Veerasta tuli isoäiti 33-vuotiaana: ”Mummous on tässä iässä ihan parasta”
Entisenä teiniäitinä Veera tiesi täsmälleen, miten toimia, kun hänen alaikäinen tyttärensä kertoi olevansa raskaana. Nyt Veera on 39-vuotias mummo, joka nauttii täysillä isovanhemmuudesta.
Veera Tiihonen on sopinut viiden lapsensa kanssa, että vaikeista asioista täytyy puhua. Sääntö kuuluu, että jos jotain ei uskalla kertoa äidille, pitää asiasta sanoa edes Laura-tädille.
Eräänä päivänä Veera oli matkalla töistä kotiin, kun Laura soitti. Sisko kertoi, että Veeran 17-vuotias esikoistytär Satu oli raskaana. Voi hevosen vittu, Veera kivahti puhelimeen.
– Helkkari, kun minua otti päähän! Satu oli opiskelemassa Pieksämäellä enkä olisi todellakaan halunnut, että hän ryhtyisi liian nuorena äidiksi.
Veera itse oli ollut 15-vuotias, kun hän alkoi odottaa Satua. Lapsen syntyessä hän oli 16.
Kokemuksesta Veera tiesi, mitä Satu kävi parhaillaan läpi. Siksi Veeralle oli lennokkaasta ensireaktiosta huolimatta selvää, että hän tukisi tytärtään.
Veera purki tuntojaan pari tuntia, itki silloisen miesystävänsä olkaa vasten ja vasta rauhoituttuaan laittoi Sadulle WhatsApp-viestin: Älä pelkää, en mä aja sun päälle autolla.
– Meillä on vähän kummallinen huumorintaju, Veera naurahtaa.
Viestistä Satu ymmärsi, että Veera olisi hänen tukenaan. Keskusteluyhteys äidin ja tyttären välillä oli jälleen auki. Ennen kaikkea Veera oli ylpeä siitä, että uskoutuessaan tädilleen Satu oli toiminut juuri niin kuin oli sovittu.
Kertomisen vaikeus
Aikanaan Veera itse oli arkaillut raskautensa paljastamista niin, että päätti hetkellisesti pimittää tiedon omalta äidiltään. 15-vuotias Veera nimittäin pelkäsi, että jos äiti tietäisi raskaudesta, tämä ei päästäisi häntä luokkaretkelle Tanskaan.
Veeran suunnitelmissa oli tunnustaa asia ulkomailta palaamisen jälkeen, mutta veli ehti ensin. Veera oli yhä Tanskassa, kun hänen äitinsä sai tietää raskaudesta. Äiti suuttui, ehkä osittain siksi, että luuli Veeran aikoneen pysyä vaiti. Veera koki jääneensä ilman tukea, jota olisi kaivannut.
– Saman läpi käyneenä tiesin, että tärkein tehtäväni on nyt tukea Satua sen sijaan, että karkottaisin hänet kauemmaksi. En missään nimessä halunnut, että hän kokisi saman kuin minä.
Sittemmin Veera on sopinut riitansa oman äitinsä kanssa. Syvällisten keskustelujen jälkeen hän on ymmärtänyt, että perheen silloinen elämäntilanne oli vaikea. Äiti oli lopulta teini-Veeran tukena, jahka selvisi shokistaan.
Aivan kuten Veeralle aikanaan, myös Sadulle oli alusta asti selvää, että hän pitäisi lapsen. Muita vaihtoehtoja ei edes harkittu. Oli siis aika ryhtyä käytännön järjestelyihin.
Veeran ehdotuksesta Satu ja lapsen isä muuttivat lähelle mummolaa, jotta Veera voisi tarvittaessa auttaa nuorta perhettä.
Kolme isoäitiä vastassa
Veeran ensimmäinen lapsenlapsi Sasu syntyi maaliskuussa 2018. Veera pääsi tapaamaan vastasyntyneen jo tämän syntymäpäivän iltana.
– Itkeä vollotin, tietenkin. On vaikeaa kuvailla, miltä tuntuu pitää sylissä lapsenlastaan. Silloin kokee vauvaan välitöntä yhteenkuuluvuutta, vaikkei lapsi olekaan oma.
Sasun syntymästä riemuitsivat myös Veeran äiti ja äidinäiti, jotka saivat titteleikseen suurmummo ja jättimummo.
Veeran apu tuli vauva-arjessa sikäli tarpeeseen, että Satu kärsi alussa toistuvista rintatulehduksista. Kun Satu oli kipeä, Veera pystyi auttamaan vauvanhoidossa. Muuten nuoret pärjäsivät hyvin itsekseen. Myöhemmin Satu erosi lapsensa isästä.
– En ole ollut missään vaiheessa huolissani Sadusta. Hän on vahvatahtoinen tyttö ja tiesin heti, että hän pärjää. Me olemme vahvojen naisten kasvattamia kakaroita, Veera luonnehtii.
Veeran isä ei ollut hänen omassa lapsuudessaan läsnä. Hänet ja hänen neljä sisarustaan kasvatti pääasiassa äiti.
Sen sijaan Sadun lapsuudessa isä oli mukana: myöhemmin Veera sai saman miehen kanssa neljä lasta lisää ja meni tämän kanssa naimisiin. Liitto päättyi eroon kolmea vuotta ennen lapsenlapsi Sasun syntymää. Nykyisin Veera on uusissa naimisissa.
Veera ei miellä, että teiniäitiys olisi varsinaisesti kulkenut suvussa. Hänen oma äitinsä oli 20-vuotias saadessaan esikoisensa, mutta 1970-luvun loppupuoliskolla se ei ollut aivan niin harvinaista kuin nykyään. Veeran äidinäiti oli puolestaan 26-vuotias, kun sai ensimmäisen lapsensa 1950-luvulla.
Vertailun vuoksi: ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on ollut tähänastisen 2020-luvun aikana 29,9 vuotta, kun taas 1970-luvulla se oli 24,4.
”Mummous ei ole ikä, vaan mielentila”
Kun Veera aikanaan sai esikoisensa, tuttavat naljailivat, että sinusta tulee sitten kolmekymppisenä mummo. Ei varmasti, Veera tuhahteli.
Nyt kun ennuste on käynyt toteen, Veera on yksinomaan tyytyväinen. Hän painottaa, ettei suosittele teinivanhemmuutta kenellekään, mutta Veeran mukaan nuorena isovanhemmaksi tulemisessa on vain hyviä puolia.
– Lastenlasten kanssa jaksaa touhuta paremmin, kun on itsekin hyvässä kunnossa. Mummous on tässä iässä ihan parasta, kun tulee mukava jatkumo omien lasten hoitamisesta lapsenlapsesta huolehtimiseen.
Tätä nykyä Veera on 39-vuotias, Satu 24 ja Sasu kuusi. Kaikki kolme asuvat samalla paikkakunnalla. Viestejä vaihdetaan joka päivä, vähintään kerran viikossa tavataan. Satu opiskelee parhaillaan autoasentajaksi äitinsä jalanjäljissä, joskin Veera on myöhemmin vaihtanut alaa lentokoneasennukseen.
Kun Veera ja Sasu kulkevat kaksin julkisilla paikoilla, Veeraa luullaan Sasun äidiksi. Siitä ei ole kauaa, kun Sasu kutsui Veeraa mummoksi ruokakaupan kassalla ja kaupan työntekijä ihmetteli ääneen, ettei ole ikinä nähnyt noin nuorta isoäitiä.
Aluksi Veerakin ajatteli olevansa liian nuori siihen, että voisi kantaa mummon titteliä. Lopulta hän pyörsi päätöksensä.
– Mummous ei ole ikä, vaan mielentila. Kun lapsenlapsen saa syliinsä, ei ajattele enää ollenkaan, että olenko minä nyt vanha. Silloin näkee vain alun kaikelle.
Ikäkriisiä poteville isovanhemmille Veera haluaisi sanoa, että on upeaa nähdä seuraavan sukupolven kasvavan. Se on etuoikeus, jota kaikki eivät ehdi kokemaan.
Kommentit (1)
Mä oon haastateltavan kanssa samoilla aalloilla. Ite olin 40 tullessani mummiksi nyt mulla on tällähetkellä kaksi lapsenlasra 8v ja 1v. Esikoiseni sain juuri täytettyäni 18 vuotta. Täytin marraskuussa 18v kun Tyttö syntyi helmikuussa. 20 vuotiaana sain seuraavan lapsen. Päätin, että lapset on tehty kun olen itse kolmekymppinen. Sitä ennen syntyi vielä kaksi lasta. Kolmas kun olin 26 v ja neljäs, kun olin 29v. Olen paljon lapsieni ja lastenlapsien arjessa mukana. Vanhin lapsenlapseni asuu luonani. Tämä tuskin onnistuisi, jos en olisi vielä suht nuori.