Lapsuuden välttelevä kiintymyssuhde on yleinen syy ihmissuhdeongelmiimme – näin katkaiset traumatisoivan kierteen
Välttelevä kiintymyssuhde on suomalaisperheissä varsin yleinen, mutta sukupolvien ketjun voi opetella katkaisemaan.
Lapsuuden välttelevä kiintymyssuhde heijastuu monien suomalaisperheiden arkeen. Syyn voi jäljittää vuosikymmenten taakse, kun sodista ja sodanjälkeisistä ajoista selviytyminen pakotti lukuisat suomalaisperheet välttelemään vaikeita tunnekokemuksia.
Tunteista ei siis puhuttu eikä niitä näytetty. Tapa jäi elämään ja siirtyi sukupolvelta toiselle.
– Tunteiden vältteleminen on selviytymismekanismi, jonka avulla on selvitty vaikeista ajoista ja kokemuksista silloin, kun niistä ei ole ollut kykyä tai osaamista puhua, kertoo Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija, seksuaaliterapeutti Johanna Sassali.
Tunteiden välttelemisellä on kuitenkin varjopuolensa. Pahimmillaan se voi horjuttaa lapsen perusturvallisuuden tunnetta.
– Kun tunteita ei näytetä, niihin ei vastata eikä niistä puhuta, lapselle syntyy usein välttelevä kiintymyssuhde. Se voi vaikuttaa monella tavalla elämään vielä aikuisenakin, Sassali kertoo.
Miten välttelevä kiintymyssuhde muodostuu?
Käytännössä välttelevä kiintymyssuhde syntyy, jos lapsi yrittää hakea aikuisesta lohtua, hyväksyntää ja turvaa, mutta vanhempi pysyy etäisenä eikä hyväksy tunteiden näyttämistä.
– Tällöin lapselle syntyy kokemus, että omat tunteet täytyy nielaista ja niitä on parempi vältellä, Sassali kertoo.
Kun tunteita on oppinut välttelemään lapsesta asti, niiden näyttäminen on vaikeaa myös myöhemmissä ihmissuhteissa. Parisuhteessa tällainen toimintamalli voi aiheuttaa kitkaa ja monenlaisia pulmia. Jos lapsena on ollut välttelevä kiintymyssuhde, Sassalin mukaan aikuisena voi olla hankalaa päästää muita ihmisiä tunnetasolla lähelle torjunnan pelossa.
– Usein ihmiset voivat olla hyvinkin itsenäisiä, toisinaan jopa yksin pärjäämiseen sairastuneita. Taustalla voi olla kuitenkin monenlaisia pelkoja, Sassali sanoo.
Hän huomauttaa, että jos on koko ikänsä yrittänyt selvitä yksin pärjäämällä, tilanne voi kulminoitua.
– Stressaavassa tilanteessa vetäytyminen on yksi merkki tästä selviytymiskeinosta.
Välttelevä kiintymyssuhdemalli on vaikeaa korjata yksin
Lapsuuden välttelevä kiintymyssuhde ei väistämättä sanele koko tulevaisuutta, koska välttelevästä kiintymyssuhdemallista voi opetella kohti parempia toimintatapoja. Sassalin mukaan se vaatii pelon voittamista. Avuksi tarvitaan usein turvallinen ihmissuhde ja kosolti uskallusta.
– Välttelevää kiintymyssuhdemallia ei voi korjata yksin. Korjausliike lähtee siitä, että tiedostaa toimintatavan, joka ei palvele omaa hyvinvointia. Toisinaan haavoittuvuuksien ja tunteiden näyttämistä täytyy harjoitella tietoisesti. Jollekin jo se, että uskaltaa pyytää apua, on tosi iso juttu, Sassali sanoo.
Varsinainen korjaustyö tapahtuu kuitenkin turvallisissa ja hyväksyvissä ihmissuhteissa. Terapiasta tai psykologin käynneistä voi hakea tukea muutokseen ja psyykkiseen prosessiin.
Koska välttelevän kiintymyssuhdemallin juuret ovat usein monen sukupolven päässä, tilanteesta olisi helppo syyttää omia vanhempiaan. Sassali huomauttaa, ettei katkeroituminen silti kannata. Jokaisella on kuitenkin oikeus tuntea vihaa saamastaan huonosta kohtelusta, vaikka kyseessä olisivatkin omat vanhemmat.
– Omat vanhemmat ovat tiedostamatta siirtäneet tällaisia toimintamalleja eteenpäin. Harvalla meistä on siksi täysin turvallista kiintymyssuhdetta. Seuraavalla sukupolvella on kuitenkin aina mahdollisuus edistää asioita parempaan suuntaan, hän sanoo.
Tärkeintä on muistaa, että sukupolvien ketju on mahdollista katkaista. Oman lapsen kanssa voi opetella näyttämään ja sallimaan erilaisia tunteita.
– Muutos voi lähteä pienistä asioista, ja apua kannattaa pyytää matalalla kynnyksellä. Tärkeintä on, että pyrkii vastaamaan oman lapsensa viesteihin ja olemaan hänelle turvallinen aikuinen. Kun lapsi oppii, että erilaisia tunteita saa näyttää ja että hän on hyväksytty sekä rakastettu omana itsenään, turvallinen kiintymyssuhdemalli pääsee rakentumaan, Sassali sanoo.
Artikkelin otsikkoa ja ensimmäistä lausetta on päivitetty 25.4.2024. Samalla tekstiin on lisätty kaksi infolaatikkoa aiheeseen liittyvästä termistöstä ja siitä, miten lapsuuden välttelevä kiintymyssuhde voi näkyä.
Lue myös Annan juttu: Välttelevä kiintymyssuhde traumatisoi ja vaikuttaa meihin vielä aikuisenakin
Jaa oma kokemuksesi