Kysely paljasti, että suurin osa imettävistä äideistä juo alkoholia silloin tällöin – ”Kun törmäsin suositukseen nollatoleranssista, sain lievän paniikkikohtauksen”
Virallisten suositusten mukaan imetysaikana pitäisi välttää alkoholinkäyttöä. Suurin osa Kaksplussan kyselyyn vastanneista koki, ettei lasillinen silloin tällöin ole pahitteeksi. Moni kertoi kuitenkin syyllisyyden tunteista.
Alkoholinkäyttöön liittyvät suositukset imettäjille ovat Suomessa tiukat. Suositusten mukaan alkoholi ja imettäminen eivät kuulu yhteen. Ruokaviraston muotoilu on, että imetysaikana alkoholia ”ei käytetä”. THL:n mukaan alkoholinkäyttöä tulee välttää imetyksen aikana.
Mutta miten suomalaisäidit todella noudattavat suosituksia? Kaksplus selvitti asiaa kyselyllä, johon osallistui helmikuussa 2021 yhteensä 4645 vastaajaa.
Suurin osa oli nauttinut alkoholia silloin tällöin
Kysely paljasti, ettei suurin osa vastaajista ollut pitäytynyt nollatoleranssissa. 64 prosenttia vastaajista oli ottanut lasillisen imetysaikana silloin tällöin.
Vastaajat kokivat, ettei yhdestä alkoholiannoksesta ole haittaa. Moni myös kertoi ajoittavansa esimerkiksi saunaoluen juonnin niin, että imetykseen kertyi väliä.
”Juhlissa ja esim. jouluna olen juonut pienen lasin viiniä tai vähän skumppaa. Tämän pienen ylellisyyden olen sallinut itselleni, ja tutkimustiedon valossa se ei vaikuta lapseeni. Se, mikä vaikuttaa lapseen on stressaantunut kireä äiti, joka suorittaa äitiyttä. Yritän siis olla itselleni lempeä ja juhlistaa pieniä hetkiä.”
”Olen juonut yksittäisiä lasillisia hyvillä mielin!”
”Saatan ottaa alkohollilisen saunajuoman silloin tällöin. Käytännössä en imetä kuitenkaan seuraavaan 12 tuntiin (yö), joten en näe ongelmaa. ”
Imetettävän lapsen ikä mainittiin osassa vastauksissa merkitykselliseksi. Jotkut kertoivat pitäneensä nollatoleranssia täysimetyksen ajan, mutta vauvan kasvaessa ja imetyskertojen vähentyessä muuttaneen linjaansa.
”Olen imettänyt molempia lapsia noin neljä vuotta. Molempien kanssa olen ollut puolitoista vuotta imetysajasta täysin ilman alkoholia, myöhemmin satunnaisesti juonut yhden ja joskus käynyt reippaammin viihteellä, mutta silloin imetettävä on ollut jo +2v. ”
”Olen imettänyt lapsiani 3–4-vuotiaiksi. Lasten ollessa isompia saatoin ottaa muutaman tai joskus juoda humalahakuisesti, jolloin myös imetysväli oli pitkä.”
Syynä tiukoille suosituksille on se, ettei turvallista rajaa voida määritellä
Imetysaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvät suositukset ovat Suomessa melko tiukat siihen nähden, mitä tutkimusten perusteella asiasta tiedetään.
Yksi imettävän äidin nauttima alkoholiannos nostaa lapsen veren alkoholipitoisuutta varsin vähän.
Vuonna 2007 Lääkärilehdessä julkaistu suomalaistutkimus osoitti, että lapsi voi saada vesipohjaisten D-vitamiinitippojen päiväannoksesta suunnilleen saman määrän alkoholia (noin 0,02 grammaa) kuin äidinmaidosta sen jälkeen, kun äiti on juonut kaksi alkoholiannosta.
Perustetta kieltää alkoholinkäyttö kokonaan imettäjiltä, jotka käyttävät alkoholia satunnaisesti, kohtuullisesti ja vain muutama annos kerrallaaan, ei kyseisen tutkimuksen mukaan ole.
– Syy tiukkaan suositukseen kuitenkin on se, että selkeää turvallista käytön rajaa ei tunneta, erikoistutkija Riikka Ikonen THL:sta kertoo.
Tutkimustieto asiasta on vähäistä siitä syystä, ettei vauvoja voi kokeellisesti altistaa alkoholipitoiselle maidolle. Se ei olisi eettistä.
Tiukoille suosituksille on myös toinen syy.
– Jo pienikin määrä alkoholia voi muuttaa äidin käytöstä ja otteita, mikä saattaa tuntua vauvasta turvattomalta, Riikka Ikonen toteaa.
Alkoholi ja imettäminen – ”Tärkeämpää on, että ei käsittele vauvaa humalassa”
Monet alkoholia imetysaikana juovat kyselyvastaajat eivät kertomansa mukaan ota niin paljoa, että se vaikuttaisi vauvan käsittelyyn.
”Kunhan alkoholi ei nouse päähän, jolloin en voisi käsitellä vauvaa, en pidä alkoholin juomista imetyksen aikana pahana”, kertoi yksi äiti.
He, jotka olivat juoneet imetysaikana humalahakuisesti (9,5 prosenttia vastaajista), kertoivat, etteivät olleet silloin itse hoitaneet vauvaa.
”Ehkä kerran kuussa tai kahdessa olen istunut iltaa ystävän kanssa ja jakanut pullon tai kaksi viiniä. Tällöin isä hoitaa vauvan, koska en käsittele vauvaa humalassa.”
”Tärkeämpää on, että ei käsittele vauvaa humalassa eli toinen vanhempi/hoitaja on vauvan kanssa. Imetys voi myös jatkua pari vuotta, joten on myös tosi eri asia 3 kk vauva tai 1,5-v taapero. Mielestäni keskustelu kaipaisi muutoksen, äidit taukoa ja välillä kännit myös!”
Moni vastaajista koki, ettei satunnaisesta alkoholinkäytöstä ole imetysaikana lapselle haittaa, kunhan lasta ei hoideta humalassa.
Nollalinjaa noudattava: ”Alkoholi ja imetys eivät kuulu yhteen”
Yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ylipäätään juo alkoholia. 18 prosenttia puolestaan oli jättänyt alkoholin pois imetyksen vuoksi.
Moni heistä, jotka olivat päättäneet pitäytyä alkoholista imetysaikana kokonaan, totesivat voivansa noudattaa nollatoleranssia mainiosti.
”Kun vauva on pieni, mennään vauvan ehdoilla. Se imetysaika on kuitenkin lyhyt eikä tarvetta tai jaksamista olisi edes ollut. Imetin molempia 8–9 kk.”
”En halunnut ottaa alkoholia imetyksen aikana, koska ilman alkoholia voi yhtä hyvin olla. Halusin että vauvaa käsitellessäni olen parhaimmillani, voisin tarvittaessa hypätä auton rattiin. Lisäksi imetyksen takia hormonit toimivat eri tavalla, enkä pitkän raskausajan jälkeen halunnut katsoa, mikä vaikutus alkoholilla olisi ollut siinä kombossa.”
Jotkut kertoivat, että alkoholittomuus imetysaikana oli oikea valinta sekä oman että vauvan hyvinvoinnin kannalta. Osalla valinta oli periaatteellinen.
En usko saavani alkoholista mitään iloa.
”Imetyksen lisäksi nukumme perhepedissä. Koen alkoholitta olemisen turvalliseksi vaihtoehdoksi. Lisäksi kiireisen vauva-arjen keskellä en usko saavani alkoholista edes pieninä annoksina mitään iloa.”
”Joskus voisin ottaa lasillisen, mutta se ei tunnu hyvältä, kun nousee päähän niin helposti. Minusta ei tunnu hyvältä juoda ja sitten imettää, vaikka alkoholia olisi niin vähän, että sillä ei ole vaikutusta vauvaan.”
”Maitoa tuli alusta asti niukasti. En halunnut ottaa lainkaan alkoholia, jotta pystyisin antamaan kaikki heruvat tipat maitoa vauvalle, kun hän halusi rinnalle.”
”Mielestäni alkoholi ja imetys eivät kuulu yhteen.”
Osa vastaajista puolestaan kertoi, että tutkimustiedon puute ja epävarmuus vaikutti omaan ratkaisuun.
”Haluaisin silloin tällöin nauttia lasin viiniä ruuan kanssa tai saunasiiderin, mutten uskalla, kun en voi olla varma, miten se vaikuttaa vauvaan.”
Kolmannes vastaajista imettää heti juoman päälle, jos tarvitsee
Jos äiti on juonut alkoholia, imetystä tulee THL:n suosituksen perusteella välttää niin kauan kuin alkoholia on verenkierrossa. Alkoholi poistuu rintamaidosta yhtä nopeasti kuin verestä. Alkoholi ei varastoidu maitorauhasiin eli kun alkoholia ei ole veressä, sitä ei sitä ole rintamaidossakaan.
Alkoholilaskuri kertoo, että jos 60 kiloa painava nainen juo yhden annoksen eli 12 cl viiniä, alkoholin palamiseen kuluu juomisen lopettamisen jälkeen yksi tunti.
Lisäksi tuon ajan päälle pitäisi laskea vielä muutama varotunti päälle THL:n suosituksessa, jonka mukaan imetystä tulisi välttää ainakin 3−4 tunnin ajan alkoholin nauttimisesta.
Kysymykseen siitä, kuinka nopeasti on imettänyt lasillisen tai parin jälkeen, 36 prosenttia vastasi ”heti perään, jos tarpeen.”
Moni perusteli valintaansa tutkimustiedolla.
Lasillinen saa mielen rentoutumaan, jolloin vannon olevani parempi äiti.
”Vaikka imettäisin heti juotuani yhden alkoholiannoksen, on maidon alkoholipitoisuus niin olematon, ettei se estä imettämistä.”
”Pientä vauvaa imettäessä pyrin juomaan sen yhden vasta, kun vauva on yöunilla. Mutta, jos vauvalle tulee tarve, imetän heti. Alkoholin määrä maidossa on niin pieni.”
Kyky huolehtia vauvasta parin alkoholiannoksen jäljeen koettiin vielä hyväksi. Lisäksi ratkaisua perusteltiin muun muassa sillä, että vauvan on saatava maitoa silloin, kun hänellä on nälkä.
”Yhden tai kahden jälkeen voin vielä käsitellä turvallisesti lasta.”
”Lapsi tarvitsee ruokaa kun se tarvitsee. Ja silloin syötän. Jos lasillisia menee enemmän, vauvan ruoka tulee jostain muualta sen yhden syötön verran. Koen itse, että lasillinen silloin tällöin joskus viikonloppuna saa mielenkin rentoutumaan, jolloin vannon olevani parempi äiti arjessa.”
Osa vastaajista kertoi puolisonsa hoitaneen vauvan syötöt joko pumpatulla maidolla tai korvikkeella, jos äiti itse oli juonut alkoholia.
Suositusta noudattavat: ”Paras tapa oman mielenrauhani kannalta”
Vastaajista 22 prosenttia vastasi imettävänsä lasillisen jälkeen tunnin tai parin päästä. 23,5 prosenttia puolestaan kertoi pitävänsä taukoa imettämisestä useamman tunnin eli noudattavansa THL:n suositusta.
Moni totesi, että haluaa olla täysin varma, ettei alkoholi vaikuta vauvaan tai omaan käyttäytymiseen millään tavalla.
”Satunnaisen saunajuoman jälkeen seuraava imetyskerta on ollut 6–10 tunnin jälkeen. Tämä on ollut paras tapa oman mielenrauhani kannalta.”
”En halua käsitellä vauvaa, jos olen vähänkään päihtynyt. Pitkä tauko juomisesta raskauden aikana on heikentänyt sietokykyä, joten jo parin lasin jälkeen tuntuu nousseen päähän.”
”En ole halunnut käsitellä vauvaa heti nautittuani alkoholia. En pelkää alkoholin määrää veressä vaan sitä, että vauva vaistoaisi alkoholin.”
Osalla vastaajista useamman tunnin tauko imetykseen alkoholin juonnin jälkeen tuli ikään kuin automaattisesti.
”Kun olen ottanut alkoholia, lapsi on muutenkin ollut muualla yötä ja seuraavan päivään.”
”Meille se on toiminut, koska olen juonut yksittäisen lasilliseni illalla vauvan jo nukkuessa ja hän herännyt vasta useamman tunnin kuluttua rinnalle.”
2 prosenttia vastaajista oli huolissaan alkoholinkäytöstään
Vain kaksi prosenttia eli 111 vastaajaa kertoi olleensa alkoholinkäytöstään imetyksen aikana huolissaan. Monelle huolen aiheena oli suositusten rikkominen.
Laskin tunteja alkoholin täydelliseen poistumiseen.
”Olin saanut kuvan, että on ehdottoman kiellettyä juoda ja imettää samanaikaisesti nimenomaan rintamaidon ’saastumisen’ vuoksi. Laskin tunteja alkoholin täydelliseen poistumiseen verenkierrosta. Oli stressaavaa antaa vauva isälle hoitoon ja olla erossa hänestä. Todellisuudessa olisin voinut rauhassa juoda lasillisen viiniä, imettää ja antaa isän hoitaa vauvan muut tarpeet.”
”Huoli liittyy tiukkoihin ohjeistuksiin. En ole huolissani niinkään omasta juomisestani vaan yleisen ohjeistuksen rikkomisesta.”
”Join muutaman lasillisen ja imetin heti perään, sillä kuulin, että ainoa vaara piilee lapsen käsittelyn muuttumisessa epävarmaksi humalassa. Sitten törmäsin THL:n ohjeeseen nollatoleranssista ja sain lievän paniikkikohtauksen. Neuvolasta lohdutettiin, että alkoholin määrä maidossa on häviävän pieni, eikä tästä voinut olla vaaraa vauvalle.”
Alkoholi ja imettäminen – moni kertoi tuntevansa syyllisyyttä
Jotkut vastaajista puolestaan olivat huolissaan siksi, ettei varmaa tietoa alkoholin vaikutuksista ole. Epävarmuus aiheutti heille syyllisyyden tunteita.
”Ei ole mitään varmaa tietoa, onko viinilasillisesta haittaa, joten kyllä se aina kolkuttelee, vaikka pidänkin parin tunnin imetystauon.”
”Pohdin aina, vaikuttaako pari alkoholiannosta käytökseeni ja huomaako lapsi mitään eroa. Olen tullut siihen tulokseen, että ei, mutta siksi käytän alkoholia kovin harvoin ja olen harkinnut lopettamista kokonaan.”
”Äitiyden vakio on jatkuva syyllisyys, teit niin tai näin, jotain teet taatusti väärin.”
”Toisinaan olen ottanut, vaikka tiedän, että harmittaa yön pimeinä tunteina. Välillä vaan kaipaa jotain muuta ja koen, ettei satunnaisesti ole niin haitallista.
Vain parissa vastauksessa huoli liittyi nimenomaan omaan alkoholinkäyttöön.
”On ollut mahdotonta olla kokonaan ilman alkoholia.”
”Harmittaa, kun tästä on tullut ainoa tapa päästä pois tästä hetkestä.”
Jaa oma kokemuksesi