Imettämisen voi aloittaa, vaikka ei olisi synnyttänyt – tuo iloa adoptioäideille ja naispareille
Imettämiseen löytyy apua ja keinoja, myös silloin, kun imetystä toivova vanhempi ei ole itse synnyttänyt.
Paljon stimulaatiota, paljon aikaa. Kun imettäminen halutaan käyntiin, kärsivällisyys ja sitoutuminen ovat valttia.
Imetyksen käynnistäminen voi olla toiveena esimerkiksi silloin, kun imettävä vanhempi ei ole se, joka on lapsen synnyttänyt.
Adoptoitu Aliisa näki 1-vuotiaana perhekerhossa imetyshetken. Tytär halusi myös kokeilla rinnalla oloa, ja nukahti imiessään adoptioäiti Sanniella Luukkaisen rintaa.
–Aloin selvittää, voisinko käynnistää maidontuotannon, jolloin imettäminen tuntuisi minustakin miellyttävämmältä, Sanniella kertoi Kaksplussan haastattelussa.
Hän pumppasi kaksi viikkoa kahdeksan kertaa päivässä maitoa, ja lapsi oli samaan aikaan toisella rinnalla. Sitten se tapahtui.
– Raskausaikana hormonitoiminnan muutos saa rintarauhaskudoksen määrän rinnoissa lisääntymään ja valmistautumaan maidoneritykseen. Koska kyse on hormoneista, sama vaikutus on mahdollista saada aikaan myös ilman raskautta, kätilö Niina Mäkinen Imetyksen tuki ry:stä valottaa.
Imetyksen tuelle tulee vuosittain kourallinen kysymyksiä ei-synnyttäneen vanhemman maidonerityksen käynnistämisestä.
– Suomessa adoptiolapsen imettäminen on paljon harvinaisempaa kuin monessa muussa maassa, mutta kahden äidin perheisiin kiinnostus yhteisimetykseen on selvästi leviämässä.
Imettämisen hormonien tukena e-pillerit
Maidonerityksen käynnistäminen ilman raskautta ja synnytystä on prosessi, jossa rintoja stimuloidaan lypsämällä kasvattamaan rintarauhaskudosta ja erittämään maitoa.
Prosessin tueksi voidaan tarvita hormoni- tai lääkevalmisteita, yleisimmin yhdistelmäehkäisypillereitä.
Jos perheen toiveissa on kahden vanhemman yhteinen imettäminen, vauvan syntymän jälkeisinä viikkoina on tärkeää panostaa siihen, että myös synnyttäneen vanhemman maidoneritys saa hyvän alun.
– Ihan alkuun ei sen vuoksi ole mahdollista jakaa imetyskertoja tasan, vaan myös synnyttäneen vanhemman rinnat tarvitsevat ensimmäisinä viikkoina vähintään kahdeksan imetys- tai lypsykertaa vuorokaudessa.
Maidonerityksen käynnistänyt vanhempi jatkaa lypsämistä ja voi totuttaa vauvaa rinnalleen pikkuhiljaa.
– Hänen maitonsa on kullanarvoista, jos vastasyntynyt tarvitsee lisämaitoa. Ensimmäisten viikkojen jälkeen on mahdollista sovitella imetysvuoroja perheen suunnitelmien mukaisiksi.
Imettäminen noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia
Kaikessa imettämisessä on kysymys kysynnän ja tarjonnan laista: mitä enemmän rintoja stimuloidaan ja maitoa poistuu rinnoista, sitä enemmän maitoa erittyy.
Kuinka pitkään ei-synnyttäjän kroppaa sitten täytyy stimuloida jotta se alkaa erittää maitoa? Yksioikoista vastausta ei ole, koska jokainen kroppa on erilainen. Maidonerityksen käynnistäminen rintapumpulla lypsämällä on kuitenkin useita viikkoja kestävä prosessi, joka vaatii sitoutumista säännölliseen lypsämiseen.
– Lypsykertoja olisi hyvä tulla vuorokauteen vähintään kahdeksan, joista ainakin yksi yöaikaan. Maidoneritys voi käynnistyä huomattavasti vähemmällä vaivalla, jos edellisen imetyksen päättymisestä ei ole kovin kauan aikaa. Suurin työ maidonerityksen käynnistämiseksi on edessä sellaisella, joka ei ole koskaan synnyttänyt tai imettänyt, Mäkinen kiteyttää.
Prosessin vaativuuteen vaikuttaa lisäksi se, tavoitellaanko täysimetykseen riittävää vai vain osan vauvan ravinnontarpeesta kattavaa maitomäärää.
Lue aiheesta lisää! Imetyksen tuki ry avasi toukokuussa 2020 Sateenkaariperheen imetys -sivuston yhteistyössä Sateenkaariperheet ry:n kanssa.
Jaa oma kokemuksesi