Vanhemmuus 01.07.2022 Päivitetty 12.09.2022

Suomalainen Annabella teki huippu-uraa ja eli amerikkalaista unelmaa kunnes uupui – kolmas lapsi sai syntyä, kun burn out oli selätetty

Yhdysvalloissa asuva Annabella teki öisinkin töitä vauvan synnyttyä, sillä äitiyslomalle jääminen ei ollut mahdollista. Tilanne johti lopulta burn outiin. Oli muutettava käsitys siitä, mitä menestys on.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
Marika Valdez sekä Ryan Scherb
2 kommenttia

Siro, ruskeahiuksinen nuori nainen seisoo auringonpaisteessa väljässä mustassa mekossa Manhattanin keskikaupungilla. Hymy on leveä ja valkoinen, silmät tuikkivat. Hän on synnyttänyt esikoisensa viisi päivää sitten.

Tuosta valokuvan hetkestä on aikaa 8 vuotta.

Lue myös: Kahden lapsen äiti Hanna Angelvuo, 31, pelkäsi olla yksin – anoppi vietti kuukauden perheen luona ja kuunteli Hannan huoliajatuksia

Suomesta Yhdysvaltoihin parikymppisenä opiskelemaan muuttanut Annabella oli urallaan päätynyt tekemään töitä useissa tunnetuissa media-alan yrityksissä kirjoittaen kuin myös tv-tuotannon puolella.

Annabellan tekemiä artikkeleita saattoi löytää muun muassa naistenlehti Marie Clairesta ja juontamia sekä tuottamia videoita muun muassa miehille suunnatusta Esquire-mediasta. Annabella työskenteli myös Voguen sekä Teen Voguen parissa.

Hän oli tottunut tekemään töitä 10–12 tuntia vuorokaudessa.

Brooklynissa asuessaan Annabella pani merkille naapuriasunnon miehen, joka sai sydämen läpättämään. Pian he eivät tarvinneet enää toista rappukäytävän asunnoista.

Annabella eli täyttä amerikkalaista unelmaa. Mikä vain oli mahdollista.

Amerikkalaisesta unelmasta amerikkalaiseksi painajaiseksi

Kun esikoinen, Lucas, ilmoitti vuonna 2013 tulostaan. Pian esikoisen syntymän jälkeen Annabella aloitti työskentelyn perustamassaan kauneusteknologiafirmassa.

Yhdysvalloissa riippuu täysin yrityksestä, saako vauvaa kotona hoitava vanhempi rahallista tukea tai ylipäätään jäädä kotiin.

Yrittäjänäkään Annabellan ei sopinut jäädä pitämään vanhempainvapaata. Kilpailu on kova, ja sijoittajat eivät hyväksy hiljaisia aikoja bisneksessä.

Samaan aikaan mies oli työmatkoilla useita viikkoja kuukaudessa.

Yrittäjänä toimiminen mahdollisti Annabellalle kuitenkin hieman lyhyemmät ja joustavammat työpäivät.

– Muuten olisin nähnyt vauvaa oikeastaan vain viikonloppuisin.

Annabella etsi toimiston parin korttelin päästä. Hän juoksi useita kertoja päivässä imettämään kotiin vauvaa, joka oli hoitajan huomassa.

Iltapäivät Annabella oli kotona. Yöllä työt jatkuivat.

– Oli enemmän aikaa vauvan kanssa päivisin, mutta öisin en ehtinyt itse nukkumaan.

Annabella oli kuitenkin edelleen vakuuttunut, että tehokkaana pariskuntana he voisivat saada kaiken toimimaan. Hän kahmi tietoa yrittäjä-äideistä, jotka vahvistivat Annabellan käsitystä siitä, että omista unista oli suotavaa nipistää.

Haave perheenlisäyksestä oli olemassa kiireisestä elämänrytmistä huolimatta. Puolitoista vuotta esikoisen jälkeen syntyi Miles.

Milesia odottaessa Annabella etsi yritykselleen kuumeisesti rahoitusta. Väljillä vaatteilla hän piilotti bisnestapaamisissa vatsansa, jotta sijoittajat eivät äkkäisi hänen olevan raskaana – muuten rahoitusta ei varmasti olisi myönnetty.

Vaikka uuden tulokkaan saapuminen oli ennen kaikkea iloinen asia, Annabella alkoi olla hyvin väsynyt. Kierrokset kävivät liian kovina.

Lisäksi Miles heräili paljon öisin.

Väsymys alkoi olla jo vaarallista. Olo oli pökkeröinen, kuin humalassa olisi ollut.

Kului kaksi vuotta, mutta Annabella piti asian omana tietonaan. Niin kauan, että Annabella ei tuntenut enää mitään. Sisältä olo oli tyhjä, vaikka hänellä oli kaksi ihanaa poikaa ja unelmien työtehtäviä.

– Olin niin loppu, että ajattelin kuolevani väsymykseen.

Lopulta Annabella soitti mielenterveyspalveluita tarjoavalle järjestölle.

– Olen niin loputtoman väsynyt, että minun on jätettävä perheeni.

Linjan toisessa päässä kysyttiin, onko Annabella itsetuhoinen. Hän kielsi olevansa, joten hänet siirrettiin jonotuslistalle.

Lue myös: Johanna synnytti, väsyi ja alkoi puhua outoja – välikohtaus kaupassa oli lapsivuodepsykoosin ensimmäinen selvä merkki

Unelma tasapainoisesta elämästä

– Suomessa neuvolassa kysytään myös äidin vointia. Täällä lastenlääkäri ei sellaista tiedustele.

Vanhempien mielenterveyspalveluiden tilanne oli karmivalla tolalla. Annabella päätti viimeisillä voimillaan, että apua on jotenkin saatava.

Annabella ja hänen miehensä palkkasivat lisää kotiapua. Sellaista Yhdysvalloissa ostavat Annabellan mukaan lähes kaikki perheet, joilla on varaa. Aiemmin se, että heillä ei ollut heti vauvan syntymästä asti öisiin heräilyihin apua, oli herättänyt ihmetystä.

Toisaalta suomalaisten suusta Annabella kuuli hämmästelyä, että miksi hankkia lapsia, jos niitä ei itse hoida.

Annabella tajusi, että hänen on löydettävä oma tapansa elää perhe-elämää kaikkien olettamusten ristiaallokossa.

Kun pahin väsymys alkoi helpottaa, Annabella tutki erilaisia elämäntaitoviisauksia. Hän inspiroitui ajatuksesta, että 20 prosenttia siitä, mitä ihminen tekee, on oikeasti merkityksellistä. Loput 80 prosenttia on vain sivujuonne.

Niinpä Annabella alkoi hahmotella sitä, mitkä osa-alueet hänen elämässään ovat mukana. Kussakin osa-alueessa vain 20 prosenttia on ratkaisevaa.

Jonas (vas.), Miles ja Lucas sekä aviomies ovat Annabellalle kaikki kaikessa. Omasta hyvinvoinnista on suurperheenkin äidin pidettävä kiinni. Kuva: Marika Valdez

Ykkösenä on oma hyvinvointi – sen Annabella sai oppia kantapään kautta. Toisena tulevat lapset. Kolmantena toimeentulo, jotta lapsista voi pitää huolta. Neljäntenä parisuhde ja viidentenä tulee oma intohimo – oli se sitten työ tai jokin muu.

Jos kaikki osa-alueet hahmottelee ympyrän sektoreiksi, täytyy niiden olla suurin piirtein tasapainossa, jotta ympyrä voi pyöriä.

Lisäksi viisaus siitä, että kaiken voi saada, mutta ei samaan aikaan, on auttanut Annabellaa suuntamaan energiansa ratkaiseviin asioihin.

Esimerkiksi poikien hiusten ei tarvitse ennen koulua olla täydellisesti selvitetty ja kammattu. Mieluummin hän käyttää siitä liienneen 15 minuuttia siihen, että ehtii halaamaan ja toivottamaan heille rauhassa mukavaa päivää ennen kuin on aika lähteä.

Perheen uskallettiin antaa kasvaa

Nukkumisesta Annabella ei enää tingi. Nyt 44-vuotiaana suurperheen äitinä hän menee lähes samaan aikaan nukkumaan kuin lapsensa, sillä he myös heräävät aikaisin, viimeistään kuudelta aamulla.

Nykyään perhe asuu kaupungin keskustan ulkopuolella. Kun lasten koulunkäyntimaksut ja hoitajien palkkiot eivät ole yhtä suuri menoerä, on perheellä varaa palkata enemmän apua. House keeper käy perheen luona useamman kerran viikossa.

Usean huoneen omakotitalossa asuu myös au pair, joka auttaa erityisesti lasten hoidossa. Etenkin aamuisin, sillä nykyiset aamurutiinit auttavat Annabellaa jaksamaan: terveellinen smoothie, vartin meditaatiohetki ja puolen tunnin tai tunnin jumppa.

Haastattelun aikana au pair tuo Annabellalle kupin teetä.

– Kun nämä jäävät välistä, huomaan, että olen ihan erilainen. Hermostun lapsilleni herkemmin kuin, jos olen saanut aloittaa päivän omasta hyvinvoinnista huolehtien. Lasten tunnetilat eivät tartu yhtä herkästi.

Kaksi kertaa kuussa Annabella tapaa life coachin. Hänen tukensa auttaa Annabellaa pysymään valitsemallaan tiellä. Yksin se on todella vaikeaa, hän tuumaa.

– Määrittelen itse sen, mikä on minulle menestynyttä ja samalla tasapainoista elämää. Se ei välttämättä näytä toisille juuri siltä.

Annabella ja hänen miehensä uskalsivat yrittää toivomaansa kolmatta lasta, kun Annabellan kunto koheni. Nyt perheessä on kolme poikaa: kuopus Jonas on 20 kuukautta eli vajaa kaksi vuotias.

Jonaksen kohdalla yöllisissä heräilyissä auttoi baby nurse, kun Jonas oli 6–9-kuukauden ikäinen. Annabella koki, että omat hormonit eivät enää riittäneet auttamaan yöheräilyissä.

Jonas-vauva äidin sylissä. Kuva: Ryan Scherb

Vauvavuodesta Annabella kertoi nauttivansa täysin eri tavalla kuin aiemmista.

Silloinkin vauhti alkoi kuitenkin hetkeksi kiihtyä. Annabella havahtui väsymykseensä, kun hän peruutti Jonas kyydissään autotallin ovesta läpi.

Oli taas pysähdyttävä ja löydettävä askeleet kohti tasapainoisempaa arkea.

Lue myös: Elina synnytti Yhdysvalloissa – sairaalalasku viisinumeroinen, äitiysloma haave vain: ”Ikävöin hieman suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”

Loppuunpalamisesta syntyi idea

Annabella keksi, että voisi auttaa muita äitejä omien kokemusten avulla. Hän perusti Daily Jungle -yrityksen, joka tavoitteena on kehittää ja myydä muun muassa erilaisia hygieniatuotteita avuksi lapsiperheille.

Annabella näyttää voidetuubia, jonka päässä on suti. Annabellan pojat inhoavat kasvojen pesua, vaikka kasvot likaantuvatkin helposti ulkona touhutessa.

Sutivoiteella ”Rush Brushilla” lapset voivat kuvitella maalaavansa kasvojaan samalla kun levittävät pesuvoidetta kasvoille. Voidetta ei tarvitse pestä pois – riittää, että se pyyhitään kasvoilta. Samaa ainetta voi käyttää lasten kosteusvoiteena.

Pienyrittäjänä toimiminen antaa Annabellalle mahdollisuuden yhdistää työ ja perhe. Moni muukin Annabellan äitiystävistä on ryhtynyt yrittäjäksi samasta syystä.

– Me äidit rakastamme valittamista. Olisi tärkeää puhua yhdessä myös siitä, miten voimme yrittää ratkaista ongelmiamme.

Kommentit (2)

Jakomäkeläinen yksinhuoltaja on varmasti voimaantunut Annabellan ajatuksista. Lapsia tosiaan pitää olla kolme (eli suurperhe) ja tämän porukan hengissäpitämiseen tarvitaan house keeper, au pair, life coach ja univalmentaja. Kiire on äärimmäinen, mutta aikaa löytyy 15 minuutin halailuun ja tunnin päivittäisiin jumppasessioihin. Aikaisemmin ylisuorittavana yrittäjänä sijoittajia kalasteltiin vallankumoukselliseen kauneusalan aplikaatioon. Ripeällä googlailulla selviää että Facebookissa kyseisellä yrityksellä (Map my Beauty) on 175 seuraajaa ja viimeisin päivitys marraskuulta 2016. Ottaen huomioon että kyseessä on verkkopohjainen palvelu, voidaan tästä päätellä että yritys ei ollut menestys ja jos siihen joku rahaa sijoitti, ne myös todennäköisesti myös hävisi, mutta ilmeisesti tämä on osa mainittua amerikkalaista unelmaa. Nyt panokset ovat hygieniatuotteissa eli voidetuubeissa, jonka hinta verkkosivujen mukaan on 24,99 USDia. Äkkiseltään kuulostaa melko hinnakkaalta tuotteelta annettavaksi lasten käsiin, mutta ehkä aika näyttää miten tämä menestyy. Väittäisin että media-alan assarihommilla ja kahdella, ei niin toimivalla liikeidealla, ei ole rahoitettu ”usean huoneen omakotitaloa”. Työ/yrittäjyys on jotain josta kertyy tuloja, ja jos näin ei ole, on kyseessä ainoastaan harrastus ja tällöin on pelkkää itsekkyyttä harrastaa itsensä burnouttiin. Maailmassa on oikeita yrittäjänaisia jotka ovat kulkeneet vaikean polun elättääkseen itsensä ja perheensä. Lehtien otsikoihin pyrkivät nämä selfhelp-lifecoach-annabellat jotka ovat ensin ylisuorittaneet tehdessään ei-mitään ja sen jälkeen löytäneet sisäisen rauhan palkintovaimoille tyypillisenä harrastajayrittäjyytenä. Tämä on luonnollisesti hyvin kaukana todellisuudesta, ja asioiden ihmettely tai kyseenalaistaminen voidaan tuomita negatiivisuutena jota nämä ihmiset eivät elämäänsä kaipaa. Asian kääntöpuolena on valitettavasti se, että joku saattaa näiden harhakuvien myötä luopua realistisista tavoitteistaan ja alkaa tavoittelemaan kyseistä unelmaa, jonka lähtökohtana ja mahdollistajana on rikas aviomies.

Niin naulan kantaan tuo kirjoituksesi!
En olisi paremmin saanut itse sanottua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X