Uskotko tai tunnistatko itsessäsi sen, että ihminen valitsee tietynlaisia kumppaneja yhä uudelleen?

Minä uskon tuohon.
Ja minulla siihen liittyy isä.

Minä omaan paljon narsistisia piirteitä enkä ole ihan varma,e ttä olenko täysverinen narsisti. Olen ainakin narsistin entinen puoliso ja nykyisen narsistin lapsi.

Ensimmäisessä pitkässä suhteessa minut alistettiin henkisesti. Nykyisessä suhteessa huomaan itse usein olevani se alistaja.
Etsin vahvaa ihmistä, auktoriteettiä, sellaista kuin isäni on ollut. Isäni on tapellut aina vastaan ja aina voittanut.
Minä etsin toista ihmistä väittämään minua vastaan ja voittamaan.
Minun on helpoin olla silloin, kun talossa on herra.

Nyt olen itse se "herra" talossa, enkä pidä siitä yhtään.
Samoin työelämässä menetin "herran" ja tällä hetkellä työpaikalla elo on raskasta.

Nykyinen puolisoni on ihan kaikkea muuta kuin isäni oli, mutta tästäkin suhteesta löytyy isä. Nyt se olen minä...

 

Mulla ei oo ketään tällä hetkellä, ei jaksa aina pettyä ja itkeä.

 

Minun molemmat mieheni (2 pidenpää suhdetta) ovat sosiaalisia, huumorintajuisia ja hitaita. Ja juuri niinkuin isäni. Olen aina hakenut samantyyppisiä tiedostamattani.

Kaverini isä on varsinainen häntäheikki ja nyt kaverillani jo kolmas pidenpi suhde ja kaikki ovat kariutuneet pettämiseen(mies). Nykyinenkin petti, mutta käyvät terapeutilla ja ovat yhdessä..

 

Khyl.

Isken aina silmäni tummiin, tulisiin ja enemmän tai vähemmän arvaamattomiin miehiin. Ylpeys, ylimielisyys ja lievä k*sipäisyys olisi vielä plussaa.

Jos olisin vapailla markkinoilla, keräisin itselleni ongelmia ihan urakalla. Vältän eroamista, koska koko ajan pahemmaksi vain menisi.

 

Ihannenaiseni on suht pitkä blondi, kumppanit on silti ollu aina lyhyitä ja tummahiuksisia.

 

Itse olen aina ihastunut kitaristeihin.. Ei kyllä ehkä edusta mitään tiettyä miestyyppiä sinänsä, musikaalisia ja karismaattisia kuitenkin. Ja tunteellisia. Miehen kanssa ollaan toistemme ensimmäiset (ja viimeiset) seurustelukumppanit.

Siskoni taas on aina rakastunut alkoholiin taipuvaisiin, luuserimiehiin (työttömiä, mielenterveysongelmaisia, väkivaltaisia jne..). Ja miehet ovat vaihtuneet aika tiheään tahtiin varsinkin silloin kun lapsensa olivat pienempiä.

Se siitä isän merkityksestä.. Isämme muistuttaa ehkä enemmän omaa miestäni -tai itseasiassa eniten itseäni- ja ei oikein osaa käsittää (meidän muiden tavoin) näitä siskoni miesvalintoja.

 

Läheltä seurattu. Naisella kolme avioliittoa, kaikki puolisot juoppoja ja työtävieroksuvia. Nainen elättää, paapoo ja passaa.