v****taa ex-kaverin vahinkoraskaus

ennenkuin kukaan alkaa intoamaan siitä, että "oot varmasti lapseton", niin niin olenkin. kärsimme lapsettomuudesta ja yritystä takana yli 2v.

entinen kaveri sai vauvan viikonloppuna ja minua se ottaa ihan suunnattomasti päähän! lapsi ei ollut millääntavalla suunniteltu, tottapuhuen sai alkunsa yhden yön jutusta, josta sitten tulikin pitemmällä aikavälillä suhde.
nyt vituttaa katsoa tämän äidin onnea ja kehua siitä, kuinka hän on aina tiennyt olevansa valmis äidiksi. niin varmaan! ennen raskausvarmistusta oli vielä joka vkl kännissä. tekisi mieli sanoa tälle äidille, että lopettaa paskapuheet ainaisesta äidillisyydestä ja ennenkaikkea tekisi mieli sanoa, että mulle on turhaa tulla lässyttämään mitään siitä äpärästä. EI KIINNOSTA!

en yksinkertaisesti tajua, miten elämä on näin epäreilu! tuollaiset hulttiot saa heti lapsia ja onnellisesti yhdessä elävät pariskunnat eivät saa, vaikka tahtoisivatkin. anteeksi tämä katkera tilitys, tiedän, että paskaa tulee niskaan, vaan on pakko saada avautua jonnekin tästä.

 

No etpä sinäkään kovin kypsältä vaikuta, mutta sen vissiin jo tiesitkin.

 

Tasan ei käy onnen lahjat, katkeruus ei kaunista ketään, ja sen sellaista.

Miten kauan ennen raskautta pitää viettää rauhallista ja siveää elämää, jotta voisi sanoa olleensa valmis äidiksi?

Sen sijaan, että tuhlaat energiaasi kaverisi ÄPÄRÄN vihaamiseen, voisit yrittää keskittyä siihen mikä omassa elämässäsi on hyvin.

 

Tuollaiset hulttiot? Oletko vähän idiootti? Kaverisi voi olla tuhat kertaa parempi äiti kuin sinä olisit, vaikka onkin tullut vahingosta raskaaksi.

Hyi kamala mikä ystävä olet

 

Ihmiset voivat kasvaa henkisesti.

 

että oikein äpärä.... just just, no onneks minulla ei ole tuollaisa kavereita, ja jos olisi niin olisi hyvin nopeasti entinen sellainen, kaikkee sitä onkin mutta kamulles onnea pikkuisesta :flower: :heart:

 

Tasan ei käy onnen lahjat, katkeruus ei kaunista ketään, ja sen sellaista.

Miten kauan ennen raskautta pitää viettää rauhallista ja siveää elämää, jotta voisi sanoa olleensa valmis äidiksi?

Sen sijaan, että tuhlaat energiaasi kaverisi ÄPÄRÄN vihaamiseen, voisit yrittää keskittyä siihen mikä omassa elämässäsi on hyvin.

peesi

 

No etpä sinäkään kovin kypsältä vaikuta, mutta sen vissiin jo tiesitkin.

Peesaan..

 

No ehkä kaikella on tarkoituksensa.

Ja ei sitä katkera ex-kaveri pysty sitä määrittelemään kuka on hyvä äiti ja ei. Kateus on kamala tauti.

 

äpärä ihan vaan siksi, että yhä edelleenkään tämä äiti ei ole varma, kenen lapsi oikeasti on. antaa vain ymmärtää, että todennäköisesti tämän nykyisen kumppaninsa.

 

äpärä ihan vaan siksi, että yhä edelleenkään tämä äiti ei ole varma, kenen lapsi oikeasti on. antaa vain ymmärtää, että todennäköisesti tämän nykyisen kumppaninsa.

Vaikkei äiti tietäisi kenen lapsi on, ei se mielestäni oikeuta ketään kutsumaan lasta äpäräksi.

 

äpärä ihan vaan siksi, että yhä edelleenkään tämä äiti ei ole varma, kenen lapsi oikeasti on. antaa vain ymmärtää, että todennäköisesti tämän nykyisen kumppaninsa.

Juu lapsen vikaahan se on. Siksi kannattaa aina haukkua lasta!

*ojentaa kukkasen*

 

äpärä ihan vaan siksi, että yhä edelleenkään tämä äiti ei ole varma, kenen lapsi oikeasti on. antaa vain ymmärtää, että todennäköisesti tämän nykyisen kumppaninsa.

aha, no ihan hyvä vaan ettet ole viellä lasta saanut, et sinäkään sitä varmasti sitten ansaitse,

 

äitiäkö tässä pitäisi sitten lutkaksi sanoa, kun ei kerran itsekään laskuissa pysy edes siinä, montako mahdollista isäehdokasta lapsella on?

 

Toivottavasti "kaverisi" tajuaa ulkoistaa sinut elämästään.

 

äitiäkö tässä pitäisi sitten lutkaksi sanoa, kun ei kerran itsekään laskuissa pysy edes siinä, montako mahdollista isäehdokasta lapsella on?

Miksi pitää kumpaakaan haukkua?

 

äitiäkö tässä pitäisi sitten lutkaksi sanoa, kun ei kerran itsekään laskuissa pysy edes siinä, montako mahdollista isäehdokasta lapsella on?

Äidin käytös ei ole lapsen vika. Joten lasta on ihan turha nimitellä.

 

No eihän se ole sulta pois että joku toinen saa lapsen.

 

äpärä ihan vaan siksi, että yhä edelleenkään tämä äiti ei ole varma, kenen lapsi oikeasti on. antaa vain ymmärtää, että todennäköisesti tämän nykyisen kumppaninsa.

aha, no ihan hyvä vaan ettet ole viellä lasta saanut, et sinäkään sitä varmasti sitten ansaitse,

en varmaan ansaitsekaan, mutta jos raskaana olisin, niin tietäisin 100% varmaksi kenen lapsi kyseessä olisi, aviomieheni.

 

Eipä sitä tarvitse elää pullantuoksuista elämää yhtäkään viikkoa ennen raskautta ollakseen hyvä äiti.
Itse lopetin sikarien poltin ja viinin juonnin päivää ennen raskautumista. Muutenkin elämä oli hyvin täyteläistä ja värikästä
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Tuntuu että olen hyvä äiti. Lapsi ainakin voi silminnähden hyvin ja parisuhdekin. Eli ei tarvinnu ennen raskautta muuttua pyhimykseksi. Kyllä se äidiksi tuleminen hoituu luonnostaan lähes kaikilta.

Koita vaikka adoptiota jos et voi saada omia. Kyllä se siitä. Toisaalta elämä ja vanhuus voi olla rikasta ilman lapsiakin. Näin sanoo moni.

 

Täällä ei muilla taida olla lapsettomuustaustaa - kommenteista päätellen. Silloin kun itsellä on akuutti lapsettomuuskriisi meneillään, takana hoitoja hoitojen perään, mahdollisia keskenmenoja jne., tuntuvat useimpien raskaudet todella epäreiluilta. Erityisen kipeiltä tuntuvat silloin sellaiset raskaudet, joita ei ole edes toivottu. Kyse on vain siihen lapsettomuuskriisiin liittyvästä vaiheesta. Ikävältä tuntuu minusta kyllä se, että täällä kukaan ei näytä ymmärtävän tätä puolta asiassa lainkaan.

 

no huhhuh. keskity omaan elämääs ja anna muiden elää omaansa. just tollaset kateelliset ihmiset myrkyttää tän koko maailman.

 

no huhhuh. keskity omaan elämääs ja anna muiden elää omaansa. just tollaset kateelliset ihmiset myrkyttää tän koko maailman.

etkö urpo sitä tajunnu!?

 

Jaa, no jos sen mukaan lapsia jaettas, kuka täydessä nuhteessa ja herran siunauksessa on koko elämänsä elänyt, niin aika vähissä vois olla lapsukaiset :headwall:

 

Täällä ei muilla taida olla lapsettomuustaustaa - kommenteista päätellen. Silloin kun itsellä on akuutti lapsettomuuskriisi meneillään, takana hoitoja hoitojen perään, mahdollisia keskenmenoja jne., tuntuvat useimpien raskaudet todella epäreiluilta. Erityisen kipeiltä tuntuvat silloin sellaiset raskaudet, joita ei ole edes toivottu. Kyse on vain siihen lapsettomuuskriisiin liittyvästä vaiheesta. Ikävältä tuntuu minusta kyllä se, että täällä kukaan ei näytä ymmärtävän tätä puolta asiassa lainkaan.

edes yks, joka tämän koko asian pointin tajuaa!
helppoa varmaan sanoa, että "oot kateellinen", kun varmaan suurin osa tähänkin ketjuun vastanneista ei vaan tiedä, mitä se lapsettomuus on.