Kasvatus 13.02.2022

Vasu eli varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan päivähoidossa – myös lapsen mielipiteet ja toiveet on huomioitava

Vasu eli varhaiskasvatussuunnitelma tulee tutuksi, kun lapsi aloittaa päivähoidossa.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Varhaiskasvatussuunnitelma, lyhyemmin vasu, laaditaan lapsen päivähoitopaikassa.

Vasua varten järjestetään keskustelutilaisuus, johon osallistuvat varhaiskasvatuksenopettaja, ainakin yksi huoltaja sekä mahdolliset muut lapsen kasvua tukevat asiantuntijat.

Jos lasta hoitaa esimerkiksi perhepäivähoidossa hoitaja, joka ei ole varhaiskasvatuksenopettaja, voi vasun laatimiseen pyytää ulkopuolista apua.

Suunnitelman teko pohjautuu varhaiskasvatuslakiin, jonka mukaan lapsella on oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vasun lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet.

Vasu-keskustelu pidetään päivähoidon alettua. Tämän jälkeen vasua tarkennetaan vähintään kerran vuodessa.

Esiopetuksessa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma voi olla osa esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.

Lue myös: Psykologi vietti kuukauden päiväkodissa varhaiskasvatusta tutkien: ”Mainettaan parempaa työtä”

Tavoitteet ylös pedagogiikkaa varten

Vasuun kirjattavat tavoitteet velvoittavat nimenomaan pedagogeja suuntaamaan varhaiskasvatuksen toimintaa suunnitelman mukaiseksi.

Lapsen vasua laativien onkin tärkeää tuntea lapsen vahvuudet, osaaminen, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Myös lapsen mielipiteet ja toiveet on huomioitava vasussa. Päivähoidon henkilöstön vastuulla on etsiä sopivia keinoja näiden selvittämiseksi.

Vasussa tulee huomioida myös lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta.

Jotta vasu kattaa mahdollisimman monia näkökulmia, varhaiskasvatuksen henkilöstö keskustelee omista havainnoistaan lapsesta, ennen kuin vasu laaditaan.

Myös huoltajien on hyvä saada valmistautua vasua varten.

Varhaiskasvatussuunnitelma, vasu, etenee seuraavasti:

  • Huomioidaan valmisteluvaiheessa henkilöstön havainnot sekä lapsen ja huoltajan näkökulmat. Sovitaan myös aikatauluista ja vastuista.
  • Laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma: Keskustelu huoltajan kanssa – arvioidaan myös lapsen aiemman vasun toteutumista ja suunnitellaan tulevaa. Monialaisen yhteistyön mahdollinen tarve huomioidaan. Kirjataan tavoitteet toiminnalle ja toimenpiteet sekä miten ne toteutetaan.
  • Varhaiskasvatuksen tiimi keskustelee, miten vasuun kirjatut tavoitteet huomioidaan ryhmän toiminnassa.
  • Tavoitteita arvioidaan ja voidaan tarkentaa matkan varrella.

Vasuun kirjataan myös, jos lapsi tarvitsee erityistä tukea ja moniammatillista osaamista.

Lapsen vasu on salassa pidettävää tietoa

Jos lapsen vasun tietoja on siirrettävä, pyydetään lapsen huoltajalta lupa. Tosin varhaiskasvatuslaki mahdollistaa varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirtämisen.

Välttämätön tieto voi liittyä esimerkiksi lapsen tukitoimiin tai turvallisen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Jos lapsi siirtyy toiseen tahon järjestämään varhaiskasvatukseen, järjestämisen kannalta välttämätön tieto voi liikkua vanhan ja uuden järjestäjän välillä.

Tiedonsiirron tavoitteena on turvata lapsen edun mukaisen varhaiskasvatuksen toteutuminen.

Lähteet: Opetushallitus: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ohjeistus 

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X