yksinodottavia?

Minä myös yksinodottaja ja mainiosti menee. Suosittelen Eve Mantun kirjaa "musta tulee perhe". Luin sen ihan raskauteni alussa ja nyt (mulla kans puoliväli jo yli) raskauden myöhemmässä vaiheessa uudestaan ja aina siitä löytyy uutta vinkkiä ja tsemppausta raskauteen ja raskauden jälkeiseen aikaan. Itse olen jo vähän vanhempaa ikäluokkaa, joten minulle tämä yksinodottaminen sopii vallan mainiosti. Olen ollut pitkään sinkku ja nautin jopa tästä "itsehallinnostani" :) Luepas vaikka tuota threadia "hyvin menestyvät yh:t" ja huomaat kuinka hyvää elämä voi olla ilman sitä miestäkin.
 
uusio-äippä
Olen odottanut yksin kohta 10 vuotta sitten ja selvisin hengissä ja kautta aikojen naiset ovat pärjänneet,miettikää sotiemme naisia,joista moni odotti surussa ,yksin ja leipäkin oli lapsille hankittava.
 
:wave: Täältä vilkuttelee myöskin yksinodottaja :) Loppuraskaudessa jo meneillään ja ihan hyvin on mennyt. Välillä on ollut todella raskaita hetkiä mutta yleisesti plussan puolella ;) Toki olisi ollut mukava jakaa mukelon ensimmäiset liikkeet lapsen isän kanssa, mutta ihan yhtä hienoilta ne tuntuivat ilman miestäkin vierellä :)

Muoks. Tällä hetkellä siis rv 31+2<br><br>
 
tsemppiä vain kaikille!
myös itselleni=) kiva että täältä löytyy "kohtalontovereita" Tuntuu että joka paikassa vain onnellisia odottavia miestensä kanssa. mullakin on jo 5 vuotias poika joten tiedän siis mitä se myös miehen kanssa se onnellinen odotus voi olla. ja onneksi odotan toista yksin,nyt tiedän sentään mitä tulollaan on. olen sitä miettinyt miten vaikeaa olisi ollut yksin ensimmäistä odotella.
milloin teillä muilla on laskettu aika?
 
yksinodottaja
Ei tämä ole ollenkaan kamalaa, siis tämä ekan yksin odottaminen :)
Varmaan sen takia en ole masiksissa tai surullinen tai paniikissa kun en tiedä minkälaista on miehen kanssa odottaa. Toisaalta en tiedä että mihinkä tässä sitä miestä tarvittais? Lapsen aikaansaamista se tietenkin helpottaa B) mutta sen koomin en sitä ole tähän tarvinnut. Ei se sinunkaan olemassaolosi ja onnesi ole loppujen lopuksi riippuvainen siitä onko rinnalla mies vai ei. Onni tehdään itse ja arjestakin on selvittävä itse. =)
 
siis joo,ihan oikeassa olet,itsestä se onnellisuus kiinni on.ajattelin vain itseäni,miten olisin ensimmäisen kanssa ollut ihan ulalla.mutta vaikeaa ajatella koska en sitä ekaa odottanut yksin.
ja siis ei minulla ole mitenkään kauhean vaikeaa tän odotuksen kanssa ollut,onneksi on ollut ystäviä tässä vierellä olkapäänä silloin kun sitten on ollut niitä huonompia päiviä.
 
Tänään ollut tosi hankala päivä. Harmittanut joka asia ja tympäissyt taas tämä yksin oleminen ja odottaminen. Supistuksia tuli taas kovasti lenkillä koirien kanssa ja vähän hirvittää kun muistaa lääkärin varoituksen ottaa rauhallisesti viime torstailta.. mutta kun en voi koiria lenkittämättäkään jättää!

V.ituttaa ja tympäisee kaikki. Ei vaan viitsi aina omalle äidilleenkään soittaa ja kitistä. Eipä auta kun itkeskellä yksinään.

Laskettu aika on 18.pvä maaliskuuta ellei nyt päätä tulla jo aiemmin :/ Toivottavasti tämä harmitus ei tarttunut muihin :(
 
Mä odotin kanssa yksin tätä nuorimmaista joka nyt täyttää maaliskuun lopulla 2v ja edelleen olen yksin ja hyvin on menny. Tiedän että raskasta teillä odottavilla on ja muissa mietteissä. Mulla se tilanne että tiesin että isyyttä ei meillä selvitetä jollei sitten lapsi sitten kun on tarpeeksi vanha halua niin. Mulla oli juu kans raskas tuo odotus aika kun epäiltiin välilevypullistumaa ja en ois mitään saanu tehdä mut pakko oli kuka muu ne sit ois tehny:S
 
mulla kans se tilanne että isyyttä ei tulla selvittämään. mä olen vain tyytyväinen tästä tilanteesta. mites teillä muilla onko ketä tulossa synnytykseen mukaan? mä olen muutaman läheisen ystäväni pyytänyt. mulla on laskettu aika toukokuun 10. mulla oli kans noit supistuksia jo viikosta 16 alkaen sen streptokokin takia mut nyt on onneksi hiljentynyt.johtuu varmaan osin siitäkin että olen työt lopettanut.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.01.2007 klo 22:51 yh-äiti74 kirjoitti:
Mä odotin kanssa yksin tätä nuorimmaista joka nyt täyttää maaliskuun lopulla 2v ja edelleen olen yksin ja hyvin on menny. Tiedän että raskasta teillä odottavilla on ja muissa mietteissä. Mulla se tilanne että tiesin että isyyttä ei meillä selvitetä jollei sitten lapsi sitten kun on tarpeeksi vanha halua niin. Mulla oli juu kans raskas tuo odotus aika kun epäiltiin välilevypullistumaa ja en ois mitään saanu tehdä mut pakko oli kuka muu ne sit ois tehny:S
voisiko sulle laittaa sähköpostia? ois kiva kirjotella sellasen kans joka samassa tilanteessa?
 
Minna, toki voit laittaa sähköpostia! :) Vois olla ihan piristävää jutella semmoisen kanssa joka oikeasti tietää mistä puhun. Kukaan kavereista kun ei ole yksin joutunut odottamaan uutta tulokasta.

Mulla siinä mielessä erilainen tilanne kun minä taas aion vaatia tulevan isän tilille. Mua sieppaa niin suunnattomasti kun hän sanoi ihan täysin vesiselvänä ja aivan täysin tosissaan raskaudesta kuultuaan että koko homma on vain ja ainoastaan minun syytäni ja minun vastuullani \|O \|O Miten se on mahdollista kun ko. henkilö tiesi ettei minulla ole ehkäisyä käytössä? Tietääkseni en häntä seksiin pakottanut :D

Synnytykseen olen kyllä kysynyt tukihenkilöä mukaan, mutta saapa nyt nähdä kuinka käy. Hän on myös todennäköisesti se joka minut laitokselle sitten maaliskuussa vie, joten voi olla etten enää lähtemään päästä kun sinne asti selvitään :p

Tuli tuossa mieleen että te, ketkä ette aio isyyttä vaatia tunnustettavaksi (hahaa, tuskin tuli kieliopillisesti aivan oikein) niin tietääkö tulevat isät kuitenkin että ovat tulevia isiä? Sekopäinen kysymys mutta en osannut paremmin muotoilla :whistle:
 
no kiva,mä voin laittaa postia tulemaan mut nyt hetken aikaa saattaa olla aika nihkeetä kun odottelen että postissa tulisi uusi kone,vanha kun tilttasi. käyn kyllä aika usein tässä kaverin luona joten laitan joku päivä tulemaan meiliä=)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.01.2007 klo 15:42 minna kirjoitti:
no kiva,mä voin laittaa postia tulemaan mut nyt hetken aikaa saattaa olla aika nihkeetä kun odottelen että postissa tulisi uusi kone,vanha kun tilttasi. käyn kyllä aika usein tässä kaverin luona joten laitan joku päivä tulemaan meiliä=)
Ok. Postia odotellessa siis :)
 
musta tulee perhe
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.01.2007 klo 15:05 Neiti Terä kirjoitti:
Tuli tuossa mieleen että te, ketkä ette aio isyyttä vaatia tunnustettavaksi (hahaa, tuskin tuli kieliopillisesti aivan oikein) niin tietääkö tulevat isät kuitenkin että ovat tulevia isiä? Sekopäinen kysymys mutta en osannut paremmin muotoilla :whistle:
En ole tulevalle isälle kertonut koska suhde oli niin lyhyt, meillä ei ole keskenämme minkäänlaista kontaktia ja jo suhdetta lopettaessani tunsin, että meillä menee elämänkatsomukset, elämäntyyli jne. aikalailla ristiin. Tulen sekä taloudellisesti että muuten niin hyvin toimeen, että biologista isää en tähän kaipaa. Ja tuskinpa koko loppuelämääni yksin elän? Lisäksi olen aikalailla varma siitä, että biologista isää ei isyys edes juuri kiinnosta joten luotan siihen että jo ihan lasta suojellaksenikin annan asian olla.
 
Lapsen isä tietää olevansa tuleva isä. Hänen mielipiteet asiasta vaihtelevat niin usein etten tällä hetkellä tiedä mitä ajatella. Luultavasti tunnustaa isyytensä ja ottaa vastuun, mutta koska hänen mielestään olen tahallaan raskaaksi hankkiutunut niin yhdessäolosta ei tule kuulemma mitään kun hän ei luota minuun. Käytin pillereitä joskin unohtelin välillä ottaa ja jostain syystä tulin raskaaksi. Eli ihan yllätyksenä tuli minullekin tämä raskaus. Ollut aika vaikeeta varsinkin kun en ollut kuin pari kuukautta vasta tuntenut tämän miehen. No onnellinen olen kuitenkin tulevasta lapsesta. Eilen oli ultrakin ja kovasti vauveli siellä heilutti käsiä ja jalkoja. Tonne ultraankaan mies ei halunnut tulla. Toivottavasti olisi edes jossain vaiheessa tulevasta innoissaan. Nyt mulla RV 11+5.
 
yksin tämäkin
Mun tapauksessa mies tietää tulevasta lapsesta, mutta ei aio olla tekemisissä mun (ja lapsen) kans ennenku isyys on tunnistettu. Eli sitä odotellessa B) Ennenkuin sain edes tietää et lapsi on tulos, niin olin päättänyt että tää kesäheila saa jäädä kesäheilaks. Miehen elämä oli sen verran "kiireistä" et tuntu et turhaan alan roikkuun perässä. Ja sit kun ukko päätti muuttaa viel toiselle paikkakunnalle opiskelemaan niin mikäpäs se siinä sitten. Eipähän tule vastaan joka kulmalla :D Hyvin on menny vaik yksin oon alusta asti vauvaa odotellu, kertaakaan en oo edes miehen perään itkeny!?! Outoo sinänsä ku aattelee noit hormooneja :LOL: Kaveria oon pyytäny synnytykseen mukaan, enemmän kai niistä on apua kuin miehistä... Ainaki jos vertaa tuttavaperheisiin joissa tapellaan vaipanvaihtovuoroista ym. Oishan se silti kiva jos ois joku mies tukena, mut minkäs teet! Ja olenpas jopa saanut toivoa tulevaisuuteen, kun uutenavuotena eräs mies (eikä siinä vaiheessa iltaa oikeastaan edes humalassa) osoitti ettei kaikki miehet EHKÄ olekkaan samanlaisia...
 
Tämä raskaus myös tulosta lyhyestä suhteesta (kesti kokonaisen kuukauden). Saattaa kuulostaa sille niinkuin en haluaisi tätä lasta mutta se ei suinkaan ole totta, tuskin maltan odottaa mukelon tapaamista :) mutta siis minä en yksin tästä vastuuta aio ottaa. Vaikka isä on tehnyt selväksi ettei aio olla tekemisissä meidän kanssa niin siitä huolimatta aion vaatia isyyden tunnustamisen ja elarit sun muut. Tosin en kyllä kovin kaksisesti tule toimeenkaan että sekin tietysti syynä. Mutta pääasiallisesti se, että jos tieten tahtoen "painaa" siitä huolimatta että on kerrottu ettei ehkäisyä ole, niin sitten on myöskin varmasti valmis ottamaan vastuuta teoistaan. Kasvakoon aikuiseksi, niin tässä on ollut itse kunkin pakko.
 
yksin tämäkin
Mä aion kans teetättää isyystestin miehellä, saapahan sekin ainakin rahallisesti ottaa vastuun tekosistaan! kun kerran ties etten ehkäisyä käytä ja ite ihan vapaaehtoisesti jätti kuminkin lompakkoon.. En tosin tiedä joutuuko opiskelijat maksamaan elatuksia, mutta eihän sekään loputtomiin voi kouluja käydä B) Vaikkakin raskaus tuli "yllätyksenä" niin parasta tämä kuitenkin on mitä mulle voi tapahtua. Ei ois enään kuin 11 vkoa laskettuun aikaan, sit näkee oman kullan :heart:
 
Yksin odotan toista lasta huhtikuun lopussa laskettuaika. Lasten isä otti ritolat.. Mikäs siinä sittten.. Ihanaa vauvaa odottelen.. Esikoispoikani kansa joka on 2v ja 8kk. On innoissan vaavista kuulemma heti halaa sitä, kunse syntyy :heart: :heart: Ei varmaan helppoa ole kahden pienen kanssa, mutta minkäs teet.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.01.2007 klo 15:04 äityli82 kirjoitti:
Yksin odotan toista lasta huhtikuun lopussa laskettuaika. Lasten isä otti ritolat.. Mikäs siinä sittten.. Ihanaa vauvaa odottelen.. Esikoispoikani kansa joka on 2v ja 8kk. On innoissan vaavista kuulemma heti halaa sitä, kunse syntyy :heart: :heart: Ei varmaan helppoa ole kahden pienen kanssa, mutta minkäs teet.
tsemppii sullekkin. mulla sama tilanne, siis että kohta kahden kanssa yksikseen, eiköhän me pärjätä =) mulla laskettu aika heti toukokuun alussa.esikoinen on viisi.
 

Yhteistyössä