Kasvatus 20.07.2016 Päivitetty 03.05.2024

Nämä pöytätavat pienen lapsen pitäisi osata

Lapselle kannattaa alkaa opettaa hyviä pöytätapoja heti, kun hänet osaa istua pöydän ääressä. Keräsimme listan, mitkä pöytätavat alle 2-vuotiaan, alle 4-vuotiaan ja alle 6-vuotiaan pitäisi hallita ja vinkit, miten ne lapselle opetetaan.

Teksti
Otso Karhu
Kuvat
iStock

Pöytätavat kuuluvat olennaisesti jokaisen lapsen kasvatukseen. Ne tulevat vastaan viimeistään koulussa, jossa yhteiset pelisäännöt kattavat myös ruokailukäyttäytymisen. Usein joitain pöytätapoja aletaan harjoittelemaan jo päiväkodissa.

Jos lapsi on kouluun tullessaan vailla mitään pöytätapoja, voi hän kokea ristiriitaisia tunteita, kun ruokailukäytäntö muuttuu kertaheitolla. Pöytätapojen osaamisella on myös yhteys lapsen ruokatottumuksiin: jos pöydässä on ruokarauha, ruoka usein maistuu lapselle paremmin.

Pöytätavoilla ei tarkoiteta fiinimpää ravintolakäyttäytymistä, vaan perustaitoja, joiden avulla jokainen pöydässä viihtyy. Pöytätavat ovat osa yleisiä käytöstapoja.

Lasten temperamentti ja motorinen kehitys vaihtelevat hurjasti, joten ikäsuositukset ovat suuntaa antavia. Pöytätapoja opettaessa on olennaista ottaa huomioon lapsen kehitystaso.

Lue myös: 9 kasvatusneuvoa, jotka todella toimivat
Keskustele: Mitä käytöstapoja opetatte kotona?

1–2-vuotiaan pöytätavat: Ole kärsivällinen sotkusta huolimatta

Ruokaileminen on aluksi sotkuista ennen kuin lapsen motoriikka kehittyy riittävästi. Yleisiä tapoja voi kuitenkin aloittaa opettamaan heti, kun lapsi istutetaan ruokapöytään.

Opettelu alkaa vanhempien esimerkistä – hyvässä ja pahassa. Lapsi tottuu tapoihin, joita perheessä noudatetaan.

Ensimmäiset tärkeät taidot liittyvät sotkemiseen: ruokaa ei heitetä lattialle, ja kun lusikkaan on siirrytty, ruoka syödään lusikalla eikä käsin.

Sotkulta ei voi aluksi välttyä, joten lapsen auttaminen ja kannustaminen on tärkeää. Liika toruminen voi luoda lapsen ruokahetkestä stressaavan suoritustilanteen, jolloin ruokakaan ei usein maistu.

Yleisten käytöstapojen opettelu kulkee tässä käsi kädessä: mukavasti jutteleminen ja rauhoittuminen ovat olennaisia taitoja myös ruokapöydässä.

Lapsi joutuu käyttämään paljon keskittymistä ruokailuun. Tämän vuoksi voi auttaa, ettei leluja tai aukinaisia näyttöjä tai tietokoneita ole ympärillä ruokailun aikana. Myös rutiinit auttavat keskittymisessä.

Vaikka tapojen oppimiseen menee aikaa, sovituista säännöistä kannattaa pitää kiinni. Kun asiaa toistetaan ja vanhempien esimerkki jatkuu, tavat tulevat usein automaattisiksi lapselle.

Lue myös: 18 keinoa saada lapsi syömään
Keskustele: Miksi käytätte taaperoilla ja leikki-ikäisillä muoviastioita?

2–4-vuotiaan pöytätavat: Hygienia ja kiittäminen

2–4-vuoden iässä lapsi yleensä syö jo itse lusikalla. Myös kahvallinen tai tavallinen muki pysyvät kädessä. Pikkuhiljaa, usein 3–4-vuoden iässä, voidaan jo kokeilla haarukan käyttöä.

Pöytätavat lisäävät myös ruokailun hygieniaa: kädet pestään ennen ruokaa, juomia ja ruokia ei ryystetä tai hörpitä, ruoan aikana ei huudeta tai röyhtäillä, ruokaa ei syödä suu auki, ruokaa otetaan aterimilla eikä lautasta tai aseita nuolla ruokailun jälkeen.

Myös räkäistä yskimistä tai aivastelua on hyvä opettaa peittämään kädellä tai hihalla, samoin suun pyyhkimistä ruoan jälkeen. Lisäksi sotku vähenee, mikäli mukin kanssa ei kävellä ja ruoka syödään aina pöydän ääressä.

Osa lapsista ottaa tässä vaiheessa jo itse ruokaa, vaikka ruoan annostelu voi olla vielä vaikeaa. Aluksi ruokaa voi ottaa hiukan, ja saa lisää, jos jaksaa.

Myös ruoasta kiittäminen on hyvä opettaa varhain. ”Kiitos” ja ”ole hyvä” riittävät. Myös joidenkin ruokailuvälineiden tiskipöydälle vientiä voi jo harjoitella noin 3-vuotiaan kanssa.

Kun sotkeminen on vähentynyt, on tärkeää opettaa rauhoittumaan ruokapöydässä. Kun ruokailu on lähestymässä, lapselle kannattaa ilmoittaa siitä hyvissä ajoin. Näin hän ehtii valmistautua, ja saattaa jopa rauhoittua leikeistään.

Lapsi voi vitkastella ruokailussa, joten syömiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Sovi etukäteen lapsen kanssa, kauanko varaatte aikaa ruokailulle. Mikäli ruokailun aikana sattuu raivokohtauksia, kannattaa rauhoittelu tehdä ruokapöydän ulkopuolella.

Ruokapöydässä keskittymistä voi motivoida se, että lapsen ottaa mukaan ruokavalmisteluihin. Näistä esimerkkinä pöytäliinan laittaminen, astioiden kattaminen, ruokakassien purkaminen tai jopa ruoanlaittoon osallistuminen. Lapsen kannustaminen ja vanhempien esimerkki on edelleen isossa osassa.

Lue myös: Miten opettaa lapselle hyviä tapoja? Psykologi vastaa
Keskustele: Lapsen ruokailutavat pilalla

5–6-vuotiaan pöytätavat: Omatoimisuutta ennen koulua

Koulussa pöytätapoihin sisältyy myös leivän voitelu, oman ruoan ottaminen ja oman juoman kaataminen.

Tässä iässä lapsen pöytätapoihin saattaa tulla takapakkia, jos uhma sääntöjä vastaan kasvaa. Tällöin on tärkeää olla kärsivällinen ja pitää kiinni sovituista säännöistä.

Lapsilla on kouluun mentäessä pöytätavoissaan hurjasti eroja, sillä osassa perheistä niihin ei ole kiinnitetty paljoa huomiota. Eron voi tehdä jo se, miten päiväkodissa on toimittu: onko lapsia kielletty koskemasta veitsiin ja käsketty olemaan hiljaa ruokaillessa vai onko harjoiteltu veitsen käyttöä ja rauhallista keskustelua.

Kaikissa perheissä pöytätapojen opettelu ei ole isossa roolissa. Jos vanhemmat eivät koe ruokapöytäkäyttäytymistä erityisen tärkeänä, näkyy se usein lapsien tavoissa.

Tavoista on kuitenkin hyötyä jokaiselle, sillä niitä toivotaan peruskoulussa ja niitä arvostetaan tulevaisuudessa sosiaalisissa tilanteissa – myös hygieenisistä syistä.

Lähteet: Mll.fi, Väestöliitto ja psykologian yo Ville Loukolan haastattelu.

Lue myös: Hyvät tavat: nämä 5 lapsen pitää oppia
Keskustele: Lapsi sikailee ruokapöydässä, neuvoja?

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X