Vaimolla toinen: Asumusero vai yhdessä yrittäminen suhteen korjauskeinona?

Yhdellä tutulla kävi niin että mies jäi kiinni pitkästä salasuhteesta.
Nainen laittoi seuraavana päivänä asuntopaperit itselleen ja avioerohakemuksen.
Ei kuunnellut selityksiä. 2 viikkoa meni ja sai asunnon.

Olivat olleet 15v yhdessä ja 2 lasta.

 

En yhtään ihmettele, että vaimo alkoi hakemaan rakkautta ja lihallisia iloja muualta, jos oli ensin vuosikausia niitä yrittänyt pyytää sinulta. Turha siis leikkiä marttyyriä ja syytellä pelkästään vaimoa tässä tapauksessa. Jos oikeasti haluat pitää perheenna kasassa ja korjata menneet virheenne, niin nyt on tekojen aika. Pelkät puheet eivät riitä.

 

Suhteen korjauskeinona minusta yhdessäpysyminen tuottaa todennäköisemmin tuloksia. En vaan tiedä, onko onnistumisen todennäköisyys teidän tapauksessanne kuitenkaan kovin häävi ja yhteen jäämällä ehkä vain pitkität tuskaasi.

Toisaalta, jos muutatte erillenne, olen melko varma, että vaimosi on pian taas sen toisen miehen sylissä. Eikä silloin tietenkään teillä ole enää mitään toivoa.

Sinä päätät, haluatko vielä yrittää. Jos haluat, älä kuitenkaan anna vaimosi sanella ehtoja. Vaadi, että hän lopettaa sen toisen suhteen aivan selvästi ja pysyvästi. Niin kauan kuin se on vain "jäähyllä" ja vaimosi haikailee sen toisen miehen perään, eivät tunteet sinua kohtaan voi palautua vaikka tekisit mitä.

 

kiitti tyypit!

 

Mä kyllä funtsaisin yksiön vuokraamista ja asumuseroa.Saisit tilaa miettiä ja hengittää. Ja jos eoon päädytte, niin se on joka tapauksessa niin kallista, et siinä yksiön puolen vuoden vuokra on pikkuraha. Ja siinähän sulla sit olis kämppä valmiina.

 

Heittäkää kummatkin asia takavasemmalle ja jatkakaa normaalia elämää. Puhukaa jos siltä tuntuu. Kyllä se siitä lutviutuu.

Ei mitään asumuseroja, siihen kun tottuu niin huomaa että täähän on helppoa. Seuraavaksi olettekin taistelemassa lapsista.

Jos liittonne on vahva ja säilyttämisen arvoinen niin anteeksi antoa pitäisi löytyä.

 

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.

Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.

Haluamme siis yrittää.

Mutta:


Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.

Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.

Haluamme siis yrittää.

Mutta:


Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

 

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.

Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.kolme

Haluamme siis yrittää.

Mutta:


Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

 

Mä kyllä funtsaisin yksiön vuokraamista ja asumuseroa.Saisit tilaa miettiä ja hengittää. Ja jos eoon päädytte, niin se on joka tapauksessa niin kallista, et siinä yksiön puolen vuoden vuokra on pikkuraha. Ja siinähän sulla sit olis kämppä valmiina.

Huomasitko, et robotti on nyt alkanut toimimaan täällä ihan itse

 

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.

Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.

Haluamme siis yrittää.

Mutta:Heitä pihalle


Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

pihalle

 

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.

Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.

Haluamme siis yrittää. Ota elämä itselle Heitä vaimo pihalle

Mutta:
Vaimo vaihtoon

Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

 

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.
Vaimovaihtoon
Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.

Haluamme siis yrittää.

Mutta:


Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.

Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.

Haluamme siis yrittää.

Mutta:


Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

 

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.

Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.

Haluamme siis yrittää.

Mutta:


Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

ota ero

 

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.

Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.

Haluamme siis yrittää. Ero

Mutta:


Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

ero

 

voin sanoa ihan kokemuksesta. että viisainta on ottaa ero ja lähtee. turha kärsiä itse enempää kuin on pakko. ero vaan ja sen jälkeen menee tietysti oma aikansa toipua kenellä kauemmin ja kenellä vähemmän aikaa. ja sitten voikin jatkaa elämäänsä onnellisena eteenpäin

 

Vaimolla paljastui melkein vuoden kestänyt kiihkeä suhde. Molemmat toki myös ihastuivat toisiinsa. Nyt suhde on jäähyllä, lopullisesti tai toistaiseksi. Vaimo katuu ja sanoo, että haluaa yrittää vielä. Itse olen tarkertuja, voisin tarvita erilläänoloa.

Suhteemme on varsin pulmallinen: tunneyhteys, luottamus ja mm. seksi on kortilla. Olemme arjen, lasten ja erilaisten kriisien muovaamia suorittajia. En ole huomioinut häntä. Itseäni on vaivannut vaikea masennus, häntä muut kriisit.

Nyt voisi herätä, koota ajatukset, asiat voisi parantaa, yhteinen keskusteluapu on jo auttanut ymmärtämään lukkoja tunteissa. Mutta kuilu välillämme on valtava. Itse koen rakastavani häntä, vaimolta ikävä kyllä puuttuu tuo tunne. Se hävisi ikään kuin pesuveden mukana.

Haluamme siis yrittää.

Mutta:


Mitä tekisin? Asumusero vai yhdessä yrittäminen? Koen, että tarvitsisin välimatkaa. Asumusero on silti jotenkin varsin vahva toimi, varsinkin lasten kannalta. Myös vaimoni olisi hyvä ymmärtää, että en ole itsestäänselvyys.

Jätä se lehmä!

 

Jos vaimollasi ei ole tunteita, ei silloin kannata roikkua eikä antaa armoa.
Vaimosi on jäänyt rakastajansa heivaamaksi, herännyt hurmoksesta, katuu, mutta tekee sman uudelleen 100% varmasti kun uusi sopiva uros astuu esiin.
Eli ei kannata jatkaa yrittämistä.
Etkä voisi ikinä unohtaa sitä että on pettänyt noin törkeesti sinua.
Olipa syyt mitkä tahansa mikä siihen johti, niin korjattua tuota ei enää saa.
Se pettåminen tulee olemaan aina teidän välissä, sinä tulet aina epäilemään vaimoasi, ja hän tulee jatkossakin pettämään.

 

Miten tässä lopulta kävi?
Ketjuhan on vanha, joten voisiko ap kertoa, miten kävi.