[QUOTE="vieras";24009991]Saanko kysyä miksi et ole pystynyt? Kysymys on sinänsä "tyhmä" mutta haluaisin tietää, enhän voi tietää toisten puolesta kuitenkaan varmaksi. Miten sun muut ihmissuhteet? Pystytkö luottamaan ihmisiin ylipäätään? Ajattelin vaan kun mulla itselläni on vieläkin helposti epäluuloa ja vihaakin melkein kaikkia kohtaan. Mä jäin silloin kokemusteni kanssa niin yksin, että siksi kai vaikea luottaa oikein kehenkään. Kukaan ei oikein tuntunut tajuavan epätoivoani enkä siis saanut oikein minkäänlaista apua, siitä tuo viha ja epäluulo. Miten sulla? Onko teillä yhteisiä lapsia? Saitko pitää heidät ja kuinka he ovat selvinneet? Miten huolto- ja tapaamissopimukset sillon aikanaan, menikö oikeuteen? Minkälaisia viranomaiskokemuksia sulla on? Mä "pelkään" vieläkin kaikkea sos.puolta ja turhia ls-ilmotuksia. Jos sulla on vastaavia, oletko päässyt niistä yli ja kuinka? Mä vaan niin haluaisin, että tämä painajainen hellittäisi vihdoin...[/QUOTE]
Aluksi kerron, että olen mies, mikä tekee asiasta hieman erilaisen kuin sinulla. Joka tapauksessa se tietysti on miehellekin aivan yhtä raastavaa elää narsistin ikeen alla, alitettuna, murrettuna ja loukattuna - itsetunto latistettuna.
Ei ollut edes toivoa, että olisin saanut lasten huoltajuuden. Ex-vaimo kiristi, uhkaili ja levitti minusta valheita. Narsistina hän sai muut ihmiset helposti ulkomaan itseensä ja valheisiinsa. Tyydyin sitten tapaamisoikeuksiin kun en lastenkaan takia voinut aloittaa hirveätä sotaa. Suhteeni nyt jo isoihin lapsiin on erittäin hyvä.
Narsisti exäni yritti hallita elämääni vielä vuosia eron jälkeen. Hän pystyi alussa myös pilaamaan muutaman orastavan seurustelusuhteen uhkailemalla uusia seurustelukumppaneitani ja kertomalla valheita esim. siitä, että olisimme muka vielä yhdessä. Näin siitä huolimatta, että itse olin aina ollut uskollinen ja hänellä itsellään oli ollut muita miehiä avioliiton aikana, ja erotessamme hän jo asui uuden miehen kanssa ja odotti tälle lasta.
Seurusteluyritykset ensimmäisinä eron jälkeisinä vuosina kaatuivat usein myös siihen, että uudet kumppanit huomasivat minun olen täysin rikki. Lisäksi en pystynyt luottamaan ihmisiin. Jokunen juttu kaatui myös siihen, että huomasin naisten olevan petollisia, saattoivat tapailla esim. kahta miestä yhtä aikaa.
Nyt jo pystyisinkin ehkä taas luottamaan naiseen, mutta vaadin suuria tunteita tai ainakin voimakasta kipinää ennen kuin edes aloitan seurustelun. Senkin takia uutta vakavaa seurustelusuhdetta ei ole löytynyt.
Sinulle sanoisin, että tärkeintä on se. että pääset narsistista eroon ja saat lopetettu kaiken muun yhteydenpidon hänen, paitsi mitä liittyy esim. lasten tapaamisiin. Älä anna hänen pitää minkäänlaista otetta itsestäsi. Näytä hänelle, että hänen mielipiteensä ovat sinulle ilmaa. Älä lähde kiistelemään tai puolustelemaan itseäsi. Hae tarvittaessa lähestymiskieltoa.
Lopulta huomaat, että olet kasvanut vahvemmaksi ja itsenäiseksi ihmiseksi ja sitten voi olla uuden ihmissuhteen aika.