Jari Sinkkonen: Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto

Turvallinen kiintymyssuhde vaikuttaa voimakkaasti vauvan kehitykseen ja koko loppuelämään. Kasvatusguru Jari Sinkkosen mukaan ei ole merkitystä, kehen hoivaajaan varhaislapsuuden ensimmäinen kiintymyssuhde muodostuu. Tärkeintä on, että aikuinen vastaa turvallisesti vauvan tarpeisiin. 

Teksti Saga Wiklund
Kuvat Colourbox
Jari Sinkkonen: Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto

Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkosen mukaan alussa yksi kiintymyssuhde on vauvalle ylitse muiden, ja sen toinen osapuoli on tavallisesti äiti. Sinkkonen ei näe kuitenkaan estettä sille, että toinen osapuoli voi olla myös isä, isoäiti tai adoptioäiti – olennaista on se, että aikuinen on läsnä ja vastaa turvallisesti vauvan tarpeisiin.

Jari Sinkkonen on huomannut, että varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvä kiintymyssuhde on terminä jollekin ihmisille kuin punainen vaate, koska sen epäillään edistävän epätasa-arvoa.

– He katsovat, että kyseessä on oppi, jolla pönkitetään ydinperhettä ja alistetaan naisia sitomalla heidät kotiin ja lapsiin, Sinkkonen kirjoittaa kirjassaan Pulassa lapsen kanssa.

Kiintymyssuhde muokkaa vauvan mieltä

– Vauvalle on hengenvaarallista jäädä pitkäksi aikaa yksin. Hänelle avainkysymys on, miten saada hoivaaja luokseen. Vuorovaikutuskokemukset alkavat vähitellen ohjata hänen toimintaansa ja reaktioitaan, Sinkkonen kuvaa.

Kiintymyssuhde siis muokkaa vauvan mieltä. Suunnilleen ensimmäisen ikävuotensa loppuun mennessä lapsi oppii myös suosimaan käytöstä, joka tuo hoivaajan hänen luokseen ja estämään käytöstä, joka vie hoivaajan pois hänen luotaan.

Lapsi voi huomata vaikkapa, että lähin aikuinen kestää huonosti kiukuttelua ja jättää vauvan ”rauhoittumaan” omiin oloihinsa. Toinen taas havaitsee, että äiti katoaa häneltä tuon tuostakin omiin maailmoihinsa, ja hänet saa sieltä ulos vain nostamalla hirmuisen metakan.

Vauva tarvitsee aikuista tyynnyttäjäksi ja lohduttajaksi. Jos hoivaaja auttaa lasta selviytymään tunnekuohusta, hän uskaltaa myöhemminkin tuoda tunteensa vuorovaikutukseen. Jos hoivaaja jättää lapsen selviytymään omin avuin stressistään, lapsi alkaa herkästi tukahduttamaan tunteitaan.

On rikkaus, jos lapsella on useampi kiintymyssuhde

Alussa yksi kiintymyssuhde on ylitse muiden, mutta rinnalle nousee vähitellen muita tärkeitä ihmisiä. Vauvalle on suuri rikkaus, jos hänellä on useita turvallisia kiintymyssuhteita. Ne tukevat lapsen tervettä kehitystä.

Varhaislapsuuden vuorovaikutus luo parhaimmillaan vauvalle maailmasta kuvan hyvänä ja turvallisena paikkana, jossa hänen tarpeisiinsa vastataan riittävästi ja hän saa osakseen hellyyttä ja rakkautta.

Vuorovaikutuksen ei tarvitse kuitenkaan olla täydellistä eikä se voikaan olla sellaista, sillä kukaan vanhempi ei ole täydellinen.

On myös mahdollista, että kiintymyssuhde muodostuu ristiriitaiseksi, jos hoivaaja on impulsiivinen tai epäjohdonmukainen. Vältteleväksi kiintymyssuhdemuotoutuu, jos lapsi jää tunteineen yksin ja hoivaaja on tunnekylmä.

Kiintymyssuhteen luonteella on paljon vaikutusta lapsen myöhempään elämään. Lapselle vahingollisin on tilanne, jossa kiintymyssuhdetta ei muodostu kehenkään lukuisten hylkäämiskokemusten vuoksi.

Ainoita oikeita vastauksia on vähän

Vauva tarvitsee aikuisia, jotka sietävät häneltä kielteisiäkin tunteita eivätkä rankaise niiden ilmaisemisesta.

Jotta lapsi kasvaa hyvin ja turvallisesti, hänellä tulee olla ennakoitava ympäristö ja vähintään yksi mutta mielellään useampi riittävän hyvä kiintymyssuhde.

Vanhemmat tuntevat itse lapsensa parhaiten, ja Sinkkonen kannustaakin heitä seuraamaan vauvansa reaktioita ja sydäntään miettiessään esimerkiksi sitä, kuinka pitkäksi aikaa hänet voi jättää hoitoon isovanhemmille.

Pulassa lapsen kanssa -kirja käsittelee käytännönläheisesti monia erilaisia lapsen kasvattamiseen liittyviä ongelmatilanteita syömis- ja uniongelmista lasten aggressioiden hoitoon.

– Moniin kysymyksiin ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia, koska lapset ovat erilaisia, Sinkkonen muistuttaa.

Lähteet: Pulassa lapsen kanssa. Jari Sinkkonen ja Laura Korhonen. Kustannusosakeyhtiö Kiintymyssuhdeteoria; tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin. Jari Sinkkonen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim.

Artikkeli päivitetty 16.12.2020. Lisätty tietoa siitä, kuinka turvallinen kiintymyssuhde muodostuu.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä