Vanhempi, uskalla tehdä tämä radikaali kasvatusteko ajoissa – pian on liian myöhäistä
Pelottaako, että lapsestasi kasvaa älypuhelinta tuijottava tylsämielinen zombie? Niin voi todellakin käydä. Onneksi voit itse estää uhkakuvan toteutumisen. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavana.
Ping, ping, ping…
Kello oli reippaasti yli puolenyön, mutta keittiöstämme kuului piippausta. Lapsen yösäilöön laitettuun puhelimeen olivat unohtuneet äänet päälle. Nousin ärtyneenä sängystä vaientamaan luurin ja vilkaisin samalla alakouluikäisen tyttäreni puhelinta.
Hän oli saanut lukuisia viestejä sekä Whatsappissa että Snapchatissa useammalta eri koulukaveriltaan. Keskellä kouluviikkoa. Kello 01.20.
Aamupalalla mainitsin asiasta. Tytär kohautti olkiaan. Hän oli tottunut siihen, että arkiaamuna häntä odottivat kavereiden aamuöiset viestit.
”Ne saa pitää puhelimia huoneissaan öisin. Ei niiden vanhemmat vahdi”, tyttö tokaisi.
Äänensävyssä oli sekä ripaus kateutta kavereiden vapaudesta mutta oman (ehkä toiveikkaan) tulkintani mukaan myös hivenen huolta ystävien yöunien puolesta.
Puhelin tekee lapsestani ärtyisän zombien
Tapahtuneesta on kulunut jo muutama vuosi ja tytär kavereineen on muuttunut teiniksi. Puhelimet ovat kasvaneet heidän käsiinsä kiinni entistä pahemmin. Yöviestien lähettäminen on vain lisääntynyt.
Meillä puhelin jätetään edelleen kello 21 yösäilöön, eikä sitä pidetä omassa huoneessa öisin. Siitä huolimatta olen jatkuvasti huolestunut siitä, miten alati paheneva puhelinaddiktio tuhoaa lapseni keskittymiskyvyn ja tekee hänestä ärtyisän ja tylsämielisen murahtelijan.
Merkkejä nimittäin on nähtävissä.
Lapset toivovat jo itsekin rajoja
En edes jaksa alkaa listata liiallisen puhelimen tuijottelun haittoja kasvavalle ihmiselle. Jos jollain on mennyt tämä informaatio ohi, hänen täytyy elää tynnyrissä (ilman älypuhelinta), sillä niin laajasti on viime vuosina tutkittu, uutisoitu ja keskusteltu älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoista liittyen erityisesti lapsiin.
Samaan aikaan lapset ja nuoret itsekin ovat alkaneet havahtua asiaan. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain Urjalan koulusta, jossa kouluun asetettu kännykkävapaus oli saanut ihmeitä aikaan. Lapset olivat alkaneet esimerkiksi puhua keskenään kouluretkillä luurin tuijottelun sijasta! Puhelinvapaus sai kiitosta nimenomaan oppilailta.
Lapset tarvitsevat aikuisia suojelemaan heitä itseltään ja heidän omilta, usein haitallisilta mielihaluiltaan. Me aikuisetkin tiedämme, miten koukuttavia somefeedit ovat. Lapsen kehittymättömillä aivoilla on vielä vaikeampaa repäistä itseään irti puhelimen taikapiiristä.
Mannerheimin lastensuojeluliiton teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli puolella nuorista ei ole sääntöjä kännykän käyttöön esimerkiksi nukkumaan mennessä tai öisin. Yli viidesosa kyselyyn vastanneista nuorista koki, ettei vanhempia edes kiinnosta heidän puhelimensa käyttö. Ja yli kolmasosa haluaisi vähentää netin käyttöä, mutta kokee, ettei pysty siihen yksin.
Tarjolla helppo käytännön vinkki
Älä sinä ole se vanhempi, jonka lapsi toivoo turhaan, että joku rajoittaisi hänen kännykkäaddiktiotaan. Jos lapsesi on jo yläasteikäinen ja viettää yötkin puhelin kourassaan, en tiedä, voinko enää auttaa sinua. Paras toivonne on ehkä muuttaa Urjalaan.
Lue myös: 5 varoitusmerkkiä, jotka kertovat, että olet kaverivanhempi kasvattajan sijaan
Mutta nuorempien lasten vanhemmille minulla on yksi helppo konkreettinen kikka.
Opeta lapsesi ajoissa siihen, että kännykkä menee iltaisin yösäilöön. Pidä säännöstä kiinni myös lapsen kasvaessa, äläkä koskaan jousta siitä, älä edes loma-aikoina.
16-vuotiaalta teiniltä, jolla hormonit hyrräävät ja mittaa voi olla 20 senttiä mamia tai papia enemmän, on turha mennä ottamaan puhelinta väkipakolla pois. Mutta ekaluokkalaisen kohdalla se vielä onnistuu.
Ja tätä nuorempien kohdalla toivon, ettei heillä vielä ole omia puhelimia.
Jaa oma kokemuksesi