Vauva nukkukoon yksin ja mieluummin omassa huoneessaan?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
Koko ajan puhutaan lapsen parhaasta, mutta missä on äidin paras? Onko väsynyt äiti se paras mahdollinen äiti? Entä kun on enemmän lapsia? Riittääkö että on vauvalle hyvä äiti ja valvoo hänen kanssa yöt ja lyö laimin muuta perhettä päivisin?
Ihmisen voimat ovat rajalliset eikä kukaan voi tulla sanomaan että meistä jokaisen pitää vähintään vuosi valvoa ilman kunnollista yöunta ollakseen hyvä äiti.
Univajetta voi verrata alkoholin käyttöön, yhtä sekaisin olet kun autolla ajat, ja yhtä heikosti reagoit äkkitilanteisiin. Unenpuute altistaa mielenterveysongelmille, mutta hei, mitä väliä niin kauan kun vauva vain saa heräillä öisin niin kauan kuin hän luonnollisesti haluaa.
 
no jaaa
Hiukan ontuvaa verrata vauvan ja puolison vieressä nukkumista. En ole koskaan kuullut, että kukaan aikuinen olisi kuollut siihen, että puoliso on kierähtänyt unissaan hänen päälleen. Sen sijaan vauvalle olen kuullut käyneen näin.
 
"vieras"
Koko ajan puhutaan lapsen parhaasta, mutta missä on äidin paras? Onko väsynyt äiti se paras mahdollinen äiti? Entä kun on enemmän lapsia? Riittääkö että on vauvalle hyvä äiti ja valvoo hänen kanssa yöt ja lyö laimin muuta perhettä päivisin?
Ihmisen voimat ovat rajalliset eikä kukaan voi tulla sanomaan että meistä jokaisen pitää vähintään vuosi valvoa ilman kunnollista yöunta ollakseen hyvä äiti.
Univajetta voi verrata alkoholin käyttöön, yhtä sekaisin olet kun autolla ajat, ja yhtä heikosti reagoit äkkitilanteisiin. Unenpuute altistaa mielenterveysongelmille, mutta hei, mitä väliä niin kauan kun vauva vain saa heräillä öisin niin kauan kuin hän luonnollisesti haluaa.
HYVÄ! Kun aina puhutaan lapsen parhaasta niin minun mielestäni lapsen paras on iloiset ja terveet vanhemmat! Meidän perheessä ainakin haluttiin taata se että vanhempien toimintakyky säilyisi jotta pystymme olemaan parhaat vanhemmat lapsellemme. Tämän edellytys oli hyvin nukutut yöt, mikä tarkoitti sitä että vauva nukkui alusta saakka omassa sängyssään ja alle vuoden ikäisestä omassa huoneessaan. On oikein reipas ja tasapainoinen 2,5-vuotias ja vanhemmatkin tervejärkisiä. Jos jollekin sopii se että vauva on vieressä ja imee rintaa 10 kertaa yössä niin hienoa! Meille se ei sopinut.
 
---
[QUOTE="vieras";22219216]Ensimmäinen ajatus perhepedistä puhuttaessa on usein: "Entä jos kierähdän vauvan päälle?" Äiti on kuitenkin luonnostaan niin tietoinen vauvansa läsnäolosta, ettei tätä tapahdu. Eikä vauvakaan ole tilanteessa täysin puolustuskyvytön, vaan todennäköisesti herää itkemään, jos joku yrittää hänen päälleen kierähtää. Vain silloin, jos äiti on alkoholin, huumeiden tai huumaavien lääkkeiden vaikutuksen alainen, yhdessä nukkumista tulisi välttää.

.[/QUOTE]

Jos äiti on viettänyt viimeiset 3 viikon yöt vain välillä torkahdellen, on hänen henkinen vireystilansa sitä luokkaa, että nuo luontaiset vaistot eivät kuule puske läpi. Jatkuva univaje aiheuttaa helposti humalaa tokkuraisemman olon.
 
pp
Miten joku viitsii olla niin tauno, että tekee aloituksen, johon lainaa jostain lässynlässynkirjasta hirveät ritirimpsut. Ajattelis omilla aivoillaan.

Ja meillä siis tosiaan nukutaan yöt huomattavasti paremmin eri huoneissa. Aivan pienen vauvan kanssa oli helpompaa nukkua samassa sängyssä/huoneessa. Sitten vauva siirtyi omaan huoneeseen n. 7kk. Aiemmin mä heräilin vauvan pienimpiinkin kääntyilyihin ja vauva heräili mun pyörimiseen, nyt kaikki nukutaan levollisesti yöt läpi:)
 
minäpä
Koko ajan puhutaan lapsen parhaasta, mutta missä on äidin paras? Onko väsynyt äiti se paras mahdollinen äiti? Entä kun on enemmän lapsia? Riittääkö että on vauvalle hyvä äiti ja valvoo hänen kanssa yöt ja lyö laimin muuta perhettä päivisin?
Ihmisen voimat ovat rajalliset eikä kukaan voi tulla sanomaan että meistä jokaisen pitää vähintään vuosi valvoa ilman kunnollista yöunta ollakseen hyvä äiti.
Univajetta voi verrata alkoholin käyttöön, yhtä sekaisin olet kun autolla ajat, ja yhtä heikosti reagoit äkkitilanteisiin. Unenpuute altistaa mielenterveysongelmille, mutta hei, mitä väliä niin kauan kun vauva vain saa heräillä öisin niin kauan kuin hän luonnollisesti haluaa.
Peesi tälle. Tässäkin aloituksessa verrattiin tilannetta vaikkapa Japaniin. Unohtaen se seikka että monissa maissa ihmisten tukiverkosto lapsiperheen ympärillä on ihan toista kuin meillä täällä lännessä, tai ainakin täällä pohjolassa. Isovanhemmat, sukulaiset ja ystävät ovat avainasemassa äitien arjessa jaksamisessa. Ei noissa maissa äideiltä odoteta sellaisia ihmejaksamisia kuin meillä täällä Suomessa vaikkapa.

Meille toitotetaan tuota lapsen parasta niin että korvista tulee jo osa ulos ja unohdetaan ne vanhemmat ja heidän jaksaminen. En sinällään siis ihmettele meidän masentuneiden äitien tilastoja enkä kyllä lapsiperheiden avioeroja. On vaikea lähteä korjaamaan sitäkään tilannetta että lapsiperheiden tukiverkkoja parannettaisiin. Useassa perheessä tuo on käytännön mahdottomuus. Joko asutaan etäällä (monesti jo työn vuoksi) tai isovanhemmat on itsekin vielä työelämässä (ja tulevaisuudessa vielä vanhemmiksi saakk). Vauva perhe jää ilman tukea hyvin helposti. On siis suorastaan raukkamaista syylistää vanhempia siitä että he yrittävät löytää kompromissi ratkaisun koko perheen edun nimissä, ei aina vaan pelkästään sen lapsen "kaikista parhaan" nimissä. Joo,olisihan ideaalista että äidit saisivat vaan kyhnyttää vauvan kanssa 24/7 ensimmäiset kuukaudet. Tämä idylli vaan särkyy jo siinä vaiheessa kun perheessä on useampikin lapsi. Ei se vanhempi lapsikaan saa kärsiä uuden tulokkaan tarpeiden vuoksi. Isompikin sisarrus tarvitsee äitiä ja mieluummin äitiä joka ei ole unentokkurassa ja kokoajan kiinni siinä pienessä vauvassa.
 
eipä muuta
[QUOTE="vieras";22218577]Vauvaa pidetään vaikeana, jos viimeistään puolen vuoden iässä yöt eivät mene heräilemättä. Viimeistään yksivuotisneuvolassa saatetaan sanoa, että nyt viimeistään lapsen pitäisi nukkua koko yö heräämättä. Se on lapselle hyväksi. Annetaan ymmärtää, että normaali lapsi nukkuu viimeistään puolivuotiaana läpi yön. Pahimmillaan vanhempia kielletään nukuttamasta lasta rinnalle tai syliin. Pelotellaan, että muuten lapsi ei opi nukahtamaan itsenäisesti.

Länsimaissa ongelmina pidetään yöheräilyä ja nukkumaanmenoon liittyviä taisteluja. Näiden niin sanottujen unihäiriöiden suuri määrä kertoo kulttuuristen tapojen ja vauvan biologian yhteensopimattomuudesta. Esimerkiksi Japanissa yöheräilyjä ei pidetä ongelmana vaan asiaankuuluvana. Tällöin vanhempien suhtautuminen asiaan eroaa länsimaisesta. Nukkumaanmenotaisteluitakaan ei samassa määrin ole, jos lapsi nukutetaan vanhemman läsnä ollessa ja hän saa nukkua vanhemman vieressä. Japanissa muuten suositellaan, että vauvaa ei jätettäisi yksin huoneeseen nukkumaan.

Vauvat eivät kärsi yöheräilystä, vanhemmat kyllä. Ei vauvan kyvyttömyys noudattaa kulttuurisia tapoja ole sairaus eikä ongelma. Lapsi toimii niiden biologisten tarpeiden mukaan, jotka ovat evoluution kuluessa valikoituneet optimaalisiksi toimintatavoiksi. Häiriintymätön uni ei ole ainoa hyvä uni. Vauvan unikäyttäytyminen ei myöskään ole yhteydessä vauvan moraalisiin ominaisuuksiin. Heräilemättä nukkuva vauva on ehkä evoluutiivisesti katsottuna elinkelvottomampi - ei kiltimpi tai helpompi kuin öisin heräilevä ikätoveri. Hiljaa omassa huoneessaan nukkuva vauva ei myöskään kasva yhtään itsenäisemmäksi - päinvastoin.

Lapsen kuuluu heräillä ja syödä äidinmaitoa öisin. Se on normaalia, asiaankuuluvaa ja luonnollista. Lapset lopettavat yöheräilyt yksilöllisesti oman aikataulunsa mukaan. Unikoulut ja muut vastaavat kidutusmenetelmät vain opettavat lapsen nukkumaan liian vähän ja tuovat lapselle hylkäämisen tunteen. Mikäli rintaa ei nukkuessa saa, lapsi voi nukkua vähemmän kuin tarve olisi ja nousta aamulla aikaisin syömään.

"Eikö teillä ole lapselle omaa huonetta? Eikö se ole kauhean hankalaa nukkua lapsen kanssa samassa sängyssä? Missä te harrastatte seksiä? Kyllä lapsen pitäisi nukkua omassa sängyssä. Varo, ettet kieri vauvan päälle ja tukahduta sitä."

Perhepeteilijät saavat kuulla mitä omituisimpia kysymyksiä ja lausahduksia. Siltä varalta, että lukija saa joskus vastailla samanlaisiin kysymyksiin, tässä muutama vastausmalli valmiiksi.

"Ei ole vauvalle omaa huonetta. Emme päivisinkään jätä noin pientä lasta valvomatta." " Eikö sinun ole hankala nukkua puolisosi kanssa? Hän on niin isokin, että valtaa varmasti koko sängyn." "Mikäli seksielämämme teille nyt mitenkään kuuluu, meillä on pari sohvaa, keittiönpöytä, sauna ja keinutuoli. Mitä, teettekö te sitä vain tylsästi sängyssä?"

"Miksi ihmeessä lapsen pitäisi nukkua erillään vanhemmistaan? Sehän on järjetöntä." "Näin äitinä kehoni toimii lasta hoitaakseen, ei tappaakseen. Ei, kehoni ei ole tappava ase, jota nukkuvan lapseni tulisi varoa." Lisäksi voi kysyä, että mikä oikeus aikuisella on toisen ihmisen läheisyyteen,, jos se evätään pieneltä lapselta.

Länsimaisella nukuttamisideologialla on taloudellinen ja uskonnollinen tausta. Samassa sängyssä nukkuvan vauvan uskotaan uhkaavan vanhempien parisuhdetta. Lisäksi länsimaissa arvostetaan itsenäisyyttä ja yksilöllisyyttä enemmän kuin perhekeskeisyyttä. Tähän liittyy väärä luulo siitä, että yksin nukkuminen tukisi lapsen itsenäistymistä.

Tiede on ollut osaltaan mukana vääristämässä käsityksiä lasten nukkumisesta. Monet nukkumistutkijat ovat määritelleet lapsen biologiseksi parhaaksi asioita, jotka oikeasti ovat hyväksi vanhempien sosiaaliselle ja taloudelliselle elämälle. Evolutiivinen näkökulma on unohdettu ja normiksi on asetettu yksin läpi yön nukkuva vauva. Tämä ei kuitenkaan ole ihmislajille biologisesti tai sosiaalisesti normaalia.

Länsimainen kulttuuri on saanut aikaan sen, että biologisesti epänormaali nukkuminen - vauva nukkuu yksin - on tullut normaaliksi, ja biologisesti normaali nukkuminen - perhepeti - on tullut epänormaaliksi.

Toisin kuin kuvitellaan, yksin nukkuminen ei lisää lapsen itsenäisyyttä. Yksin nukkuva kyllä oppii tuudittamaan itsensä uneen ilman aikuisen apua, mutta vauvasta asti äitinsä kanssa nukkuneet lapset ovat taaperoina omatoimisempia ja sosiaalisesti itsenäisempiä. Vanhempiensa kanssa nukkuneet kontrolloivat paremmin tunteitaan ja sietävät paremmin stressiä. Perhepeti edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntyä, lisää lapsen turvallisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja öisiä pelkoja. Yksinnukkuvia lapsia on vaikeampi kontrolloida, he ovat vähemmän onnellisia ja vähemmän innovatiivisia. Heillä on enemmän kiukunpuuskia ja he ovat pelokkaampia. Tavallisesti vanhempiensa kanssa nukkuvat lapset ovat -yllätys, yllätys- kyvykkäämpiä yksinoloon. Vanhempien kanssa yhdessä nukkumisella on positiivisia ja suotuisia vaikutuksia lapsen koko elämään.

Vaikka lapset nukkuisivat omassa sängyssään, tulisi jokaiselle lapselle suoda oikeus nukkua vanhempiensa kanssa samassa huoneessa niin kauan kuin lapsi sitä haluaa.

Nykyään normaalina pidetty lapsen kiintyminen unileluun voi olla merkki lapsen turvallisuudenkaipuusta. Mihin lapsi, jonka elämässä ei tapahdu suuria muutoksia tai joka nukkuu äitinsä vieressä, tarvitsisi unilelua?

Jotain synnynnäisistä äidinvaistoista kertoo se, että huolimatta kulttuurisista suosituksista useimmat vanhemmat nukkuvat jonkin verran lapsensa kanssa. Tavallista on myös vauvn nostaminen keskellä yötä vanhempien sänkyyn. Lastenhoidon asiantuntijoiden antamat ohjeet tosin saattavat saada vanhemmat salaamaan perhepeteilyn, tai mikä pahinta, tuntemaan siitä syyllisyyttä.

Koko ajan löydetään enemmän todisteita siitä, kuinka yksin nukkumisella on lapselle vakavia fysiologisia ja sosioemotionaallisia seurauksia. Sen sijaan ei ole löydetty yhtään todistetta siitä, että vanhempien kanssa nukkuminen olisi lapselle haitallista.

(lyhentäen sitaatit kirjasta: Luonnollinen lapsuus)[/QUOTE]

Kirjoittajalle muistuttelen Kaksplussan sääntöjä:

2. Älä kopioi laajoja osia aikaisemmista viesteistä tai muista dokumenteista omaasi.
 
oho
Ymmärrät tahallasi väärin?:D
En usko. Tällä palstalla on sen verran fanaattisia ihmisiä, että vähänkään heikommalla itsetunnolla varustettu äiti saa itsensä täysin sekaisin. Äitiys ei ole suorittamista, ei vaikka miten joku ukko ois kirjoittanut sata kirjaa siitä miten tärkeetä on väkisin selviytyä varsinkin varhaisvuosien äitiyden täydellisestä suoriutumisesta ja luonnonmukaisuudesta. Keskittykää ihmiset niiden taaperoiden ja leikki-ikäisten johdonmukaiseen kasvatukseen, elkää tälläsiin jonnin joutaviin lässytyksiin jolla ei ole todellisuudessa mitään merkitystä. Ensimmäisillä vuosilla on tärkeä merkitys kehityksen kannalta, mutta loppujen lopuksi se aika on yks kärpäsen kakka koko elämässä. Relatkaa ja tehkää niin kuin teidän perheelle on parasta.
 
"vieras"
No mutta kun useimmiten kaikki saa nukuttua parhaiten, kun vauva on kädenmitan päässä, vaikka sivuvaunussa, joka luetaan myös perhepediksi. Silloin äiti jaksaa, kun ei tarvi nousta jalkeille hyssyttämään jo täysin herännyttä vauvaa. Aloituksen tarkoituksena oli tarjota muukin tapa selvitä öistä ja vieläpä paremmilla unilla, kuin mitä neuvolasta tarjotaan.
 
popparit ja kokis
[QUOTE="vieras";22220297]No mutta kun useimmiten kaikki saa nukuttua parhaiten, kun vauva on kädenmitan päässä, vaikka sivuvaunussa, joka luetaan myös perhepediksi. Silloin äiti jaksaa, kun ei tarvi nousta jalkeille hyssyttämään jo täysin herännyttä vauvaa. Aloituksen tarkoituksena oli tarjota muukin tapa selvitä öistä ja vieläpä paremmilla unilla, kuin mitä neuvolasta tarjotaan.[/QUOTE]

niin, mikä on "useimmiten"? Et sä voi sanoa noin kun se on niin omasta mielestäs. Meillä 2 lasta, kumpikaan ei oo pystynyt nukkumaan vanhempien kanssa, kenenkään unista ei oo tullut mtn. Eikä mun lähipiirissäni kovinkaan montaa perhepetiläistä ole. Suurimmalla osalla ihan parhaaksi todettu toinen tyyli..

varsinainen palstatohtori meillä....
 
"hohhoijaa"
[QUOTE="vieras";22220297]No mutta kun useimmiten kaikki saa nukuttua parhaiten, kun vauva on kädenmitan päässä, vaikka sivuvaunussa, joka luetaan myös perhepediksi. Silloin äiti jaksaa, kun ei tarvi nousta jalkeille hyssyttämään jo täysin herännyttä vauvaa. Aloituksen tarkoituksena oli tarjota muukin tapa selvitä öistä ja vieläpä paremmilla unilla, kuin mitä neuvolasta tarjotaan.[/QUOTE]

Tärkeää ei siis olekkaan se että lapsi on äidissä kiinni koko ajan vaan se että voidaan sanoa että meillä nukutaan perhepedissä?

Nää määritelmät on kyllä aivan uskomattomia. Imetystä ei todellakaan passaa erehetyä sanomaan täysimetykseksi jos vauva on joskus saanut maitonsa jostain muualta kun tissistä. Tutin käyttäjätkin ilmeisesti ovat epäonnistuneet tässä. Perhepediksi luetaan se jos vauva nukkuu omassa sängyssään jossa ei ole laitaa, mutta jos laitat laidan väliin vaikkei etäisyys muuttuisi milliäkään niin johan on täysin pilattu lapsi rukan tulevaisuus.
 
On kyllä ihmeellistä tosiaan, kun moni valittaa, kun vauva heräilee öisin. Onhan se toki väsyttävääkin, etenkin jos ei imettämällä pääse takaisin uneen nopeasti, mutta silti luonnollista. Perhepedissä on kaikki lapseni nukkuneet, en voisi nukkua kaukana vauvasta. Kaksoset nukkuivat perhepedissä parivuotiaaksi ja saivat samalla rintaa, öisinkin. Kauhistus. :rolleyes:

Nykyään tuntuu olevan valloillaan ajatus siitä, että imetys on vähäpätöinen asia, korviketta tuputetaan helposti ja vauvan pitäisi jo varhain oppia muun perheen rytmiin.
 
kiitos ja kummarrus
[QUOTE="vieras";22220297]No mutta kun useimmiten kaikki saa nukuttua parhaiten, kun vauva on kädenmitan päässä, vaikka sivuvaunussa, joka luetaan myös perhepediksi. Silloin äiti jaksaa, kun ei tarvi nousta jalkeille hyssyttämään jo täysin herännyttä vauvaa. Aloituksen tarkoituksena oli tarjota muukin tapa selvitä öistä ja vieläpä paremmilla unilla, kuin mitä neuvolasta tarjotaan.[/QUOTE]

Meidän perhe ja lapset sitten kanssa poikkeus sun "useimmiten" tapauksista. Ja kaippa se nyt on jokaiselle hiemankin maalaisällillä vasrustetulle äidille selkeää että jokaisen perheen pitää itse löytää se paras ratkaisu. Ei ykskään ohje - oli se sitten kasvatusoppaan tahi neuvolan - ole mikään aino_oikea_fakta. Kun meitä on niin monenlaista ja kun ne monenlaiset kuksii toisiaan tulee vielä erillaisempia lopputuloksia. Vanhemmuden kulmakivi on oppia elämään sen OMAN lapsen mukaan ja OMAN perheen parhaan mukaan.
 
"zenn"
Minun mielestä on hienoa, että erilaisia tapoja tuetaan. Erilaiset ihmiset kaipaavat erilaisia tapoja.

Itse koen jatkuvaa painostusta siihen, että imetys pitäisi lopettaa, lapsen pitäisi siirtyä omaan sänkyyn ja mieluiten omaan huoneeseen. Olen myös tehnyt kamalia virheitä jo aiemmin; aloitimme kiinteät vasta 6kk jälkeen, emmekä ole juottaneet lapsellemme vettä ennen kiinteiden aloitusta :O Olemme myös hoitaneet lapsemme aivan itse ilman hoitajia, eikä vauvaa pidetty lattialla ennen 4kk ikää (ei tykännyt olla) vaan kannoimme ja pidimme sylissä.

Olen kuullut aika pirun paljon sitä, että olen hemmotellut/totuttanut lapseni aivan liian hyvään. Hän on pilalla.
Tai noh, itseasiassa lapsi voi vallan mainiosti, ilmaisee tunteitaan hyvin selvästi, ei pelkää tai vierasta ihmisiä ja meillä on ihanaa aikaa ja nukumme kaikki mukavasti yöllä :D Herätään vauvan kanssa kerran pari, mutta ei se haittaa kun perhepeteillään. Tämä ns. luonnollinen tapa sopii meille ja mielestäni on hienoa, että on olemassa opus, joka puolustaa minua.
 
"niin"
On kyllä ihmeellistä tosiaan, kun moni valittaa, kun vauva heräilee öisin. Onhan se toki väsyttävääkin, etenkin jos ei imettämällä pääse takaisin uneen nopeasti, mutta silti luonnollista. Perhepedissä on kaikki lapseni nukkuneet, en voisi nukkua kaukana vauvasta. Kaksoset nukkuivat perhepedissä parivuotiaaksi ja saivat samalla rintaa, öisinkin. Kauhistus. :rolleyes:

Nykyään tuntuu olevan valloillaan ajatus siitä, että imetys on vähäpätöinen asia, korviketta tuputetaan helposti ja vauvan pitäisi jo varhain oppia muun perheen rytmiin.
Vauvan ei tartte oppia muun perheen rytmiin mut isosisarrukset pakotetaan oppimaan vauvaan? Onko se oikein? Turha kuvitella että se 2v ja risat sisarrus kykenee vielä ymmärtään miks yöllä pitää herätä vauvan itkuu tai miks äiti on päivisin kuin uninen haamu joka ei jaksa olla hänelle enää läsnä.
 
[QUOTE="niin";22220477]Vauvan ei tartte oppia muun perheen rytmiin mut isosisarrukset pakotetaan oppimaan vauvaan? Onko se oikein? Turha kuvitella että se 2v ja risat sisarrus kykenee vielä ymmärtään miks yöllä pitää herätä vauvan itkuu tai miks äiti on päivisin kuin uninen haamu joka ei jaksa olla hänelle enää läsnä.[/QUOTE]

Ei ole muuten kertaakaan sisarukset heränny vauvan itkuun. Rinta hiljentää nopeasti ja itsekin saa nukuttua, jos pystyy nukkumaan samalla kun imettää.
 
dddd
[QUOTE="niin";22220477]Vauvan ei tartte oppia muun perheen rytmiin mut isosisarrukset pakotetaan oppimaan vauvaan? Onko se oikein? Turha kuvitella että se 2v ja risat sisarrus kykenee vielä ymmärtään miks yöllä pitää herätä vauvan itkuu tai miks äiti on päivisin kuin uninen haamu joka ei jaksa olla hänelle enää läsnä.[/QUOTE]

Vauvan itku minimoidaan yöllä sillä, että vastataan tarpeeksi nopeasti vauvan ääntelyyn. Ketään vauvaa ei voi pakottaa nukkumaan öitänsä. Kun vauva nukkuu lähellä, äitikin jaksaa paremmin ja sit äiti ei ole se uninen haamu, joka joutuu yöllä nousemaan jalkeille miljoona kertaa.d
 
[QUOTE="niin";22220477]Vauvan ei tartte oppia muun perheen rytmiin mut isosisarrukset pakotetaan oppimaan vauvaan? Onko se oikein? Turha kuvitella että se 2v ja risat sisarrus kykenee vielä ymmärtään miks yöllä pitää herätä vauvan itkuu tai miks äiti on päivisin kuin uninen haamu joka ei jaksa olla hänelle enää läsnä.[/QUOTE]

miksi sen sisaruksen pitää siihen itkuun yöllä herätä?? tai juu, kyllä se varmaan herääkin jos se vauva on laitettu nukkumaan samaan huoneeseen siskon kanssa tai muuten niin kauan äidistä että sen pitää huutaa pää punasena ennenkö äiti havahtuu...
Ja kyllä se äiti enemmän haamu on silloin jos se joutuu joka kerta vauvan huutaessa nousemaan sängystä, kävelemään toiseen huoneeseen, imettämään sielä vauvaa ja sitten vasta menemään takas nukkumaan..
 

Yhteistyössä