miksi noin pienille lapsille pitäisi asiaa selittää noin? Vähän niinku tyyliin nyt on kaikki revitty rikki, perhettä ei enää ole... Miksi ihan pikkusten lasten pitäisi tajuta se asia samalla tavalla kuin aikuisten?
Mä en leiki kenenkään tunteilla. Hän elättelee ehkä toivoa mutta sehän nyt on erotessa ihan normaalia. Ja hän tietää varsin hyvin että omapa oli valintansa, mä annoin kaksi vaihtoehtoa.
Lapsesi ovat siis vasta 2- ja 4-vuotiaita, eli siis kovin pieniä vielä. Ei tietenkään heille tarvitse sanoa, että nyt kaikki on revitty rikki ym. kuten ei noin sanota isommillekkaan.
Mutta nyt, kun tiedän lastesi iän, en enää niin kovin ihmettele toimintaasi. Olen samaa mieltä, että kaksivuotias ei vielä ymmärrä teidän kuvioita, mutta toisaalta 4-vuotias jo ymmärtää hieman enemmän. Ymmärrän, että haluat lastesi ikäänkuin kasvavan siihen, että te pikkuhiljaa eroatte. Näin pienten kohdalla kyllä ymmärrän sinua, mutta en lähtisi kuitenkaan sille linjalle.
Nyt kun lapsenne ovat noin pieniä, teidän nimenomaan olisi heidän kannaltaan paljon helpompi tehdä se kunnollinen pesäero. Ja pesäerolla en tarkoita sitä, että ette olisi enää toistenne kanssa lainkaan tekemisissä, vaan että näytätte lapsille selkeästi sen, että ette ole enää perhe. Eli sinä ja miehesi olette eronneet, mutta rakastatte silti lapsianne isinä ja äitinä.
Meillä lapset olivat erotessamme 4,5v, 9v ja 10v. Kaikkein rankimmin asian otti vanhin, sitten keskimmäinen ja helpoiten yli pääsi nuorin. Kaikista parhaiten asian käsitteli nuorin, hän kyseli eniten ja tyytyi niihin minun selityksiin, joita hänelle annoin hänen ikätasonsa huomioon ottaen.
Isommat lapset olivat aluksi sulkeutuneita, ja heidän kanssa oli pitkä tie kuljettavana, ennenkuin päästiin sanallisesti edes käsittelemään asiaa. Heiltä tuli sitten vaikeita kysymyksiä joihin vastaaminen teki kipeää.
Sinulle tekee vaikeaa sanoa lapsillesi ääneen sana ero. Mutta niin se tekee kaikille, minullekin. Kun sen sanoo lapsille, asiasta tulee tavallaan oikeasti totta.