Uusperheelliset kuumeilijat

Hei,
Olen tuolla pikkukakkosta kuumeilevien ketjussa käynyt, mutta kaipailisin kuumeiluseuraksi myös muita uusperheessä eläviä.

Vanhan, vuodelta 2007, olevan ketjun aiheesta löysin, mutta vois sellaista herätellä henkiin uudestaan, jos muita uusperheellisiä löytyisi täältä.

Meillä on uusperhe, johon kuuluu minä ja 9v tyttäreni sekä mieheni. 2006 lähtien ollaan oltu yhdessä ja kesällä tulee 3v naimisissa. Ensimmäistä yhteistä lasta toivotaan. Lokakuussa jätettiin ehkäisy pois.

Löytyiskö muita?

 

Joo elikkäs täältä löytyy yks sellainen Suhde kestänyt nyt vuoden ja mulla on poika 06. Nyt iskenyt totaallinen kuumeilu ja välillä poikakin kyselee millon saa pikkuveljen tai siskon Arveluttaa vaa se että miten tuo esikoinen ottas pikkusiskon tai veljen vastaa ku uhmailee muutenkin aivan hirveästi. mut olis jakaa kokemuksia ja tuntemuksia asiasta

 

Tsemppiä teille Itse en varsinaisesti tähän ketjuun kuulu, koska olen jo odottajien puolella, mutta meille tulossa uusperhe. Mulla on kaksi lasta aikaisemmasta suhteesta ja nyt odottelen ensimmäistä yhteistä, kohta 2,5v oltu yhdessä.

Vähän jännitti miten käy miehen ja mun lasten välit, jos yhteinen tulee, mutta nyt on luottoa kyllä ja kun näkee miehen lasten kanssa niin en epäile, että jäisivät ns. syrjään.

 

Kiva, että ainakin Eltzusta sain seuraa! Ja mymosakin olet tervetullut keskusteluun, vaikka odottajissa jo oletkin!

Eltzu: Teillä ei siis vielä yritystä ole aloitettu?

Mulla tyttö sen verran iso jo, että en epäile, etteikö hän ottaisi hyvin ja mielellään vastaan vauvaa. Kysellytkin on jo useamman vuoden ajan, että "miks meillä ei oo vauvaa" ja "miks et tee vauvaa".. Siskoni vauvaa on nyt vuoden ajan mielellään hoitanut ja siitä tullut tosi tärkeä.

Mymosa: Minua jännittää myös, miten lapseni ja mieheni välit muuttuvat, jos mieheni saa ihan omankin lapsen.. Varsinkin nyt kun alkaa tällä minun tytöllä jo olla jonkinmoista esimurkkuikää tuloillaan ja muutenkin rajojaan koettelee. On myös ns. erityislapsi, jonka kanssa pitää osata vetää oikeista naruista ja sietää "outoakin" käytöstä. Edelleen on myös mustasukkaisuutta jonkin verran ja tulee herkästi väliin, jos ollaan lähekkäin mieheni kanssa. Eikä johdu siitä ettenkö antaisi läheisyyttä myös lapselleni!

Tuo miehen ja lapsen välien muuttuminen on ollut yksi iso tekijä, joka on jossakin määrin hillinnyt vauvakuumetta. Mutta nyt sitten päätin "ottaa riskin", katsotaan mitä tuleman pitää (jos vaan se vauva tulee..)

Onko teillä miten paljon lapset isänsä luona? Onko heillä isänsä luona sisaruksia?
Meillä lapsi on kummassakin perheessä ainokainen. Isänsä luona käy viikottain noin pari yötä olemassa. Joustavasti järjestellään näitä tapaamisia. Minun ja exän välit on asialliset, lapsen asioista saadaan hyvin sovittua, mutta muuten ei olla tekemisissä. Tyytyväinen olen tämän hetkiseen tilanteeseen.

 

Täällä kaks lasta, -05 ja -07 edellisestä liitosta ja nyt uuden miehen kanssa yhteistä taivalta 4v takana ja kuumeilu kova.. aloitinkin tuonne jo uuden ketjun, kun en meinaa pysyä järjissäni enää tän kuumeilun kanssa http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2104306-voi-sentaan-miten-jannaa/

 

Hei kittyb!:wave:

Kävin toisesta ketjusta katsomassa viestisi: Mulla esikoisesta plussa tuli vasta noin viikon päästä siitä kun menkat oli myöhässä. Ensimmäinen testi 1-2 päivää siitä kun ois pitänyt menkkojen alkaa oli nega.
Oireet kuulostaa lupaavilta! Peli ei ole vielä menetetty, vaikka nega tulikin!

Onko miehelläsi lapsia, vai olisko hänelle ensimmäinen toiveissa?

 

Pink* : Kiitos tsemppauksesta On tosiaan jo melko heikkopäinen olo, oon tehnyt neljä liuskatestiä ja ei ees hailakkaa plussaa. Oloja on, on...

Miehellä ei ole lapsia, vähän jännityksellä ja kauhunsekaisin tuntein suhtautuu tähän asiaan, mutta alkoi nyt kuitenkin yrittämään Hyvin tulee toimeen mun lasteni kanssa, varmasti tulisi vauvankin kanssa sitten oikein hyvin juttuun.

Tuun perjantaina kertomaan kuulumiset, että miten sen apteekin testin kanssa kävi... huii!

Plussatuulia ja tsemppiä sinullekin!

 

Täällä myös Elikkä mulla on vajaa 6v lapsi ja ollaan uuden miehen kanssa oltu yhdessä nyt kolmatta vuotta. Yhteinen vauveli on yrityksessä ja nyt on ollutkin sitten vähän tuntemuksia että onkohan tärpännyt joskin.. mulla alkoi muutama päivä sitten (päivää "liian aikaisin") vuoto joka on kumminkin ollut todella niukkaa verrattuna normaaliin kuukautisvuotoon, lisäksi vatsa on kipuillut kun taas normaalisti en tunne mitään kuukautiskipuja! Rinnat tuntuneet "omituisilta" ja vatsassa kumma myllerrys ollut monta päivää. Olenkin nyt epäillyt sitten sn. valekuukautisia.

Tein tänä aamuna tilauksen netti apteekista ja lisäsin samaan syssyyn sitten myös parit raskaustestit Pakettia odotellessa! Jos loppuviikosta /ensiviikolla edelleen on raskauden oireita niin teen sitten testin. Muussa tapauksessa taidan jättää testit jemmaan seuraavaksi kerraksi

 

HEIP!

Minäkin haluan tänne!!!!!!! yrityskerta 1 menossa miehen kanssa..itsellä 4v poika, miehellä 5v poika..yhdessä ollaan menty nyt vajaat 2 vuotta ja onnekseni mies taipus myös tähän, että yhteinen halutaan..

Mulla sinäänsä huonot kokemukset raskautumisesta, että exän kanssa meni vuosi ennen kuin tulin raskaaksi ja sitten tuli keskenmeno..sen jälkeen sentään ei mennyt enää kuin pari kk, niin tulin uudelleen raskaaksi ja tuloksena ihanaaki ihanempi vauva..

Mitäs kikkoja kaikilla käytössä? Mä oon saanu jo äijän hermostumaan itelleni, kun tilasin ovistikut ja niillä ny sit sählään..ilmeisesti eilen oli ovis... kp 13 tänään..tämä siis eka kierto pillereiden jälkeen...

IHAN KAMALA KUUME!! mulla oli jo alottaessa sellanen olo, että PITÄISI OLLA JO!

NIIN, mun ovistestit tuli maanantaina ja sillon tuli heti aika vahva viiva...viimeks ku aloin odottaa esikoista, en saanut myöskään kunnon plussaa, joten laskin jo tosta, että lähellä ollaan..me heiluteltii peittoi la ja eilen, joten voi olla että meni iha mettään..en tiä..ahistaa, kun en ny ees sitte tiiä, että koska olis kuulunu.. siis eli maanantaina tuli tuo viiva, eilen jo selkee nega..eilen siis kant touhuttiin, voi olla et liian myöhään..en tiä.. mitä te ootte mieltä? oon lukenu juttui joka paikasta ja osa on sitä mieltä, että liian aikasin ja liian myöhään (la ja ti), mutta jossai sitte taas sanotaa, että just oikeessa kohtaa....PLAAH! järkihän tässä menee..

Vahvat ovisoireet oli kyl eilen päivällä ja illalla..menkkakipui, munasarjoist nippaili lujaakin ja tissitki kipeet..saapi nähä..testaan varmaa tänääki varmuude vuoks..jos on nega, ni sit uskon,et ovis oli jo...


KAIKILLE TSEMPPIÄ! ihanaa ku tällanen ketju löytys..ite oon aika aktiivinen kirjottelija, joten toiv. täälläkin on sellasia..

T:kärsimätön

 

Vastaan vielä tohon isäkyssäriin, että mun poika on isällään joka toinen vkl ja joskus lomilla enempi..meillä on aina miehen poika ja mun poika samat viikonloput kotona..miehen lapsella on kaksi sisarusta ja mun poitsulla on puolipikkuveli sitten taas isänsä luona eli tota..joka puolelta löytyy! on joutunu poitsut aikamoisiin kuvioihin..välillä säälittää hirveesti, mutta toisaalta heiän elämä on tosi rikasta..hirveästi rakastavia ihmisiä lähellä! mummeja ja vaareja on TODELLAKIN monia, kun minunkin vanhemmat eronneet ja myöskin uuden mieheni...huh..itselläkin menee kohta jo sukulaiset sekaisin..

 

Ihana, että lisää up kuumeilijoita alkaa löytyä!!

juliesisko: Voisko olla kiinnittymisvuotoa?! Vatsan nippailut ja tissioireet kuulostaa lupaavilta! Täällähän alkaa heti olla jännät paikat, kun kittyb:lläkin vähän sama tilanne opcorn: Plussatuulia molemmille!!

Kärsimätön: Minusta kyllä ihan oikeeseen aikaan on peitot heiluneet!
Mulla taas esikoinen tärppäsi hieman puolivahingossa ekasta kierrosta pillereiden lopettamisen jälkeen ja nekin lopetin vuotohäiriöiden enkä varsinaisesti raskaustoiveen vuoksi.. Mutta raskaus oli kyllä sinänsä ihan toivottu. Meillä nyt yk5, et ei käy enää ihan niin helposti... Vaikka eihän toi 5 tietenkään paljoa ole! Ja tosissaan ollaan yritetty vasta tän vuoden puolella.

Mulla ihan oikeesti on rauhallinen mieli (ainakin vielä toistaiseksi..) tän raskautumisen suhteen. En putoa korkealta, vaikka menkat vielä muutaman kerran alkaiskin. Mutta... siitä huolimatta olen yrittänyt tehdä olosuhteita piirun verran otollisemmiksi. Tämä on nyt toinen kierto, kun tikutan ovista ja eka kierto, kun olen juonut greippimehua. Lopetin myös allergialääkkeen, kun luin, että sinänsä siitä ei ole raskauden aikana haittaa, mutta voi vaikuttaa raskaaksi tulemiseen. Olen myös syönyt kalaöljykapseleita, monivitamiinia ja tehostetusti kalsiumia ja D:tä. Syksyllä aloitin vähähiilarisen dieetin ja sekään ilmeisesti ei ainakaan haitaksi ole. Luin, että olisi hyvä käyttää rasvaisia maitotuotteita ja välttää höttöhiilareita eli vaaleaa jauhoa ja sokeria. Mitenkään tiukasti en kuitenkaan karppaa! Se ei mahtaisi tehdä hyvää.
Yhdynnässä vältetään liukkarin käyttöä ja hetken aikaa olen yrittänyt makoilla jälkikäteen, vaikka sillä nyt tuskin mitään vaikutusta on..
Ja vaihtoehtohoidoista jo etsiskelin tietoa ja akupunktiota ehkä kokeilen jossain vaiheessa, jos ei ala plussaa kuulua..

Eiliseen asti nyt näissä parissa tikku-kierrossa otettiin varman päälle ja joka toinen päivä yritettiin peittoja heilutella jo ennen o+:aa, mut eilen tuli sille stoppi. Mies kokee liian suorituskeskeiseksi tän touhun. Päädyttiin siihen, että tikutan ovista ja "pakkoseksiä" on vaan sillon kun tikussa oikeesti on ne viivat kohdillaan. Ei mitään varmisteluja. Muuten sitten puuhastellaan sen mukaan miltä tuntuu. Ihan ok järjestely, vaikka minä en mitenkään pakkopullana näitä varmistelujakaan kokenut.

Mulla nyt kp17/28-36, kovasti sitä ovista oottelen.. Uskoisin kyllä, että viimestään pe tulee o+, limat on jo nyt lupaavat

Mites Kärsimätön teidän pojat on ottanu vastaan nämä toisissa perheissä olevat sisarukset?

 

Eli mun miehen pojalla on vanhemmat sisarukset (ei mun miehen lapsia siltikään), joten hänelle tilanne ei ollut uusi, mutta toki mun poika tuli uutena lisänä.. he tulevat keskenään toimeen oikeen hyvin, puhuvat toisistaan veljinä..ovat kuin YÖ JA PÄIVÄ todellakin..., mutta silti.. kateellisuutta ja mustasukkaisuutta on, mutta ollaa yritetty pitää samat säännöt jne..vuoden ikäerosta huolimatta..MUTTA se ei todellakaa aina helppoa ole..meillä on mun mielestä aika kovakin kuri ja joskus itestä tuntuu pahalle, kun esim mies komentaa paljon mun poitsua ja helposti joskus oma mieli kärvistyy siihen, että ihan kun mies komentaisi enemmän mun lasta tms. mutta harvoin se taitaa oikeasti niin mennä..sitä on vaan nii suojeleva omaansa kohtaan...

Mun pojalla samaa hommaa isänsä luona, mutta sitte taas siellä hän saa olla ISOVELI ja se on hänel hienoo ku hän osaa jo kaiken ja VAUVA ei osaa mitää.. siellä taitaa vielä enempi oikeestaan nauttia tilanteesta..

tosi vaikeaa ajatella, että kuinka reagoivat jos meille yhteinen siunaantuu... noh, jää nähtäväksi..

Kikoista: mäki syön multivita familyä (foolihappoa) ja yritän juoda vitaminoituja mehuja paljon..viimeksi kun tulin raskaaksi, painoin 84 kg ja nyt painoa on 57, joten lähtökohta on nyt paljon parempi siinä mielessä, tikuttelen oviksen tosiaan jne...nii ja mies on eri.. heh..toivotaan, että häne mömmöt on miulle sopivammat..

HEI, huomenna ratkee, että ostetaanko me rivari!!!!!!!!!JÄNNÄÄ. myyjä ainakin laski hintaa nyt tarpeeksi ja meillä on huomenna pankkiaika..apuvaaaa...

Pink: pakko varmistaa, ethän joskus kirjotellu helistimessä??muistan vaan samalla nimimerkillä olleen siellä joskus "km:n jälkeen yrittäjät" ketjussa.. ihanaa, että pystyt olee rauhallisin mielin..sanotaa näin, että mulle 5kk tuntuis nyt tosi pitkältä ajalta vaikka historiassa on joutunut odottamaan kauemminkin..toivoisin paljon, että nyt tärppäisi nopsaan..


Jaahas.. nyt pakko tehä töitä välillä..

Palaan taas..

Ihana ku löytyi aktiivisempi itselle sopiva ketju!!!!!


t:kärsimätön

 

Pink* Vastaus tähän:

juliesisko: Voisko olla kiinnittymisvuotoa?! Vatsan nippailut ja tissioireet kuulostaa lupaavilta! Täällähän alkaa heti olla jännät paikat,

Siis mulla alkoi vuoto juuri kun piti tullakin menkat. Kierto mulla sen 27-28pv ja nyt vuoto alkoi kp26. Eikä koskaan oo tullut näin aikaisin joten kummalliselta tuntuu. Epäilin jo ensin että menikö kesken, mutta tosiaan oireita on edelleen ja on ollut oikein niukkaa vuotoa ja vatsan vääntelyitä :ei kipua vaan outoa myllerrystä masussa Mutta siis kiinnityminen on tapahtunut jo aikaisemmin jos on tapahtunut ollenkaan...

Mutta tosiaan nyt kun sanoit, niin mullahan oli sellaista pienen pientä veristä vuotoa 7-8 päivää oletetun oviksen jälkeen. Mulla tuli paperiin pari veristä pistettä tuolloin ja en ollut ollenkaan varma tuliko veri "sieltä" vai olinko saanut haavan tms. Mulla on jatkuvaa ongelmaa vatsan ummetuksen kanssa jotenka veritipat saattoi tulla myös peräsuolesta. Haavaa en kuitenkaan havainnut ja kokeilinpa sitten vielä vanupuikolla emättimen sisältä ja puikkoon jäi verensekaista limaa. SE saattoi olla tätä kiinnittymisvuotoa Jännittää siis ihan sikana nyt, mutta maltan mieleni vielä testaamisen kanssa

 

niin tosiaan tuon ummetuksen kanssa.. kun mulla on helkkarin hankala tuo maha ja aina saa taistella että saa edes jonkun verran !asiaa" toimitettua... Ja nyt on sitten ollut maha sekaisin ja ilmavaivoja. Tämäkin niin epätavallista että kyllä tässä jotain on tapahtunut selviääpä sitten että onko raskaus vai jotain muuta...

 

Juliesisko: TÄÄLLÄ PEUKUT PYSTYSSÄ!!!!!!

 

Kärsimätön: En ole kirjoitellut aiemmin missään. Tai no silloin esikoista odottaessa jossain, oisko ollu vauva lehden sivuilla.. Mut siitä 10 v aikaa ja eri nimelläkin.

juliesisko: Joo, laskuvirhe.. Mut toivotaan et siellä jotain tapahtuu!
Mulla auttoi vatsantoimintaan viljojen vähentäminen ja kasvisten lisääminen, "kevyt karppaaminen". Vaikka luulis, et just toisinpäin kävis ja itsekin etukäteen mietin, et mitähän mahalle tapahtuu, mut oonkin ollut tosi tyytyväinen ja vatsa voinut kaikinpuolin paremmin nyt.

 

mä oon kans ollut jonkin sortin karppaaja jo yli vuoden itseasiassa. en valmista itselleni ruokaa perunasta/riisistä/pastasta enkä syö leipää jne. Hyvin proteiinipitoisia on eväät meikäläisellä. Kuitenkin makeasta (suklaa, karkit) tykkään että se vähän verottaa "karppausta" ja perunaakin syön pieniä määriä joskus harvoin jos ollaan syömässä esim. anoppilassa missä on perunaruokaa.

Itseasiassa mulla on ollut nyt viimeisen viikon ajan outo "hiilarihimo" , voisin mussuttaa venhäleipomuksia koko ajan! Yhtenä päivänä iski ihan järkyttävä leivän himo ja sit kans mulla on tehnyt mieli juoda maitoa... Jota en muuten käytä kuin kahvissa! Esikoista kun odotin niin kiskoin litra tolkulla maitoa monta kuukautta Oon pistänyt näitäkin yllättäviä himoja nyt vähän mahdollisen raskauden piikkiin...

Kärsimätön: Kiitos! :heart: Täällä kans pidetään peukut sulle ja kaikille muillekin kuumeilijoille! Musta kans tosi kiva tää ketju ja olen myös aktiivinen kirjoittelija jotenka tosi ihanaa vaihtaa ajatuksia ja jänskätä porukalla

 

Ai niin jäi sanomatta tuo että mulla tosiaan toi ruokavalio ei oo vaikuttanut vatsan toimintaan oikeastaan mitenkään.. Mulla on aina ollut ongelmia vatsantoiminnan kanssa söinpä melkein mitä tahansa

 

elikkäs mulla tuo poika käy isällään joka toinen viikko...silleen et toisella kerralla on päivän ja toisella sitten koko viikonlopun. Sillon aikanaan tuo poika sai alkunsa ku kerran harrastettiin seksiä..maailman paras ystävänpäivälahja <3 nii ja tosiaan erottiin ku olin rv 9 menossa.
Vielä ei olla ruvettu yrittää tän uuden kaa ku mulla vielä koulukesken, koulu pitäis loppua tuossa loppu vuodesta et jos ehkäsyn jättäis pois syksyllä
Meil tuo poika kyselee aina ku näkee jossain pikkusen et millon meille tulee. Poika on ainokainen mulle ja isälleen. Mut katsotaan jos sitte vuoden päästä olis tulossa pikkunen. Mut kuumeilu on niin vahvaa että melkein hirvittää

 

Heips, voinen ilmoittautua tähän ketjuun ainakin taustailemaan Sikäli en ole ihan täysipainoinen uusperheellinen, että miehen lapset ei asu meillä vakituisesti vaan ovat jkaksi kertaa kuussa pidennetyn viikonlopun meillä. Joskus tosin ovat niiden lisäksikin - lapset kun ovat jo teini-iässä niin liikkuvat vähän oman mielensä mukaan. Mulla itselläni ei siis entuudestaan lapsia, ja ekaa yhteistä tässä yritetään kovasti saada alulle.

 

Eltzu84: Ihanaa tuo lasten uteliaisuus ja innokkuus, mulla nimittäin myös poika alkanut kysellä jatkuvasti että "koska sä äiti teet mulle pikkusiskon" Sit se niin ihanasti tuumaili että hän olis varmana huippu hyvä isoveli! :heart: Teki vieläpä tuossa muuan kerta ihan tilalaskelmia, että montako lasta meille mahtuu!!! Kuulemma kahdelle pikkusisarukselle olis tilaa Ja niin hymyilytti tää, kun oon itse puhunut miehelleni että olisi ihanaa saada vielä kaksi lasta

Mulla rintojen "omituisuuden" lisäksi alkanut tänä iltana arkuus tuntua! "pitkät päällä" ihan kokoajan ja tuntuu niinkuin tisuja jotenkin kuumottaisi koko ajan ja jomottaa inhottavasti. Kosketusarkuutta ei kylläkään ole... Sit vatsassa vääntelee edelleen niinkuin monta päivää jo tehnyt, mutta nyt on alkanut tuntua jomotusta peräsuolessa myös. Hitsit mulla jännittää ihan sikana, oon malttamattomuuksissani edellisillä kierroilla kerennyt tehdä negoja jo vissiin kolme ja nyt en haluaisi pettyä... Muussa tapauksessa olisin ihan satavarma, että raskaanahan tässä ollaan mutta kun tuli se vuoto... Se nyt aika paljon sekoittaa ajatuksia ja pelottaakin. Jos teen plussan ja sitten selviää ettei kaikki olekaan hyvin tuolla vatsassa???

 

Minä tulen tähän ketjuun mukaan myös! Tarkotus oli kirjotella tuolla neljättä kuumeilevissa, mutta en oikein osaa alkaa siellä mitään kirjottaa kun porukka siellä on ollu jo pitempään ja niillä on omat jutut siellä. Siksi tällanen uusi ketju oiskin hyvä niin pääsis heti mukaan!

Meillä siis vauhdikas uusperhe: mun pojat 8v,6v ja 2v sekä miehen poika6v. Ollaan tavattu 2v sitten ja vajaa vuosi sitten mentiin naimisiin.Kohta tulee meidän eka hääpäivä Kaikki lapset asuu meillä vakituisesti ja käyvät epäsäännöllisesti etävanhemmillaan. Ite olen 31 ja mies 33. Minkä ikäsiä tee muut olette?

Me alettiin oikeeastaan melkein samantien puhumaan yhteisestä lapsesta kun tavattiin. Niinpä 5kk ensitapaamisesta olinkin jo raskaana, mutta sain keskenmenon rv 16. (siitä on nyt tasan vuosi aikaa). Pian olin uudestaan raskaana, mutta se raskaus keskeytettiin viime syksynä rv 14 sikiöpoikkeavuuden takia. Ja nyt siis sitten kuumeillaan taas! Ei ole ollut helpoin mahdollinen tämä meidän yhteinen alkutaival...kaikenlaista elämässä tulee vastaan ihan odottamatta.Ja mulla nuo aiemmat kolme raskautta edellisestä avioliitosta on sujuneet hyvin, niin nyt sitä on sitten ainakin tajunnut mitä se on kun kaikki ei menekään hyvin. Jos (toivottavasti) raskaaksi vielä jossain vaiheessa tulen, niin siitä ei varmasti uskalla puhua ja kertoa kenellekään kovin aikasin.Meillä ei onneks lapset tienneet mitään noista mun kahdesta edellisestä raskaudesta viime vuona, niin ei eivät tiedä sitten myöskään keskenmenosta ja keskeytyksestä.Aiotaan kyllä kertoa näistä enkelipikkuveljistä sitten kun ovat isompia.Poikia siis oli nämäkin.Ja minulle niin todellisia kun liikkeet molemmista ehdin tuntea selvästi jo jonkin aikaa... Voi kun vielä joskus saisi sen elävän, ja TERVEEN lapsen syliin.

Kuumeiltu siis on jo tuolta jostain viime marraskuulta saakka

 

Tervetulosa remmiin minun puolestani! ikää tällä mammalla 24v

 

hiljaista täällä, yksikseni höyryän raskausjuttuja Apteekki laittoi aamulla sähköpostia (kun tein tilauksen sieltä eilen netissä) että tilaukseni on laitettu eteenpäin mutta tilaamani raskaustestit tulee vasta jälkitoimituksena!!! Tukusta eivät olleet osanneet sanoa kauanko kestää :'( Alkaa kumminkin olla niin kuumat paikat että taidanpa marssia tänään työpäivän jälkeen apteekkiin ja ostan testin! (tai muutaman) Testailen sitten huomenna aamulla

Nyt on ollu niin helkkarin sekaisin tunteet, yhtä vuoristorataa! Välillä hihkun että "Jes! Olen varmasti raskaana!" ja välillä iskee kamala epätoivo että "en mä kumminkaan oo..." Oon nimittäin ollut "varma" raskaudesta ennenkin ja kuvitteellisiksihan ne oireet sitten on osoittautuneet... Saa nähdä uskallanko aamulla tehdä koko testiä

 

Tervetuloa Scarleth ja Lumia!!:wave:

Lumia: Onpa ikävästi käynyt noiden raskauksien kanssa :hug: Toivotaan kovasti, että pian taas raskaudut ja kaikki menisi hyvin! Olisit totisesti sen ansainnut :heart: Tehtiinkö noiden raskauksien jälkeen jotain tutkimuksia syiden selvittämiseksi? Uudessa raskaudessa pääset varmaan heti alkuun vähän tarkempaan "syyniin".

Vaikka ei keskenmenoja tms. olekaan taustalla, niin minäkin olen aika varovainen tuon raskaudesta kertomisen suhteen. Samoin kuin tämän yrittämisenkin. Ei olla kenellekään kerrottu, että lapsi olisi toiveissa ja jos raskaus alkaa, niin yritetään ainakin sinne eka ultraan asti pitää omana tietona. Mies ei ihan ymmärrä tätä salailua, mutta lupasi pitää suun supussa. Minun syy tähän on se, että jos raskautta ei alakaan kuulua, niin en halua jatkuvasti vastata "joko" uteluihin. Ja sitten taas jos tulee vaikka keskenmeno, niin en kellekään puolitutuille varsinkaan halua sitä kertoa. Muutenkaan en hirveästi huutele henk.koht. asioistani. Tää netti onkin hyvä paikka, kun täällä voi vähän purkaa tuntemuksiaan!

Olen tässä muutaman vuoden aikana ihmetellyt, että miten suoraan jotkut ihmiset kehtaa vielä nykyään tulla utelemaan että "millonkas teille tulee perheenlisäystä". Luulisi, että esim. lapsettomuudesta on niin paljon ollut mediassa juttua ja myös näitä "ohjeita", että "älä utele lapsenteosta, koska se voi satuttaa", et ihmiset jo älyäis olla hiljaa. Mutta ei... Uteluihin olen vastannut, et "katotaan nyt", tai "ei oo tulossa" tms. Joskus tekis mieli sanoa, et "eipä niitä kuule tuosta vaan tehdä" ja sellasella äänensävyllä, et utelija pysähtys hetkeks miettimään.. Tietysti tässä on vaikutusta sillä et kuka kysyy. Äidin/siskon/lähimpien kavereiden utelut vielä menee, mut multa hekin kyllä saa välttelevän vastauksen

Jos raskaudun, niin toivon, että saadaan pidettyä salassa sinne ekaan ultraan ja sen jälkeen aattelin, et ois kiva, jos kertois eka sille minun tytölle ja sitten hän sais mummolle ja ukille ja siskoni ja veljeni perheille kertoa. Olis varmaan tosi mielissään, kun pääsis sellasen uutisen kertomaan

Sit vielä ikäkysymykseen, 28v olen, mies päälle neljänkympin.