Toukomurut 2014 ~ Lokakuussa

ummetuksesta kärsivät, onko teillä pukamia? Tänne on sellaisia tullut vaivaksi ja sainkin melkein sydärin kun illasta yksi niistä puhkesi ja tuli verta:O mikähän tähän auttais..

 

Isot halaukset kaikille menetyksen kohdanneille!

Muutama puhui noista päänsäryistä ja migreeneistä. Itse olen myös kärsinyt raskausajan migreenistä joka raskaudessa ja nyt viimeisimmässä sain tosi ison avun Lidlin Saskiasta (sininen pullo). Siinä on suolaa ja magnesiumia jotka auttavat.

Sitten omaa oloa.. Viikonloppuna alkoi taas vuoto, mutta oli hyvin vähäistä ja lähinnä rusehtavaa. Tiistaina oli pienimmän neidin neuvola ja samalla kuunneltiin sydänäänet ja sieltä ne paukutteli kovaa kyytiä, 150-170 väliin. <3 Nähtävästi se kaksonen edelleen vuotelee sieltä.

Oireita ei ole enää kuin palelua ja väsymistä, pahoinvointi on onneksi väistynyt. Rinnat ei ole oikeastaan ollenkaan kipeät, liekkö johtuu siitä kun juuri ennen testin tekoa lopetin imetyksen.

Päivät menee kyllä nopeasti kun tuo 8kk neiti täyttää ne tohinallaan. Välillä hirvittää ajatus kahdesta pienestä, mutta onhan se ihana sitten kun niistä on seuraa toisilleen.

Selma_ + Tiitiäinen 10+3

 

Mulla on Nitta esikoinen tullut viikkoa etuajassa (joskin vedet meni ja käynnistää piti sitten, kun ei muuten meinannu mitään alkaa tapahtua). Eläimiä meillä ei ole, kun ei yksinkertaisesti olisi varmasti aikaakaan miehen työnluonteen, oman työn ja muiden hommien takia.

Mullakin on viikon päästä (24.10.2013) ultra. Mielenkiintoista nähdä viimein, missä mennään.

Meidän esikoinen on poika ja kaikki minun sisarusten lapset ja miehen sisarusten lapset on poikia. Joten kovasti varmaan isovahnemmat tyttöä toivoisi molempien puolella, mutta itselleni ei ole oikeasti mitään väliä kumpaa sieltä mahdollisesti tulee, kun itselläni on vain tuo yksi lapsi ennestään. Poika tai tyttö, ihan sama.

Oloja on lievempänä, mutta kroonisemmin kuin esikoisesta. Silloin paha olo tuli puuskissa vahvana, mutta nyt on sitten tällainen lähes jatkuva "krapula", jonka sivussa voi onneksi töissä käydä ja joten kuten kotonakin jaksaa.

Skaardie + Pottu 11+4

 

Tuli muuten mieleen... Mitä teijän seksielämille on käyny? Meijän seksi on tipahtanu ihan minimiin... Ensinnäkin: kun on pahaolo, ei tee mieli. Toiseks: se tuntuu todella tyhmältä. Ennen harrastettiin seksiä melkein joka päivä... Nyt kerran viikossa... :|

 

noniin nyt on käyty lääkäri neuvolas =) eipä siellä kummempia juttelin ekana nla tätin kans tästä huonosta olosta ja sitten lääkärin kanssa vielä lisää sekä yleisestä jaksamisesta tän kaiken keskellä. sisätutkimus ja sitten ultrattiin ja sitten vielä nla dopplerilla kuunneltiin. lääkäri ei edes yrittänyt mitata kokoa koska tirriäinen piti siellä oikein kunnon aamupäivä jumppaa :heart: ja sitten mulla on silloin kuun vipa päivä se nt ultra. lääkärinä oli nuori nainen siis meinaan että nuorempi kuin minä :O mutta oikein hyvä. sanoikin lopuksi siinä että tuolla liikehdinnällä ja noilla sykkeillä saa jo melkeinpä huokaista helpotuksesta eli ollaan jo paremmalla puolella, toki nt ultra kertonee sitten tarkempaa tietoa. toivottavasti tuo lääkäri tulee vielä jatkossakin.

käynnistä vielä koontia:
paino 72,8kg (72,3)
paineet 103/72 (122/79)
hb ei mitattu koska edellisestä viikko
sykkeet 170

seksistä joo täälä kans yks haluton. ei sit niinku yhtään kiinnosta ei niinku pätkääkään. etoo pelkkä ajatuskin

ummetusta ei onneksi vielä ole tässä raskaudessa tullut mutta edellisissä on ollut. mulla on auttanut hapankorppujen syönti ylen määrin ja muutenkin kuitu pitoisten lisääminen, ja lisäksi olen tarkkaillut että mikä aiheuttaa vatsan kovenemista ja vältellyt sitä. itselläni se on juusto joka aiheuttaa. sitten yks että nestemäinen ruoka esim. keitot auttaa pahimmalla hetkellä. lisäksi olen apteekista hakenut rasvaa millä olen sitten nuo uloimmat paukamat takaisin niin on helpottanut. mutta on TODELLA ärsyttävä ja vaivaava tauti kun se häritsee kaikkea olemista =(

tässäpä sitä taas oli, nyt kuns saisi tuon nuorimmaisen nukahtamaan niin saa itsekkin hetkeksi torkahtaa :heart: isommat ovat pihalla lumisateen perässä :heart:

jokohan sitä uskaltaisi olla onnellinen raskaudestaan <3

saspa ja tirriäinen 11+0 POOOOKKKSSSS

 

Mullaki 24.10, ilta aika että ukkoki pääsee mukaan, vielä en tiä mihin nuo tytöt tukkis siksi aikaa, 8v ja 6kk. Mie vaan ootan että pikiu neiti alkas nukkuun kokonaiset yöt että mieki saisin nukkua... tammikuussa töihin paluu... sykkeet kuultu jo neuvolassa kuiten mutta kyllä sitä ultraa kuiten oottaa ku kuuta nousevaa

 

Liityn mukaan.. Jos osaan käyttää tätä, kun just vasta rekisteröidyin ja oon ihan pihalla miten tää toimii. Laskettuaika on mulla 21.5. Ja mulle on ihan uutta tää kaikki.. Ensimmäinen lapsi kyseessä siis. Alan pääsemään alkushokista... Nyt on 9. raskausviikko menossa, ensi viikolla ensimmäinen kunnon neuvolakäynti. Jännittää. Kerran olen tosin käynyt lääkärissä varmistamassa varhaisultrassa raskauden ja silloin oli viikkoja 6.

 

Saisiko yksi uusi toukokuun odottaja liittyä joukkoon? =) Eli henttaliina/26v/3.lapsi/Seks.La 6.5.Yhdessä ultrassa oltu yksityisellä, haluttiin varmuus että siellä joku on.Kaksi edellistä raskautta ovat olleet haastavia omalla tavallaan alun verenvuotoineen päättyen loppuajan sairaalalepoihin.Toivottavasti nyt kaikki menis hyvin.
Osanotot kaikille menetyksen kohdanneille!

henttaliina ja kamu 11+1

 

Meilläkin on Nitta sinne ultraan myöhäisempi ilta-aika ihan vaan, että pääsen itse töistä livahtamaan ilman, että tarvii selitellä. Vaikka töissä aletaan tässä jo pian kyllä suunnitella ensi kevään aikana starttaaviin eri projekteihin miehitystä ja ensi kesän lomiakin. Joten jos kaikki on ultrassa ok, tarkoituksena olisi "tulla kaapista vatsa pystyssä ulos" tuossa 1.11.2013. Silloin pitäisi itsellä viedä muutenkin pullaa töihin, niin siinäpä on sitten hieno aasinsilta samalla ilmoittaa, että tarjolla olevien pullien lisäksi allekirjoittaneella on omat pullat uunissa. Esimiestä toki informeeraan asiaankuuluvasti hieman aiemmin.

Eikös sinne ultraan saa ottaa lapsia mukaan?? Pitäisi varmaan sitten keksiä pojalle joku evakkopaikka siksi aikaa. Kun tarkoitus oli mennä porukalla. Eipä tullut huomattua, että joissain paikoissa tosiaan on käytäntö, että lapsia ei paikalle saa viedä. Pitää tarkastaa saako lapsi tulla mukaan, kun meillä ainakin on sellainen tapaus, että varmasti osaisi käyttäytyä.

 

Tervetuloa uusille! lisäilen kohta listaan teidät

Haluista... ...no niitä ei ole ollut miehellä sitten alkuaikojen (11v nyt yhdessä oltu), mä taas voisin joka päivä useammankin kerran :ashamed: Mutta tähän sopeutuu kyllä - eihän siihen aina miestä tarvitse. Kerran kuussa keskimäärin peitot heiluu, joskus saattaa mennä pidempäänkin. Nyt raskausaikana (kuten edellisissäkin) mun halut vaan lisääntyy entisestään.

Meillä jo tytöt kovasti puhuu tulevasta pikkuSISKOSTA, ollaan kyllä toppuuteltu että voi se olla VELIKIN, mutta sisko niillä pyörii näköjään kielenpäällä.

Huomenna oliskin sitten bändikeikalle lähettävä humalaisten sekaan kuskin hommissa, vähän jännittää kauanko menee että joku tajuaa - mä kun en kovin usein kuskina ole.

Hyäkkis ja Myrtti 10+2

 

Pikaisesti yksi muuttokiireinen ja muutosta järkyttyneen uhmiksen mude ilmoittaa että ti aamuna kävin ultrassa ja siellähän se pieni pötkötteli, kaikki kunnossa - kaksi kättä, kaksi jalkaa ja yksi pää. Olen tullut nyt töissäkin ulos kaapista, helpottavaa kun ei tartte enää kaiken maailman säkkeihin yrittää verhoutua. Maha kun sanoi kaksi viivaa testissä nähtyään iloisesti notta flöp, ja tipahti polviin. Yhtään en edes liioittele.

Hyvää vointia kaikille! :wave:

 

Kiitos koira-vinkeistä! Meillä on samojedi ja farkkuauto, mutta en tiedä oikein mitään vaunuista ja rattaista. Mun silmissä ne näyttävät kaikki valtavilta kokoontaitettuinakin, eikä mua innosta ajatus että koira on valjaissa penkillä. Mies on insinööri, se saa ratkaista asian.

Mies teki ensimmäisen vauvatekniikkaan liittyvän hankinnan: porakoneen. Sillä voi kuulemma näppärästi kasata pinnasängyn ja kiinnittää Ritari Ässä -taulut seinille

Mie tulin kaapista ulos töissä aika varhain. En jaksanut peitellä jatkuvaa vessaramppausta, miksi alan kakoa yks kaks ja miksi en juo enää kahvia (ei maistu, eikä edes suklaata tee mieli!). Olen itse varoitellut, että tää on alussa ja kaikkea voi tapahtua, mutta työkaverit ovat innoissaan asiasta. Olen saanut monta pahoinvointimuisteloa kuulla.

Onnea ja vointia kaikille ja voimia myös keskenmenon kohdanneille. On tää melkomoista aikaa.

 

omaa napaa Tänää oli neuvolalääkäri ja samalla ultras. Siellä se pikkuinen ihanasti köllötteli ja sydän löi hienosti <3 nyt vast tuli semmonen todellisuuden tunne et siel mahassa on joku vaikka pahoinvointia yms oireita ollut.
viikkoja vastas täysin eli nyt viikkoja 8+6 ja kaikki muutenkin hyvin.
mulla on kohtu aika edessä joten siksi tuo pömpötys on kuulema noin iso jo nyt

 

Jaa halut.... Mä oon ongelmissa omieni kanssa aina kun on vähänkään parempi olo niin halut lykkii päälle. Mies on helisemässä. Onneks tuo pahoinvointi hillitsee mukavasti.
Eka päivä töissä ettei tarvinnut oksennella
Mulla tuo vanhin poika synty kuukauden liian aikaisin ja kaks seuraavaa kaks viikkoa ennen laskettua aikaa joten uskoisin samalla kaavalla menevän....
Meillä ainoa tyttö toivois pikkusiskoa mutta pojat veljeä luonnollisesti...

 

halut niin mitkä?? Viime raskaudessa vielä oli...synnyntyksen jälkeen ei varmaan puoleen vuoteen ollut seksiä, (aah ihanaa), sitten pikku hiljaa palailleet ja välillä taas kadonneet ja nyt ihan ehdottamasti viimeinen asia mitä on mielessä kun oksettaa, särkee päätä, väsyttää ja ei mitään muuta toivo kun saavansa nukkua. Toinen juttu on se, että tulee taas päälle se tunne, että mun ruumis on ensin vauvan, sitten sairaanhoitohenkilökunnan - ja sittenkö vielä miehen?? Entäs minä itse? Jotenkin se on myös oman tilan kaipuutakin ettei tee mieli.

Esikoisen syntymä 6vk etuajassa...neuvolassa sanoinkin, että eniten jännittää se loppuraskaus kun mulla ei ole siitä kokemusta.

tyttö vai poika ensimnäinen on poika, että ehkä enemmän tyttöä toivotaan, mutta toisaalta oon ajatellu, että 2 poikaa, veljekset, vois olla sitten isompana toisilleen läheisempiä kuin veli ja sisko ja ehkä lapsenakin enemmän yhteisiä leikkejä... että ei ole väliä kumpi Kumpi vaan on tervetullut.

Kaappissa eläminen eilen oli aamusta iltaan tosiaan sellaista huonoa oloa ja oksentamista, että ei kertakaikkiaan meinannut elämästä tulla mitään, mutta kas kummaa kun tänään TAAS kävi sukulaisia kylässä niin olikin ihan hyvä olo, tuskin tajusivat mitään, jollei sitten tarkkasilmäiset huomannu rannekeita, koetin piilottaa pitkien hihojen alle ne. Ultra ois sitten 7.11. että jos isänpäivänä paljastais.

Onko muuten muut ajatelleet seuloja ja mahdollisen abortin aikataulua? Siis tänään kun varasin ultra-aikaa ja varasin sen tuonne 12+3 niin tuli sitten mieleen, että mitäs jos seula hälyttää tai ultrassa on jotain pahemmin vialla? Kun me olemme ajatelleet tämän niin, ettemme olisi valmiita kehitysvammaisen vanhemmaksi..MUTTA abortti tulisi tehdä ennen rv 12 eli eli, mitäs jos seulontojen tulokset saa vasta tuon takarajan jälkeen? Pitäisköhän sittenkin yrittää siirtää tuota ultra aikaa? En halua maalata piruja seinille, eikä mulla ole mitään syytä uskoa, etteikö kaikki olisi hyvin. Ainakin istukka toimii, sen tietää olosta jo... ja kohtu kasvaa sen tuntee, ehkä jopa näkee. Onneksi viikot on alkaneet mennä todella nopeasti ja pian on ultrassakin käyty ja kaikki varmaan on ihan hyvin Niin kovasti pelkäsin varhaisultraankin menoa, että varmaan ulkoinen, mutta hyvin oli asiat silloinkin.

hiulu 9+3

 

Hui! Mulle ei oo edes tullut mieleen abortin tarve. Oon koko ajan ajatellut, että abortti olisi vaihtoehto vain siinä tapauksessa että lapsi olisi todella vaikeasti vammainen - en ihan pelkästä downista vielä tekisi sellaista johtopäätöstä.

No aika näyttää miten ajatukset kehittyvät - ja onhan se kuitenkin ihan mahdollista, että lapsi on tervekin =) Ultra meillä on 12+2 päivänä.

Tänään aamulla oli ihan hiukan lievää pahoinvointia. Jes! Kaikki merkit raskaudesta on edelleen plussaa - niin oireettomana olen saanut olla.

Minttumaari* ja Vauva 8+1

MUOKS: korjaan vielä, kun niin tylyltä kuulostaa: siis en tosiaan pidä aborttia vaihtoehtona kuin siinä tapauksessa että joku ammattilainen ja vielä toinenkin siihen vakavasti kehoittaa.

 

Minäkin tungen tänne ketjuun, taustalla vuosia sitten keskenmeno ja vieläkin vähän epäuskoinen olo että aikookos tää kaveri pysyä matkassa vai ei.
Ikää mulla on jo 32 ja ensimmäistä odotan.
Viikkoja nyt 11+3 ja laskettu aika 5.5, ei tosin ole vielä varmistettu ultrassa, sinne suuntaan ensi viikolla. Tänään kävin lääkärissä ja täti löysi sydänäänet, ainakin nyt näyttäisi kaikki hyvältä.

Synnytyssairaala, jaa'a Jorviin menisin, mutta saas nähdä minne ottavat kun joka puolella on remonttia.

 

Sikiöseulonnat otetaan meillä siksi että voidaan varautua tulevaan, aborttia en voisi tehdä kuin siinä tapauksessa että elämä mahan ulkopuolella ei olisi sitten enään mahdollinen.
Mutta silloin sen abortin tai keskeytyksen saa kyllä myöhemmässäkin raskauden vaihetta.

 

Te joilla on tuo koti dopper oletteko millä viikolla kuulleet äänet sillä?
tänää ostin tuon mut itse en niitä löydä :/ tänää ultra oli kuitenkin ja kaikki hyvin siellä
(Aamulla kokeilin ja ultra oli iltapäivällä)
viikkoja on nyt 8+6

 

Lemmikit: ei ole vielä, koirasta on puhuttu, mittavaa nyt lykkääntyä kyllä, josko se eläin meille tulee ollenkaan. Kuulemma lapset vielä saa hoitoon tarvittaessa, mutta koira on probleema. No on se ainakin, jos lähdemme uudestaankin miehen työn takia ulkomaankomennukselle, niin ei sitä haukkua mihinkään Koreaan mukaan rontata...

Pahoinvointi on helpottanut, tänään yrjösin yli viikon tauon jälkeen. Ei haitannut, kun se oli vain se yks kerta ja muuten vain se perus "pieni krapula".

Kaapista tultiin tänään, kun oli np-ultra. Esikoinen 3,5vee aivan haltioissaan tuijotin kuvia. Kaikki hyvin, vähän jänniä hetkiä koettiin, kun kätilö näkisin kaksi pussia tai kaksi jotakin ja piti hakea lääkäri paikalle. Yksi hieno sikiö sieltä löytyi ja vähän hölmö olo jäi siitä toisesta, se oli munasarjassa oleva rakkula, sen halkaisija oli kuitenkin reilu 5 cm. Mieluummin jättäisin rakkulan väliin, tuntuu ällöltä, että minussa keikkuu jokutollanen ylimääräinen juttu, mut ei ole tavatonta tai vaarallista ja ihan sama, kunhan babyllä kaikki ok :heart:

Parvorokkoa en oo sairastanu, mut ei oo ainakaan vielä mistään tarttunutkaan. Parin viikon päästä uusi verikoe, höh.

Seulontoihin osallistun ilman muuta, ja mulla tai meillä on oma selkeä näkemys siitä miten etenisimme missäkin tilanteessa. Sitähän en pysty sanomaan, mitä sitä tekisi tosipaikan tullen... Mutta enpä osaa stressaa, turvotusta ei ollut nimeksikään, oon (vielä) just alle 30vee jakyllä ki nyt suurimmalle osalle hyvin käy

Mukavaa viikonlopun odottelua!

 

Voi hurja... kävin kurkkimassa noita vauvamasukuvia ja hiukkasen säikähdin : /

Ekaa kun odottelen, en ole tainut aiemmin tajuta kuin isolta ne loppuvaiheen vatsat näyttävät!

Elikkäs - mitäs kaikkia apukeinoja tuon vatsan hoitoon on olemassa? Joku kertoi rasvasta arpia vastaan joku jostain masutuubeista? Mitä kaikkea te kokeneemmat olette käyttäneet / aiotte käyttää tässä raskaudessa?

 

Tukivyö on hyvä. Ite olen sitä käyttännyt ja ajon nytkin käyttää. Masutuubi on hyvä
kans paidan alle.
Rasvaillut olen jokaisesta raskauksissa mahaa/pakaroita/rintoi. Edes auttaa ettei arpeja synny (joillekin toimii ja joillekin ei)

 

mä kuulin vasta eilen eka kerran eli 10+6 mutta mulla johtunee tuosta vara renkaasta vyötäröllä. sanotaanko että noin 2 senttiä häpyluun yläpuolelta ja vähän vasemmalta eli ei aivan keskeltä.

 

Mä oon kuullut tolla kotilaitteella sykkeet nyt noin viikon verran (nyt 11+3) ja ehkä eilen ja tänään kahdet mut en oo yhtään varma. Välillä saa etsiä tosi kauan mut yleensä löytyy häpyluun päältä oikeelta puolen tai vasemmalta muutaman sentin ylempää.

Meillä on kaksi koiraa mutta matkustetaan tosi harvoin koko porukalla minnekään. Koirat ovat autossa valjaissa molemmat omalla penkkirivillään tai pienempi joskus mun jaloissa, jos auto on ihan täynnä.

Eilen intouduin katselemaan sittereitä ja imetystyynyjä ja tein vähän listaa tarvittavista tavaroista (mistä näin sitten yöllä unta).

Halut hyrrää vähän liikaakin mutta toteutus on kyllä ontunut viime viikkoina ihan pahoinvoinnin ja väsymyksen takia. Tällä viikolla en oo enää oksentanut! Mutta kuvotus jatkuu edelleen.

Rasvaamisesta ei mun kohdalla ole tuntunut olevan hyötyä, tosin suurin osa arvista on tullut reisiin, kylkiin ja tisseihin mutta ei niitä enää näe, kun on ollut niin monta vuotta välissä. Häviänevät myös tällä kertaa eli en jaksa edes ajatella koko asiaa .

 

Heippa kaikille! Vieläkö mahtuis mukaan yksi toukokuun odottaja!?
elikkäs ikää 23v / 1.lapsi / SeKs. La 3.5 Ketjua olenkin lähes alusta asti seuraillut, mutta nyt vasta sain aikaiseksi liittyä tänne. Aina vain raskaus tuntuu jotenkin epätodelliselta, kun ei oireita ole ollut muutakuin pientä väsymystä alkuviikoilla. Pari viikkoa sitten neuvolan ultrassa pienokainen meille kuitenkin jo kovasti heilutteli,. ens ke np-ultraan, josko sen jälkeen alkais jo uskomaan että kyllä meille tosiaan on vauva tulossa..

Joshu+muru 11+4 :heart: