vierailija
Nykyvanhemman perusongelma on se, että lapsen kuvitellaan olevan kuin joku kiinalainen Ming-vaasi, joka mittaamattomassa arvossaan menee särölle pienestäkin töytäisystä. Näin jo hyvin kevyet painostuskeinot kuten unilelun pois ottaminen nähdään julmuutena ja tunnekylmyytenä, astetta kovemmista painostuskeinoista kuten nurkassa seisottamisesta puhumattakaan, joka on "törkeää pahoinpitelyä" (vaikka ei satu ensinkään ja aiheuttaa lähinnä tylsyyden tunnetta).
Samaan aikaan lapsilla itsellään ei ole (nyt kuin koskaan aikaisemminkaan) psyykkisiä estoja käyttää kovaakaan painostusta vanhemman alistamiseen omaan tahtoonsa. Niinpä perhe-elämästä tulee yhtä painajaista, kun lapsi sanktioiden puutteessa tekee mitä tykkää ja vetää siinä sivussa sitä loputonta teeskenneltyä parkuaan tai mikä se nyt onkaan, minkä tämä on havainnut tehokkaaksi keinoksi saada vanhempi suostumaan omaan tahtoonsa.
Samaan aikaan lapsilla itsellään ei ole (nyt kuin koskaan aikaisemminkaan) psyykkisiä estoja käyttää kovaakaan painostusta vanhemman alistamiseen omaan tahtoonsa. Niinpä perhe-elämästä tulee yhtä painajaista, kun lapsi sanktioiden puutteessa tekee mitä tykkää ja vetää siinä sivussa sitä loputonta teeskenneltyä parkuaan tai mikä se nyt onkaan, minkä tämä on havainnut tehokkaaksi keinoksi saada vanhempi suostumaan omaan tahtoonsa.