tuorejuusto
- Viestiketjun aloittaja Nessu
- Ensimmäinen viesti
toteamus
Yhtä suuri (pieni) todennäköisyys saada listeria ei-raskaana ollessa. Silloin et varmaan voileipäkakkua syödessä olisi sitä edes miettinyt, luulisin.
älä huoli
Itsekin oon ollut tarkkana neuvolan ohjeiden kanssa, mutta yrittänyt kuitenkin olla stressaamatta liikaa. Olen kerran syönyt kakkua, jossa oli kuumentamattomia vadelmia (luultavasti ulkomaisia pakastettuja) ja kerran kääretorttua, jossa luultavasti oli tuorejuustoa täytteenä, ja hoksannut vasta jälkeenpäin mokan. Näinä kertoina olen vaan yrittänyt olla miettimättä koko asiaa. Ei ole onneksi tullut mitään. Ja hiljattain luin jostain, että listerian aiheuttama tulehdus, johon kuuluu KORKEA KUUME, VOI aiheuttaa keskenmenon. Eli tulevien kömmähdysten varalta lohduttaudun sillä, että ainakin sitä tulehdusta tuskin huomaamattaan sairastaa ja toisekseen siinä on riski saada keskenmeno, se ei aiheuta keskenmenoa automaattisesti.
Vaikka mielellään koittaa minimoida kaikki riskit, niin jos jotain sattuu, niin sitten sattuu. Eihän sille sitten enää mitään voi. Tsemppiä vaan äläkä nyt ainakaan yöunia menetä.
Vaikka mielellään koittaa minimoida kaikki riskit, niin jos jotain sattuu, niin sitten sattuu. Eihän sille sitten enää mitään voi. Tsemppiä vaan äläkä nyt ainakaan yöunia menetä.
älä huoli
Niin just olin menossa nukkumaan ja söin minäkin tänään raejuustoa...mutta ei se liene kuitenkaan niitä vältettäviä ole? Fetajuusto taisi olla. Jos sua hämää, niin vilkaise jostain neuvolavihkosta tai jostain asiallisilta nettisivuilta, vaikka sieltä helistin-nettisivuilta.
No oli miten oli, nyt menen nukkumaan, hyvää yötä.
No oli miten oli, nyt menen nukkumaan, hyvää yötä.
\
Joka ilta sitä melkeen syön...rv nyt 40+6
Ai eikö raejuustoa muka sais syödä??Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 01:28 älä huoli kirjoitti:
Joka ilta sitä melkeen syön...rv nyt 40+6
listeria-paketti
TÄSSÄ KAIKILLE EPÄTIETOISILLE:
Aikuisilla ihmisillä tavallisin Listerian aiheuttama sairaus on aivojen ja aivokalvontulehdus. Australialainen Atkinson löysi bakteerin ihmisellä aivokalvontulehduksen aiheuttajana jo vuonna 1917. Sen jälkeen saman havainnon tekivät mm. Dumont ja Cotoni Pariisissa vuonna 1919, Kapsenberg Alankomaissa vuonna 1941 ja Gudkowa Neuvostoliitossa vuonna 1946. Aivokalvontulehduksen lisäksi Listeria aiheuttaa mm. ihotulehduksia, verenmyrkytyksiä ja sydämen sisäkalvon tulehduksia sekä raskaana olevilla istukan ja sikiön vaurioita. Raskaana olevilla tulehdus voi aiheuttaa keskenmenon, sikiön kuoleman tai ennenaikaisen synnytyksen. Syntyvä lapsi voi saada tartunnan synnytyskanavasta ja silloin bakteeri aiheuttaa tavallisimmin keuhkotulehduksen tai aivokalvontulehduksen.
Ihminen saa listerioositartunnan useimmiten elintarvikkeista. Ihokosketuksen kautta voivat sairastua mm. laboratoriotyöntekijät, maanviljelijät ja karjanhoitajat sekä eläinlääkärit. Terveet lapset ja aikuiset eivät yleensä sairastu listerioosiin, mutta raskaana olevat ovat tavallista herkempiä tartunnalle. Mahan liikahappoisuuden hoito ja ulostuslääkkeet lisäävät sairastumisriskiä. Tautiin sairastuvat varsinkin iäkkäät ja huonokuntoiset ihmiset sekä ne, joiden vastustuskyky on heikentynyt joko sairaudesta (esim. vakava veritauti, diabetes, maksakirroosi, krooninen munuaistauti, alkoholismi tai HIV-infektio) tai hoidosta (esim. elinsiirtojen ja kasvaimien vuoksi annettu solunsalpaus- tai muu immunosuppressiivinen hoito) johtuen. Voimakas suun kautta saatu tartunta voi aiheuttaa ripulin. Raskauden aikana saatu sairaus voi muistuttaa flunssaa ja olla muuten varsin vähäoireinen. Taudin hoitoon käytetään mm. ampisilliinia tai erytromysiiniä, tai olosuhteista riippuen antibioottien ja kemoterapeuttisten lääkkeiden yhdistelmiä. Noin 1/4 osa listerioosiin sairastuneista menehtyy tautiin.
Aikaisemmin listerioosia on pidetty erityisesti eläintautien aiheuttajana. Bakteeri onkin saatu eristetyksi noin 50 villistä ja kesystä eläinlajista, mm. imettäväisistä, linnuista, kaloista, äyriäisistä ja punkeista. Kotielämistä esim. lampaat, vuohet, naudat, hevoset ja siat voivat sairastua Listerian aiheuttamaan tulehdukseen. Tulehduksen oireet vaihtelevat eri eläimillä, niitä ovat mm. aivokalvontulehdukset, verenmyrkytykset ja keskenmenot. Eräillä eläimillä oireena on ns. pyörötauti eli pyörimistauti, jossa eläimet alkavat aivovaurion vuoksi kulkiessaan kiertää ympyrää. Samanlaisen oireen voi aiheuttaa lampailla myös erään heisimadon rakkomatojen pesiytyminen aivoihin.
Listeria monocytogenes -bakteeri on ns. gram-positiivinen sauvabakteeri, joka pystyy lisääntymään anaerobisesti eli hapettomassa tilassa. Lisäksi se pystyy lisääntymään poikkeuksellisen laajalla lämpötila-alueella, 0-45 °C asteessa, siis myös ns. jääkaappilämpötilassa. Bakteerin lisääntyminen tapahtuu isäntäsolujen sisällä. Bakteeria esiintyy luonnossa maaperässä, kasveissa, puroissa ja viemärivesissä ja sitä joutuu helposti myös elintarvikkeisiin. Noin 1- 5 %:lla ihmisistä bakteeria esiintyy normaalisti ulostenäytteissä.
Listeria monocytogenes -bakteerin merkitys taudin aiheuttajana on kasvanut selvästi elintarvikkeiden valmistuksessa, pakkauksissa, kaupassa ja säilytyksessä tapahtuneiden muutosten johdosta. Niitä ovat mm. suolan ja muiden säilöntäaineiden vähentäminen sekä säilytysaikojen pidentyminen. Myös eläinten lisääntyneellä säilörehun valmistuksella on ollut osuutta asiassa.
Käytännössä tartuntaa useimmin aiheuttavia elintarvikkeita ovat kuumentamatta valmistetut tai syödyt ravintoaineet, tavallisimmin pehmeät, kypsytetyt tuore- ja homejuustot sekä graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet tyhjiöpakattuina. Viime mainituissa Listeria -bakteerien määrä saattaa lisääntyä tartunnan aiheuttavalle tasolle kylmäkuljetusten ja -säilytyksen tehostumisesta huolimatta, varsinkin jos säilytysajat muodostuvat pitkiksi ja lämpötilat eivät pysy riittävän alhaisina.
Erityisesti lisääntyneen tartuntavaaran ryhmään kuuluvien ihmisten on aiheellista varoa raakaraasteita ja salaatteja, kuorimattomia hedelmiä ja vihanneksia, raakaa ja kuumentamatta valmistettua kalaa, äyriäisiä, pehmeitä kypsytettyjä juustoja sekä pastöroimatonta maitoa ja siitä tehtyjä ravintovalmisteita. Sen lisäksi kala ja liha on kypsennettävä hyvin ja raa'at vihannekset on pestävä ennen syömistä. Samoin kylmäkaapissa säilytetyt valmisruoat ja ruoantähteet on kuumennettava kunnolla ennen syömistä. Ruoanvalmistuksessa käytetyt astiat, työvälineet ja leikkuulaudat sekä kädet on pestävä aina huolellisesti kypsentämättömien ruoka-aineiden käsittelyn jälkeen.
Aikuisilla ihmisillä tavallisin Listerian aiheuttama sairaus on aivojen ja aivokalvontulehdus. Australialainen Atkinson löysi bakteerin ihmisellä aivokalvontulehduksen aiheuttajana jo vuonna 1917. Sen jälkeen saman havainnon tekivät mm. Dumont ja Cotoni Pariisissa vuonna 1919, Kapsenberg Alankomaissa vuonna 1941 ja Gudkowa Neuvostoliitossa vuonna 1946. Aivokalvontulehduksen lisäksi Listeria aiheuttaa mm. ihotulehduksia, verenmyrkytyksiä ja sydämen sisäkalvon tulehduksia sekä raskaana olevilla istukan ja sikiön vaurioita. Raskaana olevilla tulehdus voi aiheuttaa keskenmenon, sikiön kuoleman tai ennenaikaisen synnytyksen. Syntyvä lapsi voi saada tartunnan synnytyskanavasta ja silloin bakteeri aiheuttaa tavallisimmin keuhkotulehduksen tai aivokalvontulehduksen.
Ihminen saa listerioositartunnan useimmiten elintarvikkeista. Ihokosketuksen kautta voivat sairastua mm. laboratoriotyöntekijät, maanviljelijät ja karjanhoitajat sekä eläinlääkärit. Terveet lapset ja aikuiset eivät yleensä sairastu listerioosiin, mutta raskaana olevat ovat tavallista herkempiä tartunnalle. Mahan liikahappoisuuden hoito ja ulostuslääkkeet lisäävät sairastumisriskiä. Tautiin sairastuvat varsinkin iäkkäät ja huonokuntoiset ihmiset sekä ne, joiden vastustuskyky on heikentynyt joko sairaudesta (esim. vakava veritauti, diabetes, maksakirroosi, krooninen munuaistauti, alkoholismi tai HIV-infektio) tai hoidosta (esim. elinsiirtojen ja kasvaimien vuoksi annettu solunsalpaus- tai muu immunosuppressiivinen hoito) johtuen. Voimakas suun kautta saatu tartunta voi aiheuttaa ripulin. Raskauden aikana saatu sairaus voi muistuttaa flunssaa ja olla muuten varsin vähäoireinen. Taudin hoitoon käytetään mm. ampisilliinia tai erytromysiiniä, tai olosuhteista riippuen antibioottien ja kemoterapeuttisten lääkkeiden yhdistelmiä. Noin 1/4 osa listerioosiin sairastuneista menehtyy tautiin.
Aikaisemmin listerioosia on pidetty erityisesti eläintautien aiheuttajana. Bakteeri onkin saatu eristetyksi noin 50 villistä ja kesystä eläinlajista, mm. imettäväisistä, linnuista, kaloista, äyriäisistä ja punkeista. Kotielämistä esim. lampaat, vuohet, naudat, hevoset ja siat voivat sairastua Listerian aiheuttamaan tulehdukseen. Tulehduksen oireet vaihtelevat eri eläimillä, niitä ovat mm. aivokalvontulehdukset, verenmyrkytykset ja keskenmenot. Eräillä eläimillä oireena on ns. pyörötauti eli pyörimistauti, jossa eläimet alkavat aivovaurion vuoksi kulkiessaan kiertää ympyrää. Samanlaisen oireen voi aiheuttaa lampailla myös erään heisimadon rakkomatojen pesiytyminen aivoihin.
Listeria monocytogenes -bakteeri on ns. gram-positiivinen sauvabakteeri, joka pystyy lisääntymään anaerobisesti eli hapettomassa tilassa. Lisäksi se pystyy lisääntymään poikkeuksellisen laajalla lämpötila-alueella, 0-45 °C asteessa, siis myös ns. jääkaappilämpötilassa. Bakteerin lisääntyminen tapahtuu isäntäsolujen sisällä. Bakteeria esiintyy luonnossa maaperässä, kasveissa, puroissa ja viemärivesissä ja sitä joutuu helposti myös elintarvikkeisiin. Noin 1- 5 %:lla ihmisistä bakteeria esiintyy normaalisti ulostenäytteissä.
Listeria monocytogenes -bakteerin merkitys taudin aiheuttajana on kasvanut selvästi elintarvikkeiden valmistuksessa, pakkauksissa, kaupassa ja säilytyksessä tapahtuneiden muutosten johdosta. Niitä ovat mm. suolan ja muiden säilöntäaineiden vähentäminen sekä säilytysaikojen pidentyminen. Myös eläinten lisääntyneellä säilörehun valmistuksella on ollut osuutta asiassa.
Käytännössä tartuntaa useimmin aiheuttavia elintarvikkeita ovat kuumentamatta valmistetut tai syödyt ravintoaineet, tavallisimmin pehmeät, kypsytetyt tuore- ja homejuustot sekä graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet tyhjiöpakattuina. Viime mainituissa Listeria -bakteerien määrä saattaa lisääntyä tartunnan aiheuttavalle tasolle kylmäkuljetusten ja -säilytyksen tehostumisesta huolimatta, varsinkin jos säilytysajat muodostuvat pitkiksi ja lämpötilat eivät pysy riittävän alhaisina.
Erityisesti lisääntyneen tartuntavaaran ryhmään kuuluvien ihmisten on aiheellista varoa raakaraasteita ja salaatteja, kuorimattomia hedelmiä ja vihanneksia, raakaa ja kuumentamatta valmistettua kalaa, äyriäisiä, pehmeitä kypsytettyjä juustoja sekä pastöroimatonta maitoa ja siitä tehtyjä ravintovalmisteita. Sen lisäksi kala ja liha on kypsennettävä hyvin ja raa'at vihannekset on pestävä ennen syömistä. Samoin kylmäkaapissa säilytetyt valmisruoat ja ruoantähteet on kuumennettava kunnolla ennen syömistä. Ruoanvalmistuksessa käytetyt astiat, työvälineet ja leikkuulaudat sekä kädet on pestävä aina huolellisesti kypsentämättömien ruoka-aineiden käsittelyn jälkeen.
listeria-paketti
JA VIELÄ VÄHÄN ERI KANTILTA kyllä nyt pitäsi tietoa riittää!! Ja ihmeelliset uskomukset kariutua...
Listeriabakteeri
Listeriabakteereista tiettävästi ainoa ihmiselle tautia aiheuttava laji on Listeria monocytogenes, joka on yleinen maaperässä elävä bakteeri. Sitä esiintyy maassa, vedessä, kasveissa, rehuissa sekä eläinten ja ihmisten suolistossa sekä myös elintarvikkeissa. Bakteerin optimilämpötila on elimistön lämpötila +30-37 ºC, mutta se pystyy lisääntymään myös jääkaappilämpötilassa. Bakteeri viihtyy sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa, ja sen vuoksi se pystyy lisääntymään erityisesti tyhjiöpakatuissa tuotteissa. L. monocytogenes kestää hyvin poikkeuksellisia ympäristöolosuhteita, ja se säilyy hengissä sekä pakastetuissa että kuivatuissa elintarvikkeissa. Lisäksi se sietää suuriakin, jopa 25 %:n suolapitoisuuksia. Tehokkaasta pesusta huolimatta bakteeri voi säilyä pitkään, jopa vuosia, tuotantolaitoksen elintarviketuotantolinjan vaikeasti puhdistettavissa laitteissa ja saastuttaa näin tuotteita.
L. monocytogenes -bakteerin ihmiselle aiheuttamat infektiot, listerioosit, voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) vakavaan infektioon, 2) suolisto-oireisiin eli klassiseen ruokamyrkytykseen sekä 3) paikalliseen ihoinfektioon. Valtaosa ihmisistä ei kuitenkaan saa tartuntaa eikä oireita listeriasta. Alttiita listerioosille ovat riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joita ovat vastasyntyneet, raskaana olevat sekä henkilöt, joiden vastuskyky on sairauden tai iän vuoksi heikentynyt.
Tällaisia vastustuskyvyltään heikentyneitä henkilöitä ovat
. syöpä-, diabetes-, maksa- tai munuaistautipotilaat sekä elinsiirtopotilaat
. AIDS-potilaat
. henkilöt, joilla on kortisonilääkitys
. vanhukset.
Tartuntatavat
L. monocytogenes -bakteeria voi esiintyä maidossa ja maitotuotteissa, lihassa ja lihatuotteissa sekä kalassa ja kalatuotteissa. Bakteeria voi esiintyä myös tuoreissa kasviksissa ja pakastevihanneksissa. Listeria tuhoutuu kuumennettaessa, mutta valmiiseen elintarvikkeeseen voi bakteeria päästä ympäristöstä, saastuneesta raaka-aineesta tai raaka-aineen saastuttaman tuotantotason tai välineiden kautta. Elintarvikkeet voivat saastua myös huonon hygienian vuoksi esim. työntekijöiden käsien välityksellä. Riskielintarvikkeita ovat etenkin sellaiset kuumentamatta syötäväksi tarkoitetut tuotteet, joilla on pitkä myyntiaika ja joiden valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti tyhjiöpakatut kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, pastöroimaton maito ja siitä valmistetut juustot (pehmeät kittipintaiset juustot, homejuustot ja tuorejuustot) tai huonosti pestyt vihannekset. Riskielintarvikkeita ovat myös erilaiset pateet.
Tartunta saadaan usein bakteeria sisältävästä ruoasta. Vastasyntynyt voi saada tartunnan äidistä istukan kautta tai synnytyksen yhteydessä tai sairaalassa toisesta vastasyntyneestä. Terveet aikuiset ja lapset sairastuvat äärimmäisen harvoin vakavasti. Ruoan tulee sisältää bakteeria runsaasti, jotta terveet ihmiset sairastuisivat. Riskiryhmään kuuluvat henkilöt voivat sairastua jo hyvinkin pienistä määristä. Eläinten kanssa työskentelevät henkilöt voivat saada tartunnan suoraan sairaasta eläimestä ihokosketuksen kautta.
Itämisaika
Vastustuskyvyltään normaaleilla henkilöillä suolisto-oireet alkavat ilmaantua useimmiten vuorokauden kuluessa tartunnasta. Raskaana olevien vakavissa infektiotapauksissa oireiden itämisaikaa ei tiedetä. Vastasyntyneellä oireet voivat alkaa 1-12 vuorokauden kuluessa tartunnasta. Vastuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä taudin itämisaika voi olla yksi vuorokausi tai jopa useita kuukausia. Iho-oireita alkaa esiintyä 1-2 vuorokauden kuluessa tartunnasta.
Oireet
Vastuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä listeriainfektio ilmenee tavallisesti vakavana yleisinfektiona tai aivokalvontulehduksena. Raskaana olevilla tartunta ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavallista influenssaa (kuume, päänsärky, lihaskivut), ja se voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen. Vastasyntyneillä tauti ilmenee vaikeana yleisinfektiona jo syntyessä tai myöhemmin alkavana aivokalvontulehduksena.
Vastustuskyvyltään normaaleilla henkilöillä tartunta aiheuttaa suolisto-oireita, kuten vatsakipuja, pahoinvointia, kuumetta, lihaskipuja ja/tai päänsärkyä. Tartunta voi olla myös oireeton. Ihoinfektio on yleensä lievä ja itsestään paraneva.
Epidemiat
Yksittäiset listerioositapaukset ovat tavallisimpia, mutta viime vuosina maailmalla on esiintynyt myös laajoja elintarvikevälitteisiä epidemioita. Suomessa kotona säilötyt suolasienet aiheuttivat epidemian 1980-luvun lopussa ja vuonna 1997 tyhjiöpakattu ja kylmäsavustettu kirjolohi. Voin välityksellä levinnyt listeriainfektio aiheutti 25 ihmisen sairastumisen vuosina 1998-1999.
Ehkäisy
. Listeria tuhoutuu kuumennettaessa elintarvike kauttaaltaan yli +70 ?C:seen. Tämän vuoksi valmis ruoka tulee kuumentaa läpikotaisin ja etenkin kaikki liha tulee kypsentää hyvin ennen syömistä. Suositellaan myös pakastevihannesten kuumentamista ennen tarjoilua, etenkin sairaalan potilasruokailussa.
. Tuoreet vihannekset tulee pestä hyvin.
. Raakana käytettäviä elintarvikkeita tulisi säilyttää mahdollisimman lyhyen aikaa. Viimeisen myyntiajankohdan ylittäneitä tuotteita ei tule käyttää. Avatut tuotteet tulee käyttää mahdollisimman pian.
. Elintarvikkeita ei saisi säilyttää liian pitkään vaaravyöhykelämpötila-alueella (+8-+60 ?C). Etenkin huoneenlämmössä listeriabakteerit lisääntyvät nopeasti.
. Kalatuotteiden tuotantohygienian tulisi olla hyvä, ja kala, kalatuotteet sekä mäti tulisi säilyttää 0-+3 ?C:n lämpötilassa koko ajan
. Ristisaastumisen ehkäisemiseksi raa'at tai multaiset tuotteet ja kypsät tai helposti pilaantuvat tuotteet tulisi varastoida ja säilyttää erillään. Lisäksi ne tulisi käsitellä erillisillä välineillä tai pinnoilla.
. Elintarvikkeiden käsittelylaitteet ja pinnat tulisi puhdistaa käytön jälkeen huolellisesti, koska listeria pystyy muodostamaan biofilmejä erilaisiin pintamateriaaleihin, kuten ruostumattomaan teräkseen tai lasiin.
. Työntekijöiden tulee pitää huolta hyvästä henkilökohtaisesta hygieniasta.
. Riskiryhmään kuuluvien henkilöiden olisi hyvä välttää riskielintarvikkeita.
© Elintarviketurvallisuusvirasto
Listeriabakteeri
Listeriabakteereista tiettävästi ainoa ihmiselle tautia aiheuttava laji on Listeria monocytogenes, joka on yleinen maaperässä elävä bakteeri. Sitä esiintyy maassa, vedessä, kasveissa, rehuissa sekä eläinten ja ihmisten suolistossa sekä myös elintarvikkeissa. Bakteerin optimilämpötila on elimistön lämpötila +30-37 ºC, mutta se pystyy lisääntymään myös jääkaappilämpötilassa. Bakteeri viihtyy sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa, ja sen vuoksi se pystyy lisääntymään erityisesti tyhjiöpakatuissa tuotteissa. L. monocytogenes kestää hyvin poikkeuksellisia ympäristöolosuhteita, ja se säilyy hengissä sekä pakastetuissa että kuivatuissa elintarvikkeissa. Lisäksi se sietää suuriakin, jopa 25 %:n suolapitoisuuksia. Tehokkaasta pesusta huolimatta bakteeri voi säilyä pitkään, jopa vuosia, tuotantolaitoksen elintarviketuotantolinjan vaikeasti puhdistettavissa laitteissa ja saastuttaa näin tuotteita.
L. monocytogenes -bakteerin ihmiselle aiheuttamat infektiot, listerioosit, voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) vakavaan infektioon, 2) suolisto-oireisiin eli klassiseen ruokamyrkytykseen sekä 3) paikalliseen ihoinfektioon. Valtaosa ihmisistä ei kuitenkaan saa tartuntaa eikä oireita listeriasta. Alttiita listerioosille ovat riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joita ovat vastasyntyneet, raskaana olevat sekä henkilöt, joiden vastuskyky on sairauden tai iän vuoksi heikentynyt.
Tällaisia vastustuskyvyltään heikentyneitä henkilöitä ovat
. syöpä-, diabetes-, maksa- tai munuaistautipotilaat sekä elinsiirtopotilaat
. AIDS-potilaat
. henkilöt, joilla on kortisonilääkitys
. vanhukset.
Tartuntatavat
L. monocytogenes -bakteeria voi esiintyä maidossa ja maitotuotteissa, lihassa ja lihatuotteissa sekä kalassa ja kalatuotteissa. Bakteeria voi esiintyä myös tuoreissa kasviksissa ja pakastevihanneksissa. Listeria tuhoutuu kuumennettaessa, mutta valmiiseen elintarvikkeeseen voi bakteeria päästä ympäristöstä, saastuneesta raaka-aineesta tai raaka-aineen saastuttaman tuotantotason tai välineiden kautta. Elintarvikkeet voivat saastua myös huonon hygienian vuoksi esim. työntekijöiden käsien välityksellä. Riskielintarvikkeita ovat etenkin sellaiset kuumentamatta syötäväksi tarkoitetut tuotteet, joilla on pitkä myyntiaika ja joiden valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti tyhjiöpakatut kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, pastöroimaton maito ja siitä valmistetut juustot (pehmeät kittipintaiset juustot, homejuustot ja tuorejuustot) tai huonosti pestyt vihannekset. Riskielintarvikkeita ovat myös erilaiset pateet.
Tartunta saadaan usein bakteeria sisältävästä ruoasta. Vastasyntynyt voi saada tartunnan äidistä istukan kautta tai synnytyksen yhteydessä tai sairaalassa toisesta vastasyntyneestä. Terveet aikuiset ja lapset sairastuvat äärimmäisen harvoin vakavasti. Ruoan tulee sisältää bakteeria runsaasti, jotta terveet ihmiset sairastuisivat. Riskiryhmään kuuluvat henkilöt voivat sairastua jo hyvinkin pienistä määristä. Eläinten kanssa työskentelevät henkilöt voivat saada tartunnan suoraan sairaasta eläimestä ihokosketuksen kautta.
Itämisaika
Vastustuskyvyltään normaaleilla henkilöillä suolisto-oireet alkavat ilmaantua useimmiten vuorokauden kuluessa tartunnasta. Raskaana olevien vakavissa infektiotapauksissa oireiden itämisaikaa ei tiedetä. Vastasyntyneellä oireet voivat alkaa 1-12 vuorokauden kuluessa tartunnasta. Vastuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä taudin itämisaika voi olla yksi vuorokausi tai jopa useita kuukausia. Iho-oireita alkaa esiintyä 1-2 vuorokauden kuluessa tartunnasta.
Oireet
Vastuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä listeriainfektio ilmenee tavallisesti vakavana yleisinfektiona tai aivokalvontulehduksena. Raskaana olevilla tartunta ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavallista influenssaa (kuume, päänsärky, lihaskivut), ja se voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen. Vastasyntyneillä tauti ilmenee vaikeana yleisinfektiona jo syntyessä tai myöhemmin alkavana aivokalvontulehduksena.
Vastustuskyvyltään normaaleilla henkilöillä tartunta aiheuttaa suolisto-oireita, kuten vatsakipuja, pahoinvointia, kuumetta, lihaskipuja ja/tai päänsärkyä. Tartunta voi olla myös oireeton. Ihoinfektio on yleensä lievä ja itsestään paraneva.
Epidemiat
Yksittäiset listerioositapaukset ovat tavallisimpia, mutta viime vuosina maailmalla on esiintynyt myös laajoja elintarvikevälitteisiä epidemioita. Suomessa kotona säilötyt suolasienet aiheuttivat epidemian 1980-luvun lopussa ja vuonna 1997 tyhjiöpakattu ja kylmäsavustettu kirjolohi. Voin välityksellä levinnyt listeriainfektio aiheutti 25 ihmisen sairastumisen vuosina 1998-1999.
Ehkäisy
. Listeria tuhoutuu kuumennettaessa elintarvike kauttaaltaan yli +70 ?C:seen. Tämän vuoksi valmis ruoka tulee kuumentaa läpikotaisin ja etenkin kaikki liha tulee kypsentää hyvin ennen syömistä. Suositellaan myös pakastevihannesten kuumentamista ennen tarjoilua, etenkin sairaalan potilasruokailussa.
. Tuoreet vihannekset tulee pestä hyvin.
. Raakana käytettäviä elintarvikkeita tulisi säilyttää mahdollisimman lyhyen aikaa. Viimeisen myyntiajankohdan ylittäneitä tuotteita ei tule käyttää. Avatut tuotteet tulee käyttää mahdollisimman pian.
. Elintarvikkeita ei saisi säilyttää liian pitkään vaaravyöhykelämpötila-alueella (+8-+60 ?C). Etenkin huoneenlämmössä listeriabakteerit lisääntyvät nopeasti.
. Kalatuotteiden tuotantohygienian tulisi olla hyvä, ja kala, kalatuotteet sekä mäti tulisi säilyttää 0-+3 ?C:n lämpötilassa koko ajan
. Ristisaastumisen ehkäisemiseksi raa'at tai multaiset tuotteet ja kypsät tai helposti pilaantuvat tuotteet tulisi varastoida ja säilyttää erillään. Lisäksi ne tulisi käsitellä erillisillä välineillä tai pinnoilla.
. Elintarvikkeiden käsittelylaitteet ja pinnat tulisi puhdistaa käytön jälkeen huolellisesti, koska listeria pystyy muodostamaan biofilmejä erilaisiin pintamateriaaleihin, kuten ruostumattomaan teräkseen tai lasiin.
. Työntekijöiden tulee pitää huolta hyvästä henkilökohtaisesta hygieniasta.
. Riskiryhmään kuuluvien henkilöiden olisi hyvä välttää riskielintarvikkeita.
© Elintarviketurvallisuusvirasto
no panic
Listerioosin kyllä huomaa jos tulee, onko ennenkään noussut korkea kuume raejuustosta tai voileipäkakusta? Tuskin, ei se riski ole nytkään sen isompi. Ja listerioosi ei automaattisesti tiedä keskenmenoa, kuten joku sanoikin vaan siinä listerioosissakin on suhteellisen pieni riski saada keskenmeno. Vaikka riski kuitenkin.
Kuvitelkaa nyt ensinnä miten pieni riski on saada edes koko listerioosi suomalaisista tuotteista jotka valiollakin listeria-testataan ennen kauppaan pääsyä, saati vielä se riski saada listerioosista keskenmeno ei ole kovin suuri.
Riskihän tosin kasvaa mitä useammin syö riskialttiita tuotteita, suuremmalla todennäköisyydella sattuu kohdalle listeria bakteeri(harvinaista silti). Täytyy sanoa, että suuremmalla todennäköisyydellä voitat lotossa täysosuman kuin saat yhden kerran syödystä tuorejuustosta listerian ja siitä keskenmenon.
Kuvitelkaa nyt ensinnä miten pieni riski on saada edes koko listerioosi suomalaisista tuotteista jotka valiollakin listeria-testataan ennen kauppaan pääsyä, saati vielä se riski saada listerioosista keskenmeno ei ole kovin suuri.
Riskihän tosin kasvaa mitä useammin syö riskialttiita tuotteita, suuremmalla todennäköisyydella sattuu kohdalle listeria bakteeri(harvinaista silti). Täytyy sanoa, että suuremmalla todennäköisyydellä voitat lotossa täysosuman kuin saat yhden kerran syödystä tuorejuustosta listerian ja siitä keskenmenon.
voi ei
Jep, eli oleellinen on se, että tuotteet mitkä on tehty pastöroidusta maidosta on sallittuja!
Voi pyhä
\
Ei tietenkään lueta aamupalajuustoja tuorejuustoihin!!! Aamupalajuustot ovat kovasta juustosta sulatettua juustoa. Mutta tuorejuustot ovat pehmeitä juustoja, joita ei kovaksi kypsytetty milloinkaan. Kuika monelle ihmiselle tämä sama pitää jankuttaa... :ashamed: Yksittäispakattuja aamupalajuustoja niinkuin sulatejuustoakin purkista voi syödä, syöthän sinä edamia varmaan muutenkin, siitä ne on vaan sulatettu.Alkuperäinen kirjoittaja 15.05.2007 klo 09:48 misu kirjoitti:Tähän liittyen vielä lisäkysymys...nimittäin luetaanko Aamupalan yksittäispakatut juustot tuorejuustoihin, eli ovatko ne kiellettyjen listalla? Tuoteselosteesta ei nimittäin oikein ota selvää onko siinä käytetty pästöroitua maitoa, siellä lukee että valmistuaineena on käytetty juustoa...
sorge, ei ollut tarkoitus kysymyksellä kiristää kenenkään piukeeta pinnaa...mutta kiitos vastauksesta joka tapauksessa ei tuo aamupalan valmistusprosessi ollut ennestään tuttu, enkä siis tiennyt että se valmistetaan kovista juustoista sulattamalla. Ja jos palstan kysymyksiin vastaaminen tuntuu jankuttamiselta (huom., kaikki eivät välttämättä ole lukeneet jokaista aikaisempaa keskustelua), niin ainahan voi jättää vastaamatta
ei tuo aamupalan valmistusprosessi ollut ennestään tuttu, enkä siis tiennyt että se valmistetaan kovista juustoista sulattamalla. Ja jos palstan kysymyksiin vastaaminen tuntuu jankuttamiselta (huom., kaikki eivät välttämättä ole lukeneet jokaista aikaisempaa keskustelua), niin ainahan voi jättää vastaamatta \
Voi Misu, Misu sulla on vielä paljon opittavaa. Maailmassa monta niin ihmeellistä asiaa..Alkuperäinen kirjoittaja 15.05.2007 klo 10:11 misu kirjoitti:sorge, ei ollut tarkoitus kysymyksellä kiristää kenenkään piukeeta pinnaa...mutta kiitos vastauksesta joka tapauksessa
Jellonainen
Jos nimenomaan ne tuorejuustot (kotimaiset, pastöroidusta maidosta valmistetut) ovat niin vaarallisia niin kuin joissain neuvoloissakin näköjään annetaan ymmärtää, niin mikä tekee margariinista ja voista erilaisia? Jokunen vuosi sittenhän jonkun kotimaisen valmistajan voista löytyi listeriaa ja syyksi paljastui muistaakseni jonkun tuotantolinjan kontaminaatio.
Eli ehkä tässä pitäisi lakata laittamasta margariiniakin leivän päälle
Eli ehkä tässä pitäisi lakata laittamasta margariiniakin leivän päälle
Elinaelli
Rauhoittukaa oikeasti!, suomalaisia juustoja voi rauhassa syödä, oli ne sitten tuore- tai kovia tai ihan mitä vain. Muutenkin stressi ei tee hyvää kasvavalle sikiölle. Eli iisisti vain. Raaka kala ja raaka liha kannattaa jättää syömättä, muuten kohtuus kaikessa ja rentona eteenpäin, eiks niin!