Vauva nukkukoon yksin ja mieluummin omassa huoneessaan?

"Nukahtaminen pinnasänkyyn?!
Meillä on ongelmana 3kk tyttövauvan nukuttaminen yöksi muualle kuin viereen.. Voisiko joku kokenut antaa hyviä neuvoja mikä olisi avuksi. Joka ilta nukahtaminen on helppoa jos saa olla vierellä, mieluiten nukahtaa rinnalle, jota en haluaisi tehdä, mutta on pakko jos haluaa itse nukkua. Alkaa kamala itkuhaloo jos ei saa nautiskella rinnalla uneen asti, rauhoittuu sylissä tai makoilee silmät auki rauhallisena mutta muuten ei nukuttamisesta tule mitään.. Olemme kokeilleet syömisen jälkeen omaan sänkyyn menoa, hetken haaveilee siellä ja sitten alkaa itkeä, ei suostu millään nukkumaan yksin. En haluaisi hänen nukkuvan välissämme vielä 2v vanhanakin. Auttakaa!! "

 

http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/9/viestiketju/1059505/nukahtaminen_pinnasankyyn_

 

Mutta miksi niin monet tekee niin? Ja sit netit pursuaa unikouluohjeita ja vanhemmat tuskailee, että miksi se vauva huutaa omassa sängyssään siellä oman huoneensa rauhassa. Netti on pullollaan näitä omaan sänkyyn nukuttajien ongelmia, se ei vain niillä toimi. Googleta niin huomaat ongelman laajuuden.

Niin, vauvalla kun ei voi olla mitää muuta vinossa elämässään kuin se ettei nuku vanhempien vieressä. Ja entäpä ne äidit jotka eivät itse kykene nukkumaan vauvan vieressä? Äidin unellahan ei ole mitään merkitystä...Syitä voi olla niin monia noihin ratkaisuihin, ei pelkkä ohjeistus.

Ja mitä tapahtus jos ohejistus oliskin perhepeti? Mä uskon että sama ongelmaketju tapahtus sittenkin kun äidit väkisin nukuttaisivat lapsiaan perhepedissä vaikka lapsi ei siihen sopeutuisikaan. Lapsetkin voi olla herkkäunisia ja herätä isän paukutteluun tai äidin kuorsaukseen.

Maalaisälliä sitä kaivattaan ei lisää ohjeistuksia.

 

En enää pysy tässä suurenmoisessa taistelussa mukana joten siirryn popparitasolle opcorn:

 

Perhepeti siinä ratkaisu kaikkiin maailman ongemiin

 

Nykyajan elämnrytmihän ei mitenkään voi vaikuttaa lasten ja vauvojen "uniongelmiin". Lapsihan ei ole este menemiselle. Kyllä lapsen kanssa voi juosta yhtä vapaasti kuin ilman lasta, tai ainakin melkein. Muutenhan lapsesta tulee vallan outo jos ei heti vauvasta lähtien tarjoa aktivitteettejä.

Ei muuta kuin vauva kaukaloon ja menoks. On jos jonkinlaista harrastetta ja rientoa, vauva kulkee näppärästi mukana. Ja sitten kummastellaan kun lapsi ei nuku, sama se missä. Ei kai jos elämä on yhtä kaaosta ja päivästä päivään uutta...

 

Mutta miksi niin monet tekee niin? Ja sit netit pursuaa unikouluohjeita ja vanhemmat tuskailee, että miksi se vauva huutaa omassa sängyssään siellä oman huoneensa rauhassa. Netti on pullollaan näitä omaan sänkyyn nukuttajien ongelmia, se ei vain niillä toimi. Googleta niin huomaat ongelman laajuuden.

On niitä ongelmia perhepedissä nukkujillakin. Ei se kylki kyljessä nukkuminen mikään oikotie onneen ole.

Meillä ei kumpikaan tytöistä ole nukkunut vieressä. Ei vaikka olen jopa yrittänyt. Pienempi on sitävastoin nukahtanut AINOASTAAN yksin. Eikä tähän ole opetettu millään tavalla.

 

[QUOTE="vieras";22221003]"Nukahtaminen pinnasänkyyn?!
Meillä on ongelmana 3kk tyttövauvan nukuttaminen yöksi muualle kuin viereen.. Voisiko joku kokenut antaa hyviä neuvoja mikä olisi avuksi. Joka ilta nukahtaminen on helppoa jos saa olla vierellä, mieluiten nukahtaa rinnalle, jota en haluaisi tehdä, mutta on pakko jos haluaa itse nukkua. Alkaa kamala itkuhaloo jos ei saa nautiskella rinnalla uneen asti, rauhoittuu sylissä tai makoilee silmät auki rauhallisena mutta muuten ei nukuttamisesta tule mitään.. Olemme kokeilleet syömisen jälkeen omaan sänkyyn menoa, hetken haaveilee siellä ja sitten alkaa itkeä, ei suostu millään nukkumaan yksin. En haluaisi hänen nukkuvan välissämme vielä 2v vanhanakin. Auttakaa!! "[/QUOTE]

MISSÄ on vika, kun suurin osa äideistä ajattelee kuin ylläoleva? Kertokaa.

 

[QUOTE="vieras";22218577]

Koko ajan löydetään enemmän todisteita siitä, kuinka yksin nukkumisella on lapselle vakavia fysiologisia ja sosioemotionaallisia seurauksia. Sen sijaan ei ole löydetty yhtään todistetta siitä, että vanhempien kanssa nukkuminen olisi lapselle haitallista.

(lyhentäen sitaatit kirjasta: Luonnollinen lapsuus)[/QUOTE]

No mutta entäpä jos se nukkuminen yhdessä on vanhemmille haitallista? Onko sillä mitään merkitystä vai mennäänkö vain lapsen ehdoilla vaikka miten vaikeaa olisi?

Esimerkiksi jos äiti ei voi nukkua yöhulinoita harrastavan lapsosen kanssa samassa huoneessa ja saa näin jatkuvaa univelkaa, on tästä selkeää haittaa vanhemmille. Ja tätä kautta myös lapselle jos äiti ei pysty päivisin väsymykseltään hoitamaan vauvaa.

Kaikki ei ole niin mustavalkoista ja asioilla on puolensa. Mikä sopii toisille, ei sovi toisille. Ja sehän tiedetään että hyvinvoiva äiti on parasta mitä vauvalle voi sattua.

 

MISSÄ on vika, kun suurin osa äideistä ajattelee kuin ylläoleva? Kertokaa.

ANTEEKS MITÄ? mistä planeetalta toi tipahti että suurin osa äideistä ajattelee noin? Kokeileppa reaalielämään, ei pelkää palstailua.

 

MISSÄ on vika, kun suurin osa äideistä ajattelee kuin ylläoleva? Kertokaa.

No en mä ainakaan ajattele vaikka en perhepedissä nukukaan, enkä edes tykkää nukkua. Typerä yleistys ja esimerkki.

Jos vauva ei nuku kuin syliin tai rinnalle niin sitten varmaan nukutetaan syliin tai rinnalle. Jotkut vauvat vaan on sellaisia joita EI tarvitse nukuttaa syliin tai rinnalle, enpä niitä lapsia väen väkisin ottaisi viereen nukkumaan.

Koko ajan vedotaan johonkin luonnollisuuteen, mutta ovatko ne lapset täysin epänormaaleja jotka eivät vieressä nukkumista vaadi?

 

MISSÄ on vika, kun suurin osa äideistä ajattelee kuin ylläoleva? Kertokaa.

Voisko olla vaikka sellaiset äidit joilla on useampi kuin yksi lapsi? Kun muutkin lapsista voivat tarvita äidin huomiota illalla eikä äiti voi aina vaan sylittää vauvaa.

Meillä vaikkapa näin. Kolme lasta, omakotitalo. Mies auttaa illalla lasten kanssa toki, mutta isommatkin kaipaavat äidin huomiota. Myös tää talo vaatii joitain toimenpiteitä kuten lämmitys (meillä puulla), lumien luonti ym ym. Eli se isä ei voi ihan aina olla apuna, jollei halua yötämyöten tehdä pakollisia kotiaskareita. Silloin kun mies hoitaa pakollisia asioita ei mulla ole varaa istua lapsi sylissä ja olla nukkuma-alustana (meillä vauva menee nukkumaan aiemmin kuin isommat). Pitäs kuitenkin isommatkin huomioida. En voi väsynyttä vauvaa väkisin valvotaakaan kunnes isommat saa nukkumaan...Siksipä toivon suuresti että saisin vauvan nukkumaan omaan sänkyynsä tai edes meidän sänkyyn yksi niin raakaa kun se onkin vauvaa kohtaa.

 

Emännällä tosi hyvä kommentti!

Helppoahan on, jos oikeasti olisi aikaa vaan elellä symbioosissa vauvan kanssa ja kyhnöttää viikko- tai kuukausitolkulla "pesässä" vauvan kanssa ja sulkea koko ympäröivä maailma pois. Nukkua päivisin ja silloin kun huvittaa tms.

Mutta minä en ainakaan tahdo enkä halua sulkea vanhempia lapsia pois elämästäni edes hetkeksi sen takia että vauva on tullut taloon. Toki sisarukset oppivat odottamaan vuoroaan mutta äidin totaalinen "menetys" (vaikka vain lyhyeksi aikaa) on liian iso pala purtavaksi pienelle lapselle.

 

Emännällä tosi hyvä kommentti!

Helppoahan on, jos oikeasti olisi aikaa vaan elellä symbioosissa vauvan kanssa ja kyhnöttää viikko- tai kuukausitolkulla "pesässä" vauvan kanssa ja sulkea koko ympäröivä maailma pois. Nukkua päivisin ja silloin kun huvittaa tms.

Mutta minä en ainakaan tahdo enkä halua sulkea vanhempia lapsia pois elämästäni edes hetkeksi sen takia että vauva on tullut taloon. Toki sisarukset oppivat odottamaan vuoroaan mutta äidin totaalinen "menetys" (vaikka vain lyhyeksi aikaa) on liian iso pala purtavaksi pienelle lapselle.

Näinpä. Musta on kamala kun odotetaan että (sitten vaikka sillä "ideaaliikäerolla") isosisarrus 2v ymmärtää että vauva tarvitsee enemmän äitiä kun on pieni. Jotain tuollainen lapsi voi ymmärtää mutta kyllä pieni mieli on vielä hyvin rajallinen käsittämään "menetettyä" huomiota. Onhan ihan mustasukkaisuuskin jo sellainen tunne että edes kaikki aikuiset ei sitä osaa käsitellä. Puhumattakaan pienestä lapsesta.

 

Mua mietityttää omalla kohalla perhepedissä se, kun tykkään nukkua tyyliin peitto korviin. Ei siinä ihan kainaloon taida voida vauvaa ottaa...? Toisekseen en pysty miehen kyljessäkään nukkumaan, tarvitsen tilaa, pystyisinkö ihan vauvan vieressä. Mahdollisimman lähelle haluan kuitenki vauvan ottaa, mutta ehkä meille sit ois paras sivuvaunu tai joku muu viritys et saa hieman etäämmälle/ylemmäs mutta kuitenki lähelle (helppo ottaa rinnalle syömään ja siirtää sitte takas).
Sänky meillä on 160cm et ei mikään kauhean leveä... Mutta kaipa sen sitte näkee mikä toimii parhaiten..?

 

Mua mietityttää omalla kohalla perhepedissä se, kun tykkään nukkua tyyliin peitto korviin. Ei siinä ihan kainaloon taida voida vauvaa ottaa...? Toisekseen en pysty miehen kyljessäkään nukkumaan, tarvitsen tilaa, pystyisinkö ihan vauvan vieressä. Mahdollisimman lähelle haluan kuitenki vauvan ottaa, mutta ehkä meille sit ois paras sivuvaunu tai joku muu viritys et saa hieman etäämmälle/ylemmäs mutta kuitenki lähelle (helppo ottaa rinnalle syömään ja siirtää sitte takas).
Sänky meillä on 160cm et ei mikään kauhean leveä... Mutta kaipa sen sitte näkee mikä toimii parhaiten..?

Vauva omaan unipussiin ja sun pääsi vierelle, ei vartalon vierelle. Vauvan voi laittaa myös kannettavaan pehmeään vaunujen koppaan viereesi. Sivuvaunu on myös tosi kätevä. On tilaa kaikilla. Kokeilemalla sit selviää.

 

Mun tuttavapiirissä kyllä perheet ovat ihan kokemuksen kautta päätyneet omalta kannaltaan toimiviin nukkumajärjestelyihin, osassa nukutaan perhepedissä ja osassa taas vauvalla/taaperolla on oma sänky ja joillain oma huonekin. Ei kukaan halua lastaan ehdoin tahdoin huudattaa ja luoda luonnottomia nukkumajärjestelyjä vaikka neuvolassa sanottaisi mitä. Meillä vauva nukkuu omassa pinnasängyssä vanhempien makkarissa noin metrin päässä minusta ja olen salamana paikalla kun hän herää. Olen itse todella herkkäuninen ja meillä tämä malli toimii hyvin.

Miten se onkin aina niin että jos päätyy lastenkasvatuksessa johonkin yleisesti hyväksyttyyn ns normaaliin vaihtoehtoon niin saa kuulla ettei osaa ajatella omilla aivoillaan, kun taas jos harrastaa jotain ekopiperrys-luomuoppia, niin se on automaattisesti jotenkin parempi valinta, vaikka sitten oppia perusteltaisi jollain copy paste -lainauksella joka netistä löytyy eikä omaa kriittistä ajattelua todellakaan ole harrastettu yhtään? Nämä lastenkasvatusideologiat lähentelee jo jotain uskontoa, on ihan mallivastauksia millä voi perustella valintansa jos ei niitä itse keksi.

 

Vauva saa meillä nukkua siellä missä se helpoiten sujuu - kaikille osapuolille. Omana ihanteenani on pitkä imetys ja perhepeti, mutta jos se käy liian vaikeaksi ja häiritsee muidenkin unta kohtuuttomasti niin mielummin sitten etsitään muita ratkaisuja.

Omaa kokemusta on niin 2kk iässä pinnasänkyyn ja 5kk iässä omaan huoneeseen siirretystä vauvasta kuin siitä ensimmäisen vuoden perhepedissä nukkuneestakin. Molemmat ratkaisut olivat meille parhaat sen hetkiseen tilanteeseen.



muoks. ja muuten; kumpaakaan ratkaisua en ole muistaakseni joutunut selittelemään muualla kuin täällä. Liekö suku/tuttavapiirissämme jotain omitusita vai onko se vaan niin ettei nuo toisten nukkumisjärjestelyt noin irl häiritse ihmisiä läheskään niin paljoa kuin palstalla?

 

Nykyajan elämnrytmihän ei mitenkään voi vaikuttaa lasten ja vauvojen "uniongelmiin". Lapsihan ei ole este menemiselle. Kyllä lapsen kanssa voi juosta yhtä vapaasti kuin ilman lasta, tai ainakin melkein. Muutenhan lapsesta tulee vallan outo jos ei heti vauvasta lähtien tarjoa aktivitteettejä.

Ei muuta kuin vauva kaukaloon ja menoks. On jos jonkinlaista harrastetta ja rientoa, vauva kulkee näppärästi mukana. Ja sitten kummastellaan kun lapsi ei nuku, sama se missä. Ei kai jos elämä on yhtä kaaosta ja päivästä päivään uutta...

Hehheh. Entäs vauvat jossain muualla maailmassa jotka koko päivän roikuvat liinassa äidin tehdessä ne työt mitä on pakko tehdä? Kärsivät loppu elämänsä?

Voihan siinä lapsessakin olla "vikaa". Tai vanhempien saatava pikku hiljaa nukkua. En jaksa näitä mustavalkoisia toitottajia joille ei mahdu päähän mitään muuta kuin oma totuus.

 

[QUOTE="vieras";22220825]Hei mä haluun kuulla sieltä jotain!! Anna palaa. Odotan innolla mitä kammotusta siellä sanotaan. Vaikkapa juuri nukkumisesta. [/QUOTE]


[QUOTE="pässi";22220845]Älä nyt, olen syntynyt tuolloin. Sittenpähän saa kuulla miks musta on tullut niin huono kansalainen, kun omistan kuitenkin terveen mielen, ihanan perhee (johon kuuluu aviomieskin) ja ihan omillaan toimeen tulevakin olen, ilman traumoja.[/QUOTE]

Mä olen liian laiska näpyttelemään, mutta kyseinen kirja on täysin vastakkainen ja yhtä ahdasmielinen kuin nyt arvostelussa oleva kirja; Yleensä vauvat alkaa 1-1,5kk iässä nukkumaan pidempiä jaksoja, yösyötöt jää pois 3-4kk iässä ja lapsi on hyvä siirtää omaan huoneeseen 6kk iässä. Kirjan mukaan maitoallergiaa ei ole, se on vanhempien hömpötystä ja 2kk iässä pitää aloittaa kiinteät. Kirja ei muuten ole täysin imetysvastainen, siinä mainitaan, että lapsi imetetään 4-6kk ikäiseksi ja vaikka lapsia ei enää imetetä vuoden ikäiseksi, ei siitä haittaa ole. Onko tämä mielestänne absoluuttinen totuus?

Halusin tehdä vain selväksi, että on yhtä lailla vastakkaisia opuksia, niitä jopa enemmän. On suorastaan naurettavaa ottaa tämä yksittäinen kirja silmätikuksi ja puolustaa omaa tapaansa ainoana oikeana, kun on olemassa muitakin vaihtoehtoja.

 

Vauva saa meillä nukkua siellä missä se helpoiten sujuu - kaikille osapuolille. Omana ihanteenani on pitkä imetys ja perhepeti, mutta jos se käy liian vaikeaksi ja häiritsee muidenkin unta kohtuuttomasti niin mielummin sitten etsitään muita ratkaisuja.

Omaa kokemusta on niin 2kk iässä pinnasänkyyn ja 5kk iässä omaan huoneeseen siirretystä vauvasta kuin siitä ensimmäisen vuoden perhepedissä nukkuneestakin. Molemmat ratkaisut olivat meille parhaat sen hetkiseen tilanteeseen.



muoks. ja muuten; kumpaakaan ratkaisua en ole muistaakseni joutunut selittelemään muualla kuin täällä. Liekö suku/tuttavapiirissämme jotain omitusita vai onko se vaan niin ettei nuo toisten nukkumisjärjestelyt noin irl häiritse ihmisiä läheskään niin paljoa kuin palstalla?

Sinulla on suku/tuttavapiirissä liian vapaasti suhtautuvia ihmisiä.
Mä joudun jatkuvasti puolustelemaan, jos erehdyn mainitsemaan sanan perhepeti tai se että en tosissani yritä lopettaa imetystä.

 

[QUOTE="zenn";22221699]Sinulla on suku/tuttavapiirissä liian vapaasti suhtautuvia ihmisiä.
Mä joudun jatkuvasti puolustelemaan, jos erehdyn mainitsemaan sanan perhepeti tai se että en tosissani yritä lopettaa imetystä.[/QUOTE]

Ai juu, tajusinkin juuri että on yksi ihminen kenelle noita on saanut selittää. Tai siis todeta että teen näin ja sillä hyvä.

Eli oma äitini, joka on sitä mieltä että kaikki vauvahoito-ongelmat ratkeaa pullon ja pinnasängyn (mieluiten omassa huoneessa sekin) avulla. Hassua sinänsä kun noista tuli juttua lähinnä kuopuksen vauva-aikana, tämä kun oli se perhepedissä viihtynyt ja pitkään imetetty lapsi joka nukkui yöt hyvin. Lapsi oli kuitenkin päivisin ns. vaativa ja tyytymätön tapaus ja tähänkin äiti uskoi avuksi olevan sen yörutiinien muuttamisen. :xmas:

 

Ai juu, tajusinkin juuri että on yksi ihminen kenelle noita on saanut selittää. Tai siis todeta että teen näin ja sillä hyvä.

Eli oma äitini, joka on sitä mieltä että kaikki vauvahoito-ongelmat ratkeaa pullon ja pinnasängyn (mieluiten omassa huoneessa sekin) avulla. Hassua sinänsä kun noista tuli juttua lähinnä kuopuksen vauva-aikana, tämä kun oli se perhepedissä viihtynyt ja pitkään imetetty lapsi joka nukkui yöt hyvin. Lapsi oli kuitenkin päivisin ns. vaativa ja tyytymätön tapaus ja tähänkin äiti uskoi avuksi olevan sen yörutiinien muuttamisen. :xmas:

Äidit ja anopit tuntuu tietävän aina parhaiten Meillä myös yöt on tuntuneet menevän parhaitenperhepetiin siirtymisen jälkeen. Ihan pikkuvauvana oli allergia-ongelmaa ja känkkäränkkää päiväsaikaan. Me saatiin ohjeistukseksi antaa pottua En osaa sanoa, mitä sen olisi pitänyt auttaa.

Olen kokeillut pinnasänkyä pojalle, oli uni niin paljon rauhattomampaa siinä, etten itse saanut nukahdettua kovinkaan nopeasti ja sitten kun piti nousta yösyötöillä niin heräsi kunnolla ja taas meni aikaa nukahtamiseen.

 

Mun äiti jaksaa huomautella, että etkö jo laita vauvaa pinnasänkyyn. Että niinhän tekin nukuitte pienenä. Just.

 

Hieno kirjoitus! Itse olen perhepetiläinen ja puolustan sitä asiaa kyllä, nykyään tosin sen pedin jakaa vain mieheni ja minä kun lapsemme kasvoi jo niin isoksi, että halusi pedistä pois. Niin katsokaas, se kasvoi isoksi, sekin aika koittaa.. Eikä uniongelmia koskaan ollut, ei sen ensimmäisen ähkäyksen jälkeen muutaman päivän ikäisenä kun päätimme mieheni kanssa ottaa pikkuisemme samaan sänkyyn kanssamme.