Elämä vauvan kanssa: kuvitelmat vastaan todellisuus
Ensimmäisen lapsen syntymään liittyy haaveita ja pelkoja siitä, miten vauva muuttaa elämää. Todellisuus on usein jotakin toiveiden ja pelkojen väliltä. Joustava asenne auttaa elämänmuutoksessa.
Kuvitelma: Vauva tekee elämästä onnellista
Totuus: Äitiys voi masentaa
Jopa 80 prosenttia äideistä kärsii synnytyksen jälkeen lievästä masennuksesta. Alakulo johtuu osittain estrogeenitason laskusta, osittain väsymyksestä ja elämänmuutoksesta. Paineet onnellisuudesta voivat pahentaa masennusta ja syyllisyydentunteita. Usein jo tieto siitä, että apeus on normaalia, helpottaa oloa. Pitkään jatkuneesta masennuksesta kannattaa puhua neuvolassa. Vertaistukea saa myös Äidit irti synnytysmasennuksesta eli Äimä ry:stä.
Keskustele: Miten selvisit synnytyksen jälkeisestä masennuksesta?
Kuvitelma: Vauva tuntuu heti omalta, ja hehkut äidinrakkautta
Totuus: Rakkaus syttyy ajan kanssa
Vauva voi tuntua aluksi vieraalta ja näyttää oudolta. Vanhemmat voivat säikähtää, kun eivät tunne vauvaa kohtaan heti ylitsevuotavaa rakkautta. Rakkauden syntyminen vaatii joskus aikaa ja yhteisiä kokemuksia. Tunteet voimistuvat, kun lapsi alkaa seurata sinua katselleellaan ja kommunikoi jokeltelulla ja eleillä.
Keskustele: Miksi en rakasta vauvaani?
Kuvitelma: Sinulla ei ole enää koskaan omaa aikaa
Totuus: Oma aikasi vähentyy hetkellisesti
Saatat pelätä, että vauvan synnyttyä et ehdi edes suihkuun. Tämä pitää usein paikkansa hetkellisesti. Suuri osa vauvoista alkaa nukkua pidempiä ja säännöllisempiä päiväunia kolmekuukautisesta lähtien, ja saat lepohetkiä. Taaperon voi jättää jo yökylään tutulle hoitajalle. Vanhempien oma aika lisääntyy hiljalleen minuuteista tunteihin ja kokonaisiin viikonloppuihin. Omasta ajasta nauttii enemmän, kun sitä on rajallisesti. Lisäksi hetket perheen kanssa ovat usein niin ihania, että omien menojen tarve vähentyy.
Kuvitelma: Vauva ei muuta elämääni, jos päätän niin
Totuus: Helppokin vauva muuttaa elämää
Saatat päättää, että jatkat elämääsi entiseen malliin ja vauva seuraa mukanasi. Väsymys, vauvan tarvitsevuus ja itkuisuus ovat shokkeja, jos yrität harrastaa ja tavata ihmisiä samaan tahtiin kuin aikaisemmin. On tärkeää säilyttää omia harrastuksia, mutta elämä on helpompaa kun hyväksyt, että vauvan tarpeet muuttavat arkeanne. Yhtä tärkeää on muistaa, että pikkulapsiaika ja sen hankaluudet eivät kestä ikuisesti.
Keskustele: Kuinka paljon toinen lapsi muuttaa elämää?
Kuvitelma: En ala lässyttää
Totuus: Lässytät, vaikka inhoaisit sitä
Vauvapuhe on luonnollinen reaktio. Se jäljittelee lapsen jokellusta, ja puhuessaan pehmeästi vanhempi viestittää vauvalle huomioivansa tämän. Suuri osa vanhemmista muuttaa puhetyyliään omien lastensa aikana, vaikka muiden lässyttäminen ärsyttäisi.
Keskustele: Lässyttävät vanhemmat ärsyttää!
Kuvitelma: Lapsen takia en voi enää matkustella
Totuus: Voit matkustaa lapsen ehdoilla
Nautit matkustelusta lapsen kanssa kun hyväksyt sen, että lomat ovat erilaista kuin ennen. Pienen lapsen kanssa on helpompi matkustaa, kun lentomatka ei ole kovin pitkä. Leikki-ikäiset kaipaavat tekemistä, jolloin lapsiperhekohteet ovat helppo vaihtoehto. Perhehotelleissa on lastenvahteja ja ohjattua tekemistä – eikä sinun tarvitse viihdyttää lasta koko ajan. Kouluikäiset kaipaavat usein jo omaa rauhaa, kiinnostuvat retkistä ja kohteen historiasta.
Kuvitelma: En todellakaan ota vauvaa mukaani vessaan
Totuus: Todellakin otat vauvan mukaasi vessaan
Osa vauvoista haluaa olla koko ajan sylissä. Jos vauva ei rauhoitu sänkyyn, sitteriin tai vaunuihin, häntä on helpompi kantaa mukana. Joskus vaihtoehdot ovat hiljainen vessahetki lapsen kanssa tai tauoton itku.
Keskustele: Otan vauvan vessaan, onko se ihmetyksen aihe?
Kuvitelma: En toista vanhempieni virheitä
Totuus: Huomaat itsessäsi vanhempiesi huonoja piirteitä
Vanhemmuus on jatkuvaa virheiden tekemistä, oppimista ja kypsymistä. Jos lapsuutesi oli vaikea, saatat päättää, että teet kaiken toisin kuin vanhempasi. Voit kuitenkin huomata toimivasi kuten he, varsinkin, kun olet väsynyt. Ongelmallisen käytöksen tiedostaminen on askel parempaan vanhemmuuteen. Lapsen syntymä auttaa monia ymmärtämään omien vanhempien heikkouksia ja valintoja.
Keskustele: Pieni vauva ja huono, väsynyt äiti
Kuvitelma: Vauva ei itke, jos otan rennosti
Totuus: Joskus vauva itkee, vaikka tekisit mitä
Itkuisen vauvan äiti voi pelätä, että vauvan ärtyisyys johtuu hänen stressistään. Helpon vauvan vanhemmat saattavat selittää lapsen tyytyväisyyttä omalla rentoudellaan. Tutkimusten mukaan äidin mieliala vaikuttaa lapsen kehitykseen. Vauvan kaikki reaktiot eivät silti johdu äidistä. Osa vauvoista itkee enemmän, osa vähemmän. Jos itkuun liittyy lämmönnousua, kouristelua, ihottumaa tai oksentelua, vauva on vietävä lääkäriin. Itkuisuus voi johtua allergiasta tai mahanestettä kurkkuun nostavasta refluksista.
Kuvitelma: Vauva itkee aina aamusta iltaan
Totuus: Itkuisuus vähentyy kun vauva kasvaa
Itku on pikkuvauvan ainoa keino kommunikoida. Itku vähentyy, kun lapsi oppii ilmaisemaan tarpeitaan eleillä. 10 prosenttia vauvoista itkee paljon, ja itkua on vaikea tyynnyttää. Tällöin puhutaan koliikista, jonka syytä ei tunneta. Koliikki ei ole sairaus, vaan sen uskotaan liittyvän normaaliin kasvuun ja hermoston kehitykseen. Itku lisääntyy kahden viikon iässä, on pahimmillaan 6-8-viikkoisena ja helpottaa kolmen kuukauden iässä.
Keskustele: Vauva vain huutaa, mikä avuksi?
Lähteet: Baby Centre, Duodecim, Imetyksen tuki ry, Terveyskirjasto, Turun yliopisto, Web MD, Äimä ry,
Jaa oma kokemuksesi