Tämä tapa jokaisen vanhemman kannattaisi opetella – edistää jaksamista uskomattomalla tavalla
Yksi taito edistää koko perheen hyvinvointia, mutta on monilta kateissa.
Vireystilan säätely voi parantaa suorituskykyä ja lieventää arjen stressipiikkejä. Moni ei tiedä, että taitoa voi hyödyntää myös perhe-elämässä.
Jokaisen kannattaisi opetella säätämään omaa vireystilaansa. Jos vireystila vaihtelee tiuhaan tai hermosto on pitkään ylivirittyneessä tilassa, voi se johtaa vähitellen loppuun palamiseen. Eri tilanteissa on hyötyä erilaisesta vireystilasta.
– Alivireys voi olla miellyttävää raukeutta, joka oikeassa kohdassa päivää on edellytys sille, että nukahdamme. Toisaalta voi olla, ettei alivireinen saa itseään käyntiin ja olo on aamusta asti väsähtänyt. Toimintakyvyn lasku voi kieliä siitä, että keho tai aivot ovat uupuneet ja tarvitsevat palautumisaikaa, kertoo vireysvalmentajia kouluttava psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela.
Siinä missä alivireys on niin sanottu kehon ja mielen virransäästötila, voi vireyden nousu puolestaan tuntua innostukselta, ylikierroksilla olemiselta tai ahdistukselta. Tunnekokemus riippuu siitä, sopiiko vireystila käsillä olevaan tilanteeseen ja siihen, miten ihminen itse tulkitsee vireystilansa muutokset.
Vireys voi kohota hetkellisesti niin korkeaksi, että se aiheuttaa paniikkikohtauksen tai voimakasta pelkoa. Toisaalta on täysin mahdollista opetella kokemaan esimerkiksi jännittävää tilannetta edeltävä vireytyminen innostuksena ahdistuksen sijaan.
– Hätätilanteessa tai esimerkiksi urheilusuorituksen yhteydessä vireyden kuuluu nousta, sillä silloin tarvitaan räjähtävää voimaa. Hetkellisistä ylivireyspiikeistä toivutaan yleensä nopeasti lepäämällä, mutta pitkittynyt ylivireystila voi aiheuttaa kehon ja mielen ylikuormituksen, joka vähitellen vaikuttaa terveyteen ja johtaa siihen, että keho alkaa oireilla.
Nämä seikat voivat saada hermoston ylivirittymään
Ali- ja ylivireyden välissä on optimivireyden tila, jossa meillä on toimintatarmoa ja jaksamme keskittyä.
– Tässä tilassa vuorovaikutustaidot toimivat parhaiten, emmekä tunne itseämme stressaantuneiksi tai sählää kiireessä. Tekemisessä vallitsee hyvä flow, joka ei kuitenkaan johda siihen, että kierrokset imaisisivat mukanaan, Markuksela toteaa.
Omaan vireystilaansa voi vaikuttaa sekä fysiologisesti että mielen tasolla.
Markukselan mukaan esimerkiksi aterioiden väliin jättäminen, jatkuva aliravitsemus, paleleminen tai jotkin sairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta voivat saada hermoston ylivirittyneeseen tilaan. Myös liian runsas valkoisen sokerin käyttö tai verensokereiden vaihtelu aiheuttavat kehoon stressitilan ja nostavat hermoston vireystilaa.
Monien suomalaisten runsaasti suosima kahvikaan ei kaikille sovi, vaikka sitä ei aina itse huomaa.
– Jotkut voivat olla kofeiinille herkkiä ja heillä kahvi nostaa helposti vireystilaa. Joskus kahvi voi toimia hetkellisenä buustina ja parantaa keskittymiskykyä, mutta myös edesauttaa ahdistus- tai jopa paniikkioireilua, jos tilanne on valmiiksi stressaava, Markuksela muistuttaa.
Hermostoa ylivirittävät myös asiat, jotka tulkitsemme jollain tavalla vaaraksi.
– Jos tulkitsee olevansa vaarassa, eikä kykene siksi rentoutumaan, hermosto ylivirittyy helposti. Tilaan voi liittyä itsesyytöksiä, itseä soimaavaa ylisuorittamista, toisen reaktioiden tulkitsemista uhkaavina ja rasittumista aistiärsykkeistä, kuten kovasta melusta.
Vireystilan säätely voi auttaa vanhemmuudessa huimasti
Hyvä vireystilan säätely vaatii itsetuntemusta ja sen havainnoimista, mitkä ärsykkeet rasittavat itseä työ- ja kotioloissa ja miten ärsykkeitä voisi vähentää. Vireystilan säätelystä voi olla runsaasti apua myös vanhemmuuden aiheuttamien stressipiikkien sietämisessä.
Jos kotona on meluisaa ja elimistö reagoi ääneen ylivirittymällä, kannattaa miettiä, miten kodin melukuormaa voisi vähentää. Esimerkiksi äänieristys, oma rauhallinen tila tai vastamelukuulokkeet voivat olla toimivia keinoja, joilla saadaan riittävästi palautumista arjessa.
– Kodin meteliä ja hälyisyyttä kannattaa miettiä yhdessä lasten kanssa, koska lapsetkin voivat rasittua metelistä, Markuksela vinkkaa.
Oman vireystilan muutoksen voi huomata siitä, että syke kohoaa, tekemisen tahti kiihtyy, tauot jäävät väliin ja oma vuorovaikutus suhteessa toisiin muuttuu.
– Jotkut havahtuvat vasta siihen, ettei keho pysty illalla laskemaan kierroksia, eikä uni siksi tule. Ylivirittymisen merkit olisi tärkeää tunnistaa, jotta tilanteeseen voisi puuttua päivän aikana ennen kuin alkaa kärsiä univaikeuksista.
Lue myös: Oma aika on vanhempien jaksamisen kannalta olennainen, mutta se voi hukkua arjen kiireisiin
Tärkeintä olisi tutustua itseensä.
– Pitkän tähtäimen itsetuntemus on tärkeää sen havaitsemisessa, tarvitseeko enemmän aikaa kierrosten laskemiseen ja mitkä ovat toimivia keinoja siihen.
Mikäli krooniseen ylivireyteen ei puutu, alkaa keho lähettää ensin hiljaisempia signaaleja ja vähitellen nostaa ääntä.
– Valitettavasti monella vasta fyysinen oireilu saa puuttumaan tilanteeseen. Pienten lasten vanhemmat voivat olla niin syvällä ylivirittyneisyyden tilassa, etteivät pysty pysäyttämään tilannetta ennen kuin havahtuvat siihen, että joko lapset tai he itse alkavat oireilla, Markuksela harmittelee.
Jos elimistö on pitkään voimakkaan ylivireyden tilassa, lasku voi seurata perässä.
– Yleensä ihminen väsähtää, eikä saa enää mitään aikaan, vaikka hetki sitten on mennyt todella lujaa. Elimistö vetää hätäkytkimestä ja pakottaa palautumaan. Tämä on normaali kehoa suojaava ylivireyden jälkitila.
Jos merkit ohittaa ja ylikierrostila pitkittyy huolen tai liian rankan kokonaiskuormituksen vuoksi, voi ylikierroksilla pahimmillaan Markukselan mukaan jatkaa vuodesta toiseen.
– Lopulta keho tai mieli kuitenkin romahtavat. Uupumus voi edetä masennukseksi tai burnout voi lopulta olla niin järisyttävä, että siitä toipumiseen menee vuosia, Markuksela varoittaa.
Psykologi toivoo, että ihmiset pysähtyisivät ajoissa miettimään, miten voisivat kohottaa elämänlaatuaan.
– Se työ on joka tapauksessa edessä, joten miksei sitä tekisi ajoissa. Silloin voidaan vielä ehkäistä tilanne, jossa toivutaan ylikuormituksesta pahimmassa tapauksessa vuosien ajan, Markuksela kehottaa.
Miten vireystilan säätelyn taitoa voi hyödyntää perhe-elämässä?
Vireystilan säätely parantaa unenlaatua ja vuorovaikutusta perheenjäsenten kesken, auttaa tekemään parempia päätöksiä ja suojelee parisuhdetta ja suhdetta vanhemman ja lapsen välillä.
– Lapset ovat pieninä hyvin riippuvaisia yhteissäätelystä eli siitä, miten hermostomme vaikuttavat toinen toisiinsa. Vanhemman oma hyvä vireystilan säätely heijastuu siis suoraan lapseen. Mitä paremmin hermostoaan kykenee säätelemään, sitä paremmin lapsikin pystyy rauhoittumaan, Markuksela tietää.
Omasta vireystilasta voi huolehtia esimerkiksi syömällä säännöllisesti ja riittävästi ja huolehtimalla, että lapsetkin ruokailevat niin.
– Jotkut ihmiset ovat hyvin herkkiä verensokerin vaihtelulle, eivätkä välttämättä pysty illalla rentoutumaan tai nukahtamaan helposti, jos eivät ole päivän aikana syöneet riittävästi. Monet myös juovat päivän mittaan liikaa kahvia, mikä häiritsee hermoston kykyä rauhoittaa itsensä.
Myös taukojen pitäminen päivän aikana on tärkeää.
– Palautuminen käynnistyy töiden jälkeen nopeammin, jos hermostoa ei ole ajanut ylikierroksille jatkuvalla suorittamisella, Markuksela muistuttaa.
Kun vanhempi huolehtii jaksamisestaan, lapsi oppii samalla, että siitä huolehtiminen on tärkeää.
– Lapset oppivat vanhemman mallia seuraamalla. Siksi on hyvä, että lapsi näkee vanhemman ottavan omia hetkiä arjen keskellä ja tällä tavoin säätelevän omaa jaksamistaan.
Lue myös: 5 vinkkiä: Näin tuet herkkää lasta arjen stressitilanteissa
Hengitystä syventävät hengitystekniikat, rauhoittavat liikkeet ja ajatukset voivat hankalissa tilanteissa saada olon rentoutumaan niin töissä kuin kotona lasten kanssa. Hengitysharjoituksia voi myös opettaa pienillekin lapsille.
– On myös hyvä miettiä, miten itselleen puhuu tilanteissa, joissa vireys alkaa nousta ja sanooko itselleen huomaamattaan jotain negatiivista. Yksikin negatiivinen ajatus voi nostaa virettä, kun taas kannustavat ja rauhoittavat ajatukset ja eleet voivat saada vireen laskemaan.
Näin voit vaikuttaa omaan vireystilaasi
Liikunta, hyvä peruskunto ja esimerkiksi luonnossa liikkuminen auttavat laskemaan virettä. Mitä parempi on kestävyyskunto, sitä parempaa on myös palautuminen, joka taas vaikuttaa suoraan uneen ja hermoston sietokykyyn.
– Herkkäunisella kaikki, mitä päivän aikana tekee, heijastuu uneen. Jos paahtaa koko päivän kovilla kierroksilla, niiden laskemisessa kestää todennäköisesti pidempään. Siksi olisi hyvä oppia hahmottamaan, kauanko aikaa tarvitsee pystyäkseen siirtymään tekemisen tilasta olemaan, hiljentymään ja rauhoittumaan. Jääkö aikaa tarpeeksi, jotta voi rauhassa siirtyä tilaan, jossa on valmiina nukahtamaan?
Iltaan olisi hyvä keksiä muuta puuhaa kuin ylivirittävien uutissivujen ja somen selailua etenkin, jos itsellä on taipumus ylivirittyä somen tai ikävien uutisten takia.
– Kivoja iltarutiineja voi miettiä yhdessä perheen ja lasten kanssa, jotta ilta saataisiin sujumaan niin, että kaikilla olisi hyvä olla ja kaikki saisivat riittävästi unta.
Toistuvat, mukavat rutiinit auttavat koko perhettä laskemaan kierroksia.
– Suosittelen vireystilan säätelyyn palauttavaa joogaa tai rauhoittavan hyvän tuulen sarjan katselua tai äänikirjan kuuntelua, jotta kierrokset saadaan laskemaan hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa, Markuksela neuvoo.
Psykologi suosittelee koko perheelle säännöllistä pyjamapäivää.
– Välillä on hyvä pitää lasten kanssa sellainen päivä, jolloin ei tehdä mitään hyödyllistä, vaan puuhataan yhdessä kivoja juttuja. Ne voivat olla elokuvan katsomista, herkkujen syömistä, lepoa tai rauhallista yhdessäoloa. Sillä tavoin saadaan kierroksia laskettua tehokkaasti ja otettua etäisyyttä arjen rumbaan, Markuksela kehottaa.
Jaa oma kokemuksesi