Kun väsymys ei lopu vauvavuoteen – asiantuntija kertoo, milloin on syytä huolestua ja hakea apua
”Kyllä väsymys sitten loppuu, kun vauva alkaa nukkua kokonaisia öitä.” Kommentti, jonka moni kuulee vauvavuoden aikana, ei useinkaan pidä paikkaansa.
Useat vanhemmat kärsivät väsymyksestä. Tämä ei ole vain tietyn ikäisten lasten vanhempien ongelma vaan koskettaa perheitä hyvin monenlaisista taustoista.
Asian on saanut työssään huomata Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelinten ja nettipalveluiden suunnittelija Anna Weckström. Hänen tiiminsä pitää yllä vanhempainpuhelinta ja ajanvarauschatia. Niissä vanhemmat voivat nimettömänä kertoa erilaisista vanhemmuuteen liittyvistä ongelmistaan ja huolistaan.
Väsymys vanhemmuudessa on edelleen tabu, johon ei uskalleta hakea apua
Usein juuri väsymys ja sen aiheuttama häpeä nousevat puheenaiheeksi. Weckströmin mukaan väsymykseen liittyy häpeä siitä, ettei pärjännytkään yksin, mikä on erityisesti meille suomalaisille tyypillistä.
– Monesti kuulee, että olemme ensimmäinen, jolle väsymyksestä uskalletaan puhua. Saatetaan myös pelätä leimaantumista tai sitä ettei apua hakiessa tulekaan kohdatuksi. Lisäksi osalla vanhemmista on pinttynyt harhaluulo, että lapsi viedään lastensuojelun toimesta pois, jos he kertovat väsymyksestään. Meidän palveluidemme kautta yritämme kertoa faktaa erilaisista lapsiperheiden palveluista, Weckström kertoo.
Väsyneenä tällaiset uhkakuvat saattavat saada omassa mielessä suhteettoman suuret mittakaavan, eikä asiaa siksi oteta puheeksi neuvolassa, jossa muuten jaetaan paljon esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä huolia ja ajatuksia.
Weckströmin mukaan syy on myös neuvoloiden resurssipulassa – mahdollisuutta paneutua henkiseen jaksamiseen ei ole niin paljon kuin vanhemmat toivoisivat.
Pidempään kestänyt väsymys voi johtaa uupumukseen, jolloin vanhemmuudesta katoaa kaikki ilo.
Syyt väsymykseen kirjavat
Vauvavuoden jälkeen vanhemmalle saattaa jäädä päälle tietynlainen hälytystila ja yöunet saattavat olla rikkonaisia, vaikka lapsi nukkuisikin hyvin.
Lapsi myös saattaa alkaa nukkua jälleen huonosti jossakin toisessa ikävaiheessa ja nähdä esimerkiksi painajaisia tai pelätä pimeää.
Lisäksi arjessa tapahtuvat muutokset, kuten esimerkiksi töiden ja päivähoidon alkaminen, pikkusisaruksen syntyminen, ero tai terveyshuolet aiheuttavat väistämättä muutoksia koko perheen uneen. Myös elämän hektisyys saattaa väsyttää.
– Taaperoikäisen lapsen vanhemman elämä on varsin intensiivistä, kun yrittää pysyä maailmaan tutustuvan taaperon perässä ja pitää hänet turvassa suuremmilta kolhuilta. Tällainen elämänvaihe varmasti väsyttää, samoin kuin lasten harrastuspaletin pyörittäminen oman työn ohella.
”Jokainen tarvitsee myös omaa aikaa.”
Hullunmyllyltä tuntuvan ruuhkavuosiarjen keskellä on hyvä kysyä itseltään, mitä tarvitsisi, että jaksaisi paremmin.
Jos jaksamista tukeva asia on esimerkiksi kävelylenkki ystävän kanssa kerran viikossa, kannattaa siihen pyrkiä pienin askelin kumoamalla omia henkisiä esteitä.
– Välillä vanhempi saattaa tuntea syyllisyyttä oman tilan tarpeesta. Tästä ajatuksesta olisi todella tärkeä pyrkiä eroon ja ymmärtää, että jokainen tarvitsee myös omaa aikaa.
Weckströmin mukaan armollisuutta itseään kohtaan on hyvä opetella. Vanhemmuutta ei kannata suorittaa.
– Arvostelu voi tulla sisältäpäin eli vanhempi itse arvostelee sitä, onko nyt hyvä vai huono vanhempi, mutta se voi tulla myös ulkoa esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Kun näemme täydellistä hattaraa – täydellisen siistin kodin ja täydellisen perhe-elämän, alamme vertailla omaa elämäämme siihen. Todellisuus on kuitenkin se, että harvan lapsiperheen elämä on sellaista kuin Instagram näyttää, Weckström painottaa.
Uupumus on pitkäaikaista väsymystä
Jos omia voimavarojaan ei tarkastele ja toimi niiden mukaan, saattaa pitkäaikainen väsymys johtaa jopa uupumukseen. Silloin vanhemmuudesta katoaa kaikki ilo.
”On rohkeaa ja hyvää vanhemmuutta hakea apua.”
– Uupumuksesta puhutaan, kun väsymys on niin voimakasta, etteivät levollisetkaan yöunet virkistä. Uupuneena voidaan myös kokea, että on tympääntynyt vanhemmuuden rooliin ja etääntyy emotionaalisesti lapsista, eli huolehtii vain heidän perustarpeistaan.
Jos uupumuksen piirteitä alkaa huomata itsessään tai kumppanissaan, on rohkeaa ja hyvää vanhemmuutta hakea apua.
– Neuvola on hyvä paikka keskustella uupumuksesta, sillä he tietävät millaisia lapsiperheiden palveluita omassa kunnassa on tarjolla. Lisäksi voi hakeutua perheneuvolaan tai neuvolapsykologin juttusille. Myös meidän MLL:n vanhempainpalvelut ovat hyviä matalan kynnyksen palveluita, Weckström neuvoo.
Lue myös: Vanhemmuuden burnout iskee perfektionistiin – tunnista 4 varoitusmerkkiä
Jaa oma kokemuksesi