten kun lähtee aukeamaan...
Kolmannen synnytys jämähti, supistukset ei saanut yhtään avautumista aikaan ekan 15h:n aikana, ja hommaa piti vauhdittaa oksitosiinilla. Ne supistukset oli kaikista pahimpia mun kolmesta synnytyksestä, olin tosi kipeä siinä vaiheessa, kun olin 5cm auki. Ja siis koko avautuminen oksitosiinilla + ponnistusvaihe kesti 2h. Pyysin siinä vaiheessa spinaalin, ja sain sen just ennen ponnistusvaihetta. Empivät voiko sitä enää antaa, onneksi mies piti mun puolia, kun itse en saanut enää sanaa suustani kivuilta.
Oksitosiinilla vauhdittaminen pelottaisi, viimeksi homma meni ihan eri tavalla, kun mitä olin edellisen vuoron kätilön kanssa sopinut. Supistukset piti vain saada uuteen vauhtiin ja jättää sitten oksitosiini pois. Uusi kätilö päättikin laittaa tipan täysille, ja kivut meni hallitsemattomaksi.
Se tietty myös jännittää, jos vauva olisi yli 4500g, kuten esikko. Jos sellainen pikkujätti tulisi vielä käsi poskella, niin kuin kakkonen... Kääks!
Pahinta mun mielestä on tikkien ompelu :$

Cherrie_ 28+6