Jatkuvaa riitelyä sisarusten välillä? Palkitse oikeasta toiminnasta + 3 muuta vinkkiä riitojen ratkaisuun
Jos sisarukset riitelevät paljon, vanhemmuus voi alkaa tuntua silkalta erotuomarina toimimiselta.
Sovinnollisen leikin äänet alkavat nopeasti kiihtyä, ja pian käynnissä on täysi sotatila. Kuulostaako tutulta? Luultavasti, sillä sisarusten riitely on hyvin yleistä – etenkin, jos lasten ikäero on pieni tai jos he ovat luonteiltaan helposti tulistuvia.
Vanhemmille sisarusten riitely voi olla hermoja raastavaa. On vaikea keskittyä arkiaskareisiin, jos joutuu jatkuvasti selvittelemään riitoja.
Moni saattaakin toivoa, että lapset oppisivat selvittämään ristiriitatilanteet itse. Todellisuudessa vanhempien tulisi varautua toimimaan erotuomarina pitkään.
Päiväkoti-ikäisten kyky ristiriitatilanteiden selvittämiseen on heikko.
– Tämän ikäisillä lapsilla ei vielä ole itseä säätelevää ajatuspuhetta, eivätkä he pysty kovin hyvin ohjaamaan itseään. Vain hyvin sopuisilla ja sopeutuvaisilla lapsilla voi olla niin hyvät sosiaaliset taidot, että riitoja ei juuri tule, sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lasten ja nuorten psykoterapeutti Riikka Riihonen.
Puutu riitoihin ripeästi
Lapsi tarvitsee aikuisen ohjaamaan toimintaansa. Jos siis sisarusten riitely alkaa kärjistyä, tilanteen selvittely ja rauhan palauttaminen on aikuisen vastuulla.
Alkaviin riitoihin kannattaa myös puuttua mahdollisimman nopeasti. Erityisesti sekunnissa nollasta sataan kiihtyvien lasten kanssa tilanne voi eskaloitua vauhdilla, jos siihen ei puutu heti.
– Aikuisen tulee seurata tilannetta ja puuttua asiaan ennen kuin esiintyy vaikka lyömistä. Se voi tapahtua nopeastikin, joten riitaan puuttumista ei kannata viivytellä. On hyvä muistaa, että siinä ei ole mitään pahaa, jos tarvitsee pienten lasten kohdalla puuttua vaikka jokaiseen tilanteeseen, Riihonen painottaa.
Sisarusten riitely: Kuuntele kaikkia osapuolia
Lohdullista on, että lapsen itsesäätelykyky kehittyy iän myötä, ja myös omatunto kehittyy.
Kouluiässä lapset pystyvät yleensä jo selvittelemään ristiriitatilanteita jossain määrin itsekin. On silti tavallista, että aikuisen ohjausta tarvitaan vielä alakouluiässä.
– Lapset tarvitsevat mallia esimerkiksi siitä, milloin on syytä pyytää anteeksi. Tunteita ei tarvitse pyytää anteeksi, mutta toisia loukkaavia tekoja kyllä. Tilanteet vaativat selkeää keskustelua, jossa molemmat osapuolet tulevat kuulluiksi. Riidoissa on aina jokin pointti molemmilla, muistuttaa Riihonen.
Jos yksi lapsi on temperamentiltaan muita haastavampi, on olemassa riski, että hän joutuu riitatilanteissa automaattisesti syntipukiksi. Vanhempien olisikin hyvä muistaa, että riidoissa on mukana myös muita, jotka provosoivat tilannetta.
Riikosen mukaan ensin pitää kuunnella kaikkien osapuolten näkemys ja muodostaa jonkinlainen kokonaiskäsitys tilanteesta.
– Sen jälkeen kaikki voisivat pyytää anteeksi omaa toista loukkaavaa toimintaansa. Keskustelua ei kuitenkaan kannata aloittaa ennen kuin kaikki osapuolet ovat rauhoittuneet. Ihmisen on vaikea toimia järkevästi, kun tunnetila on päällä.
Lapsille on hyvä näyttää mallia rakentavasta riitelystä.
Palkitse oikeasta toiminnasta
Ihmisyyteen kuuluu vahvasti tulkintojen tekeminen. Riihosen mukaan teemme tätä lapsesta asti.
Riidoissa tulkinnat ovat usein vahvassa roolissa: lapsi saattaa esimerkiksi tulkita sisaruksen halunneen hänelle pahaa, vaikka tosiasiassa tämä oli pahalla tuulella muusta syystä.
– Kannattaa jutella avoimesti ja selvittää, mitä tapahtui, ja miltä kenestäkin tuntui. Syyllistäminen ei ole kovin toimiva keino – sen sijaan asiaa voi lähestyä sen kautta, miltä lapsesta itsestä tuntuisi, jos hän tulisi kohdelluksi vastaavalla tavalla.
Toisaalta vaatii lapselta paljon, että hän osaa asettua toisen asemaan. Riihosen mukaan usein riitojen vähentämisessä pitääkin lähteä siitä, että lasta palkitaan oikeasta toiminnasta.
– Lapselle voi sanoa aika selkeästi, että odotan sinulta, että käyttäydyt näin, etkä esimerkiksi hauku toista. Sitten hänelle tulisi antaa myönteinen palaute aina, kun hän toimii oikein, Riihonen neuvoo.
Lasten kanssa voi myös sopia yhteisiä sääntöjä erityisesti tilanteisiin, joissa aikuinen ei ole läsnä.
– Jos ongelmana on kouluikäisten sisarusten riitely kotona koulun jälkeen, voidaan vaikka sopia, että tällöin lapset jättävät toisensa rauhaan ja puuhailevat omissa oloissaan.
Yhteinen touhu vahvistaa välejä ja sisarusten riitely voi vähentyä
Tärkeää on myös aikuisten näyttämä esimerkki konfliktien selvittelystä.
Kiistoja ei tarvitse pelätä, mutta lapsille on hyvä näyttää mallia rakentavasta riitelystä. Se pitää sisällään oman mielipiteen esittämisen ja toisen kuuntelemisen ilman jatkuvaa syyttelyä ja hyökkäämistä.
Jos aikuiset halventavat toisiaan, ei lapsilta voi odottaa parempaa.
– Tärkein oppi on se, että jokainen on vastuussa omasta toiminnastaan. Aikuisten on myös hyvä näyttää, että konfliktin jälkeen voi pyytää anteeksi ja voi puhua asian selväksi, Riihonen sanoo.
Sisarusten välejä voi pyrkiä vahvistamaan yhteisillä mukavilla asioilla, joista kaikki osapuolet nauttivat. Jos sisaruksilta löytyy yhteinen mielenkiinnon kohde, siihen liittyvää touhua on hyvä lisätä.
Yhdessäoloa ei kuitenkaan kannata suorittaa hampaat irvessä.
– Kannattaa miettiä, kuinka kauan lapsilla yleensä sujuu hyvin. Jos se on parikymmentä minuuttia, yhteistä tekemistä voi sopia vaikka vartiksi, Riihonen vinkkaa.
Kotiliesi.fi: Kateus voi tuhota ihmissuhteen – 2 syytä, miksi ikävä tunne piinaa erityisesti sisaruksia
Jaa oma kokemuksesi