Heippa,
Saanhan liittyä mukaan joukkoon?
Meillä lasta on toivottu reilut 4 vuotta tuloksetta, ei yhtään plussaa eikä edes kiinnittymisyritystä.
Ensimmäinen hoitorumba oli lähes tasan vuosi sitten. Hoidon tuloksena saatiin yksi tuoresiirto (3 munasolua löytyi, kaikki hedelmöittyivät, mutta vain yksi oli normaali alkio siirtopäivänä
Toinen rumba polkaistiin käyntiin kuluvan vuoden huhtikuussa josta tuloksena yksi tuore- ja yksi pakkassiirto elokuussa (8 munarakkulaa, joissa 4 munasolua, kolme hedelmöittyi, normaaleita alkioita 2).
Tämä kolmas hoito on edennyt nyt siihen vaiheeseen, että sain yhden kyytiläisen matkaan mukaan ja kaksi jäi pakkaseen. Viime torstaina testasin vihdoin elämäni ensimmäisen plussan! Se olikin melkoisen "työn" takana;
Keskiviikkona ostin apteekista kaksi raskaustestiä (Gravidan) ja testasin illalla heti toisen. Ajattelin, että taas kerran on edessä negatesti, mutta onpahan aamulla helpompi mennä veritestiin kun tietää, että taas sataa lunta tupaa iltapäivällä kun tulosta soitetaan.
Testin ohjeiden mukaan tulos on luettavissa noin 5 minuutin jälkeen ja tämän jälkeen testiä ei tule enää tulkita virhetulosten takia. Positiivinen ei negaksi muutu, mutta negatiivisesta voi tulla ns roskishaamu.
Tein testin, katsoin ruutua heti, ei mitään. Eipä tietenkään, osasinhan sitä odottaakin, joten jätin testauksen siihen. Tein iltapalaa ja vaihdoin kotivaatteet, siivosin keittiön. Tartuin tikkuun heittääkseni sen roskiin, mutta hetkinen, eikös testi-ikkunassa ollutkin toinenkin viiva, hailakkaakin hailakampi vaaleanpunainen, mutta kuitenkin havaittavissa. Elämäni ensimmäinen haamu! Aikaa testauksesta oli kulunut noin vartti.
Päätin tehdä aamulla vielä aamuvirtsasta toisen testin, koska mieltä alkoi kalvamaan epävarmuus. Nyt mittaisin sen 5 minuuttisen sekkarilla ja katsoisin, olisiko haamu silloinkin havattavissa. Unenpöppörössä aamulla pissasin vain tyytyväisenä pönttöön tikku kädessäni. Että voi olla ihminen hölmö!! Yritin vielä tikistää hetken päästä ja sain sen verran että testin tuli suoritettua ja kyllä siinä 5 minsan päästä oli hailakka haamu. Ei muuta kun labraan.
Iltapäivällä tuli soitto, sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Sain elämäni ensimmäisen plussatuloksen!! HCG arvon pitäisi olla ~50, minulla se oli 66, joten näyttäisi testin mukaan tulos olevan ok.
Nyt pelottaa ja jännittää vietävästi, olemme vasta niin alussa. Selkään koskee ja on menkkamaisia kipuja alavatsalla. Voi kun pikkuinen olisi tarrannut oikein kunnolla kiinni. Lähes viisi vuotta yrittämistä, olisiko tässä vihdoin odotettu lopputulos?
Bellen kanssa mennään ihan samoissa, meillä oli siirto myös 14.11.
Tsemppiä ja voimia kaikille näinä epätietoisuuden päivinä. Toivotaan, että voidaan jatkaa yhdessä tuonne odottajien puolelle heinä/elokuun pinoon.