en olisi nyt itseäni 5 vuotta nuoremman kanssa (olisi16v.). sinälläänhän iällä ei ole merkitystä,miehethän ovat ikuisia lapsia =) mutta vähän vanhemmilla sellainen "turha vouhotus" on jo jääny pois..
en. mulla on aina ollut itseäni vanhempia miehiä. alle parikymppisenä seukkasin yli kolmekymppisten kanssa. ja vähän päälle parikymppisenä mulla oli 15 itseäni vanhempi miesystävä. miestä vaan häiritti meidän ikäero. no puoli vuotta meni ja tapasin nykyisen mieheni. ja hän on mua miltei 5kk vanhempi. tavatessamme kyseli mun iän. et vaikea uskoa että olis vanhempaa ottanut. kun 23v seurusteli 17-vuotiaan tytön kanssa.
21vuotiaana seukkasin 18 vuotiaan kanssa ja se oli kyllä jo niin kypsymätöntä että! :kieh: Mutta joskus 30 jälkeenhän sillä viidellä vuodella ei enää olis niin väliä. Ikinä kuuna päivänä en enää ota alle 25 miestä. Ne on ihan kakaroita.
Nykyinenkin miltei vastaa minua nuorempaa, elämänkokemukseltaan ja ulkonäöltään menisi hyvinkin 22 vuotiaasta vaikka onkin 31. Käytös ja arvot onneksi vanhemmalta kuin 22 vuotiaan päästä. B) :heart:
Meillä ikäeroa on vain 4 vuotta, mutta alettiin olla yhdessä silloin, kun olin 24 v ja mies 20 v. Nyt yhteisiä vuosia on takana paljon, naimisissakin on oltu jo 16 vuotta.
voisin.. riippuen tietenkin miehestä. toisaalta olisin kyllä hyvin epävarma siitä miten tuo mies, jonka siis pitäisi olla 23v osaisi sitoutua tälläiseen suurpereheeseen... mut joo en oo just nuorempaan vaihtamassa, oma on mua 3,5v vanhempi.
Kyllähän se niin menee että mitä vanhemmaksi tulee sitä vähemmän ikäero merkitsee mutta en kyllä varmaan nytkään voisi vakavasti harkita 23-vuotiasta... toki se riippuu tapauksesta.