Naisen sterilisaatiolle on tarkat kriteerit – puolison lupa ei ole yksi niistä, vaikka niin yhä luullaan
Jos sterilisaatio myöhemmin kaduttaa, lapsen voi saada keinohedelmöityksellä.
Naisen sterilisaatio on tehokas ehkäisymenetelmä silloin, kun perheen lapsiluku on täysi. Se voidaan suorittaa munatorvet eli munanjohtimet poistamalla, sitomalla, katkaisemalla, polttamalla tai sulkemalla ns. Filhien klipseillä. Tarkoitus on estää munasolun kulkeutuminen munasarjasta munanjohtimen kautta kohtuun.
Toimenpide tehdään yleensä tähystyksessä, nukutuksessa.
Naisen sterilisaatio voidaan tehdä synnytyssairaalassa: suunnitellun keisarileikkauksen yhteydessä avoleikkauksena tai alatiesynnytyksen jälkeen tähystyksessä. Synnytyksen yhteydessä sterilointeja tehdään kuitenkin harkiten.
– Ajatus lapsiluvusta voi vielä muuttua, esimerkiksi jos syntynyt lapsi onkin sairas, naistentautien ja synnytysopin dosentti, urogynekologi Kaisa Raatikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo.
THL:n tilastojen mukaan vuonna 2018 steriloitujen naisten keski-ikä oli 36,5 vuotta. Kaikista steriloinneista 36,8 prosenttia tehtiin naisille ja loput miehille. Vuoteen 2015 saakka naisten sterilisaatiot olivat Suomessa yleisempiä kuin miesten, mutta tämän jälkeen miehiä on steriloitu enemmän kuin naisia.
– Muutama vuosi sitten naisten sterilisaatio tehtiin poliklinikkakäynnillä hereillä Essure-menetelmällä eli implantit munanjohtimiin asentamalla, Raatikainen kertoo.
Sterilisaatiokeinoon liittyi kiistanalaisuuksia. Myynnin lopettaneen implanttivalmistajan mukaan huono julkisuus oli vähentänyt kysyntää.
– Tämä menetelmä poistui sitten markkinoilta. Nykyinen naisen sterilisaatio on siis paljon vaikeampi ja vaarallisempi operaatio kuin miehen sterilisaatio.
Miehen sterilisaatiota eli vasektomiaa tehdään paikallispuudutuksessa, eikä toimenpiteeseen mene kuin parikymmentä minuuttia.
Sterilisaatioon voi päästä, jos ikää on yli 30 vuotta tai lapsia kolme
Steriloitavaksi ei pääse kuka tahansa, vaan sille on tietyt kriteerit. Sterilointeja säätelee Suomessa laki.
Naisen on mahdollista saada sterilisaatio, jos hän on
- synnyttänyt kolme lasta tai hänellä on yksin tai aviopuolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta
- hän on täyttänyt 30 vuotta
- raskaus vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä
- hänen mahdollisuutensa ehkäistä raskaus muulla tavoin ovat epätavallisen huonot
- on syytä otaksua, että hänen jälkeläisillään olisi tai heille kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika
- hänen sairautensa tai muu siihen verrattava syy vakavasti rajoittaa hänen kykyään hoitaa lapsia.
Kaksi ensimmäistä syytä ovat tavallisimmat. Niihin riittää yhden lääkärin lupa. Kohdat 3 ja 4 edellyttävät kahden lääkärin päätöstä, ja kohdissa 5 ja 6 tarvitaan lupa Valviralta.
Lähetteen sterilisaatioon voi saada terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä. Vaikka kriteerit täyttyisivät, sterilisaatiota ei kuitenkaan voida välttämättä tehdä.
– Naisen sterilisaatio on keskisuuri leikkaus, jonka turvallisuus pitää arvioida potilaskohtaisesti. Esimerkiksi kovin lihavalle potilaalle sitä ei tehdä, eikä sellaisissa tapauksissa, joissa potilasta ei voi turvallisesti nukuttaa, Raatikainen sanoo.
Yhä on liikkeellä virheellistä tietoa siitä, että sterilisaatioon tarvittaisiin puolison lupa.
– Näin ei toki ole.
Laissa on kuitenkin kirjaus, jonka mukaan avioliitossa olevalle hakijalle tulee tarvittaessa järjestää puolison kanssa yhteinen neuvontatilaisuus sterilointiin liittyen. (Avio)puolison osallistuminen neuvontatilaisuuteen ei silti ole edellytys steriloimisluvan myöntämiselle, eikä esimerkiksi puolison kielteinen mielipide estä hakijan steriloimista.
Naisen sterilisaatio – entä jos myöhemmin kaduttaa?
Naisen sterilisaatio on 100-prosenttisen varma ehkäisykeino, jos se suoritetaan munatorvet poistamalla. Jos munanjohtimet suljetaan klipsein, ehkäisyn pettämisen riski on 2–3 tuhatta naista kohti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Sterilisaation jälkeen tapahtuneista raskauksista merkittävä osa on kohdunulkoisia raskauksia.
Jos sterilisaatio myöhemmin kaduttaa, sen purkaminen voi olla mahdotonta tai vähintään hankalaa.
– Munatorvien poistoa ei voi purkaa. Munatorvien klipsauksen voi teknisesti purkaa, mutta se ei aina auta eikä sitä tehdä julkisessa terveydenhuollossa, Kaisa Raatikainen kertoo.
Jos sterilisaation jälkeen haluaa vielä saada lapsen, vaihtoehtona on keinohedelmöitys.
Sterilisaatioon pääsyä voi joutua odottamaan pitkään
Koska sterilisaatio ei ole sairaudenhoitoa eikä hoitotakuun piirissä, siihen pääsemistä voi joutua odottamaan kauan. Jonot ovat noin 1–2 vuotta.
Sterilisaatio maksaa vajaat 200 euroa. Sitä edeltäviin lääkärikäynteihin eli lähetteeseen ja poliklinikkamaksuun kuluu noin 40 euroa, ja varsinaiseen toimenpiteeseen päiväkirurgiamaksuna vajaat 140 euroa.
Naisen sterilisaatio munatorvet poistamalla pienentää munatorvi- ja munasarjasyövän riskiä. Sterilisaation riskejä puolestaan ovat leikkauskomplikaatiot.
Kommentit (5)
Ei ole 100% varmuus. Minä ja tuttuni tultiin molemmat raskaaksi sterilisaation jälkeen
16v sitten piti olla aviomieheltä lupalappu sterilisaatioon :D, joko lappu tai miehen olisi pitänyt tulla mukaan keskustelemaan.
Ensin piti käydä e-neuvolan haastattelussa, perustella päätös ja sitten sairaalassa naistenpolilla kaksi kertaa sama keskustelu käyden. Mulla oli kaksi lasta, keskenmeno, ikää 30v, eikä hormonaalinen ehköisy käynyt.
Juuri ennen nukutusta operoiva lääkäri vielä kysyi, haluaisinko perua toimenpiteen, kun ikääkin vasta 30v ”jos vaikka eroat ja haluat uuden miehen kanssa lapsia”. No erosin kyllä, enkä ole katunut…en eroa, enkä sterilisaatiota!
Sterilisaatio on elämäni parhaita päätöksiä. Olin 34, 2 lapsen äiti ja vielä 3 lapsen äitipuoli. Siitä on jo 15 vuotta enkä voi olla tyytyväisempi ratkaisuun!
Neljännen lapsen synnytyksen jälkeen, vietiin leikkaussaliin ja laitettiin klipsit.
Ikää oli 33 vuotta tuolloin. Toimenpiteestä on 15 vuotta.
Olen ollut erittäin tyytyväinen ratkaisuun.
Eipä ole tarvinnut hormonaalisenehkäisyn kanssa pelata.
Leikkaava ĺääkäri kysyi että olenko varma. Vastasin että jos saan kaikki 4 kasvatettua täysipäisiksi veronmaksajiksi niin olen hyvin olen hyvin suorittanut.
Oli elämäni paras päätös aikoinaan, kun mikään hormonaalinen ehkäisykeino ei sopinut ja muutenkin olin tiennyt jo teini-iästä saakka, etten lapsia halua. Mitään komplikaatioita ei tullut (klipsit, tähystysleikkaus) ja seksielämä parani kertaheitolla ja pysyvästi.
Niin, ja pääsin operaatioon todella helposti vain yhden lääkärin lähetteellä, kun vaadittu ikä oli tullut täyteen. Lääkäri kysäisi ohimennen, olinko keskustellut asiasta puolison kanssa, ja kirurgi muistutti ennen operaatiota, että ratkaisua on vaikea tai mahdoton peruuttaa. Saman päivän iltana sitten onnesta soikeana kotiin.
Tanskassa sterilisaation saa peräti jo 18-vuotiaana, Ruotsissa ja Norjassa 25-vuotiaana, ja itseänikin harmitti, että jouduin kärsimään e-pillereiden vuoksi niin pitkään; sain niistä mm. kroonistuneen migreenin. Jos olisin itse saanut päättää, niin klipsit olisi laitettu viimeistään 25 ikävuoteen mennessä.