Nämä 6 kasvatusperiaatetta tehoavat kaikissa tilanteissa
Kaikki olennainen, mitä vanhempien tarvitsee tietää lastenkasvatuksesta, kiteytyy kuuteen myönteisen vanhemmuuden pääperiaatteeseen.
1. Keskityn siihen, miten toivon lapseni käyttäytyvän – en siihen, mitä en halua hänen tekevän
Kaikki, mihin keskityt, kasvaa ja voimistuu. Jos huomiosi kiinnittyy jatkuvasti lapsen käyttäytymisen vikoihin ja ärsyttäviin piirteisiin, valitettavasti siitä ei seuraa hyvää, vaan vaikeudet yltyvät entisestään.
Jos taas keskityt todenteolla hyvien vuorovaikutustilanteiden luomiseen ja lapsen hyvän käytöksen ohjaamiseen, ennemmin tai myöhemmin huomaat hyvän viljelemisen tuottavan toivomaasi satoa.
Hyvän viljely vaatii aikaa, pitkää pinnaa ja arvojärjestystä: On paljon helpompaa komentaa ja kieltää omien mielipuuhien lomassa kuin ottaa todella aikaa vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen lapsen kanssa.
2. Olen ylpeä sinusta
Lapsi tarvitsee nähdyksi ja kuulluksi tulemisen hetkiä. Lapsi tarvitsee hetkiä, jolloin vanhempi katsoo häntä ihaillen ja hellyydellä. Niitä hetkiä, jolloin vanhempi kertoo, miten ylpeä hän on lapsesta, pörröttää tukkaa ja sanoo ”Hyvä sinä, olet tosi rakas”.
Näistä hetkistä rakentuu vahva perusta lapsen ja vanhemman suhteelle. Kun vanhemmuutta koetellaan ja lapsella on vastoinkäymisiä, rakkauden sokkeli kannattelee.
Jokainen lapsi tarvitsee näitä hetkiä päivittäin ja viikoittain. Mitä haastavampaa lapsen arki on, sitä suurempi on tarve saada vahvistusta sille, että hän on vanhemmilleen arvokas ja rakas, ja hänessä on paljon hyvää.
3. Virheistä oppii
Lapsi oppii, kasvavaa ja kehittyy virheitä tekemällä.
Virheestä voi oppia hyviä tai haitallisia asioita. Vanhemmat voivat vaikuttaa siihen, että oppi on lapselle hyödyksi ja että lapsi vahvistuu eikä murru virheidensä vuoksi.
Lapsi tarvitsee sopivasti tilaa tehdä omia valintoja ja virheitä. Jos vanhemmat aina päättävät, miten lapsi pukeutuu, mitä hän harrastaa ja millaisia kavereita lapsella saa olla, lapsen itsenäistymisen ja kasvun tila kaventuu.
4. Malli asialliseen ristiriitojen selvittämiseen ja vastoinkäymisten voittamiseen tulee minulta
Malli erimielisyyksien ja riitojen selvittämiseen omaksutaan kotona. Jos ajattelet, että asiallinen erimielisyyksien selvittäminen on arvokas taito, venytä kärsivällisyyttäsi ja näytä mallia.
Kun hermot palavat, hengittele hetki, ota aikalisä ja mieti, mitä tekisit, jos kävisit tämän kamppailun asiakkaasi tai pomosi kanssa. Mitä haluat, että lapsesi oppii sinulta ja tästä tilanteesta?
Lapsen oma tahto ei ole riesa, vaan tahdonvoimaa, jota hän vielä tarvitsee elämässään. Kannusta lasta ilmaisemaan oma tahtonsa selkeästi ja sanomaan painokkaasti EI.
Kasvata sanomaan rohkeasti TAHDON ja EN TAHDO, KYLLÄ ja EI.
Kotona opetellaan hyväksymään se, että oma tahto ja toiveet eivät aina toteudu. Pettymyksen tunteen käsittelyä harjoitellaan aikuisen kannattelemana. Mutta pettymysten vastapainoksi lapsi tarvitsee myös kokemuksia siitä, kun hänen tahtonsa toteutuu, hän voi itse päättää ja hänen EI kuullaan kunnioittavasti.
5. Kaikesta saa kertoa
Hyvä keskusteluyhteys lapsen ja vanhemman välillä suojelee lasta kaikissa ikävaiheissa. Se on punainen lanka vanhemmasta lapseen.
Lasta on hyvä muistuttaa säännöllisesti, että mitä tahansa hänelle sattuu ja tapahtuu, vanhemmille voi kertoa siitä. Vaikka olisi töpeksinyt pahasti tai joutunut kiusatuksi, kotiin voi tulla missä kunnossa tahansa ja puhua tapahtuneesta.
Keskity kuuntelemaan lasta. Huomaa pienet vihjeet, jotka viestivät lapsen tunteista, tarpeista, huolista ja kiinnostuksen kohteista. Viritä niistä keskustelua ja luo ilmapiiriä, jossa itku saa tulla ja haavoittuvuuden voi näyttää.
6. Lapsen kasvattamiseen tarvitaan kylä
Vanhemmuudessa ei tarvitse pärjätä yksin. Mitä useampi luotettava, välittävä ja läheinen aikuinen lapsella on ympärillään, sitä runsaammat eväät hän saa kasvuun ja tulevaisuuteen.
Auttavat ja välittävät aikuiset eivät aina ilmesty perheen elämään luonnostaan, vaan heitä täytyy etsiä ja kutsua. Kun tarvitset apua lapsesi kanssa, pyydä niin monta kertaa ja niin monesta paikasta, että saat lopulta tarvitsemasi tuen.
Lähteet: Malin Kinnunen: Myönteinen vanhemmuus vahvistaa lapsen itsetuntoa ja hyvinvointia, Janet Lansbury: No bad kids. – Toddler discipline without shame, Boeldt, D. L., Rhee, S. H., DiLalla, L. F., Mullineaux, P. Y., Schulz‐Heik, R. J., Corley, R. P., … & Hewitt, J. K. (2012). The Association Between Positive Parenting and Externalizing Behaviour
Artikkelin kirjoittaja on tietokirjailija, sosiaalisten taitojen ohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja ja kuvataideterapeutti.
Jaa oma kokemuksesi